Lähtökohtaisesti kaikilla kansalaisilla on oikeus tehdä töitä ja osallistua suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Työnteko voidaan nähdä myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevalle väestölle velvollisuutena sekä elinkeinona. Valtion tehtävänä on edesauttaa kaikkien työllistymistä sekä kohdistaa toimia työmarkkinoiden kehittymiseen, jotta ne voisivat tehokkaasti vastata eri asuinseutujen haasteisiin. Suomessa on hyvä koulutustaso, ja valtion tulisikin panostaa enemmän teknologiseen kehitykseen, yhteiskuntaa hyödyttäviin innovaatioihin sekä yrittäjyyteen. Työllisyyspolitiikan eräs tärkeimmistä tehtävistä on turvata työllisyys koko maassa.
Työn tulee olla tasapainossa vapaa-ajan kanssa, jotta ihmisillä jäisi aikaa olla luovia, osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, harrastaa liikuntaa sekä viettää aikaa lähimmäistensä kanssa. Puolueemme visiona on, että lähitulevaisuudessa voimme tehdä lyhyempää työpäivää samalla palkkatasolla käyttäen työajan nykyistä tehokkaammin. Työnantajien tulisi kannustaa työntekijöitään nykyistä paremmin pitämään huolta terveydestään ja harrastamaan liikuntaa, esimerkiksi tarjoamalla työntekijän liikuntaharrastukseen tarkoitettua rahallista tukea, josta työnantaja itse saa veroetuuksia. Näemme, että näillä toimilla on myös suuri positiivinen vaikutus kansanterveyteen, tuottavuuteen ja työssä jaksamiseen.
Työttömiä tulee kannustaa työntekoon ja työllistymiseen positiivisin kannustimin. Työttömyyden hoito täytyy uudelleenorganisoida yksilöllisemmäksi tueksi koulutuksen ja rekrytoinnin kautta. TE-toimisto ei voi olla hyödytön, kallis ja omaa koneistoaan työllistävä byrokratia, vaan palvelu, jonka avulla työ ja tekijä kohtaavat. TE-toimistojen järjestämien koulutusten tulee olla täydennyskouluttavia, ja uuteen ammattiin pätevöittäviä. Etäkouluttautumisen mahdollisuuksia täytyy kehittää ja oppisopimuspaikkoja lisätä. Myös opiskelun ja samanaikaisen työnteon tulee olla kannattavampaa, jotta opiskelijoilla on paremmat mahdollisuudet korkeampaan tulotasoon, joka vähentää riippuvuutta opintolainasta. Samalla opiskelijat saisivat aikaisin työkokemusta, mikä helpottaa työllistymistä tulevaisuudessa. Tämä myös mahdollistaisi paremmin alanvaihtajien uudelleenkouluttautumisen. Valtion tulee seurata aktiivisesti millaiselle osaamiselle on tarvetta, ja ohjata sekä helpottaa kannattamattomien alojen työntekijöiden siirtymistä uusille aloille.
Sinimusta Liike kannattaa visiota perustulosta. Perustulo tulisi olla kaikille tarjottava tukimalli, joka kattaa elämisen perustarpeet. Näkemyksemme on, että perustulomalli kannustaa työllistymään omien resurssien mukaan, sillä mallissa osa-aikainen työnteko ei vähennä perustuloa, mutta sen sijaan kannustaa työntekoon, sillä tällöin kaikki työnteolla saavutettu tulo kasvattaa elintasoa. Perustuloa käsitellään yksityiskohtaisemmin osiossa “Perustulo”.
- Puolueemme vastustaa sosiaalituen sitomista työpanokseen palkattoman työharjoittelun nimikkeellä. Tuettavia työskentelymuotoja voivat olla pelkästään esimerkiksi vammaan tai kuntoutukseen perustuva työtoiminta, jossa tuen määrä on myös paremmin suhteutettu työtuntien määrään.
- Perustulomalli kannustaa paremmin työllistymiseen sekä edesauttaa opiskelijoita astumaan työelämään ja hankkimaan työkokemusta opintojen rinnalla.
- Uusien yritysten perustamisessa, sekä korkeakoulujen ja sairaaloiden yhteydessä tulee toimia tiiviisti innovaatio- ja yritysasiantuntijoita, jotka tukevat uusien tuotteiden ja yritysten kehitystoimintaa.
- Työntekijöiden irtisanomissuojaa on parannettava, jotta vältetään työntekijöiden mielivaltaiset irtisanomiset esimerkiksi poliittisin perustein. Markkinatilanteesta johtuvien irtisanomisten tulee myös noudattaa periaatetta, jossa ensimmäisenä palkattu työntekijä on viimeinen irtisanottava.
- Valtion tulee kannustaa yksityisyrittäjyyttä ja pienyrityksiä varsinkin niiden aloitusvaiheessa asiantuntija-avun ja yritystukien avulla sekä tekemällä yrittäjyyden käytännössä niin selkeäksi kuin mahdollista vähentämällä tarvittavan byrokratian minimiin.