Valikko Sulje

Kriminaali- ja oikeuspolitiikka

Sinimusta Liike uskoo kuriin ja järjestykseen. ”Elä ja anna elää” ajattelutavalla lakeja säätäen, kaikki se, minkä kieltämistä ei voida objektiivisesti perustella, tulee sallia. On sanomattakin selvää, ettei tämä ajattelutapa ole osa maailmankuvaamme. Emme halua sallia sitä, minkä itse koemme kansamme olemassaololle uhaksi, kielellemme kilpailijaksi, henkiselle ja fyysiselle kansanterveydellemme liialliseksi haitaksi ja kulttuurillemme rappioksi. Emme halua tehdä valtiosta yhteiskuntamme äitiä, kuten moni ”holhousvaltiota” huuteleva luulisi. Haluamme tehdä valtiosta yhteiskuntamme isän.

Oikeusjärjestelmämme on hioutunut ajan hampaissa nykyiseen muotoonsa ja kehitys on ollut pääosin hyvää, mutta se on kerryttänyt myös vääristymiä, jotka ovat vastoin niin omaa filosofiaamme, kuin myös kansalaistemme maalaisjärkeä. Elinkautinen ei ole elinkautinen. Ehdollinen vankeus ei ole vankeus. Avovankila ei ole vankila. Itsepuolustustilanteessa uhrin ja syyllisen asemat saattavat tuomarin silmissä kääntyä päälaelleen aivan liian helposti. Rikollisten saamat tuomiot poikkeavat kansalaistemme omasta oikeudentajusta. Vaikka silkkihansikkaiden käyttöä voitaisiinkin perustella tilastoilla, se silti tuntuu väärältä. Se, että puhumme tunteesta, ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisi järjestelmästämme irrallaan oleva pintapuolinen asia, sillä kansalaistemme tunnontuskilla on myös konkreettinen vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan ja se tulee ottaa huomioon päätöksenteossa.

Vangitsemisella on neljä erilaista tarkoitusta. Vangitsemisen uhka toimii pelotteena, joka vähentää rikollisuutta. Vangitseminen on yhteiskunnan kosto rikolliselle. Kansan oikeudentajun mukainen rangaistus ylläpitää uskoa oikeusjärjestelmään ja sitä kautta myöskin yhteiskuntarauhaa. Nämä kaksi ensimmäistä, pelote ja kostoovat olleet vangitsemisen pääasialliset tarkoitukset kautta historian. Kolmas tarkoitus on eristäminen. Muulle yhteiskunnalle vaaralliseksi koettu ihminen halutaan sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle lopullisesti. Vangitsemisen neljäs tarkoitus on rikollisen kuntouttaminen lainkuuliaiseksi kansalaiseksi ja osaksi yhteiskuntaa. Tämä on tarkoituksista tuorein ja se, johon Suomen tämänhetkinen vankeinhoito tukevimmin nojaa. Sinimusta Liike katsoo, että vankeinhoidon tulee jatkossakin priorisoida kuntoutusta, sekä myös, että nämä kolme muuta tarkoitusta ovat päässeet oikeuslaitokseltamme liiaksi unohtumaan.

Yleisin kritiikki, mitä kansalaisilta kuulee oikeuslaitokseemme liittyen, on se, että rikollisia kohdellaan liian hellästi ja heille määrätään liian lyhyitä tuomioita. Ihmiset eivät koe, että rikolliset saavat heidän oikeustajunsa mukaisia rangaistuksia, mikä syö heidän uskoaan oikeuslaitokseemme. Selkeimpänä esimerkkinä tästä ovat raiskaajien saamat alle kolmen vuoden tuomiot. Sinimusta Liike katsoo, että saadaksemme myös vangitsemisen toisen tarkoituksen toteutetuksi, väkivalta-, huumausaine- ja seksuaalirikoksista tulee antaa nykyistä pidempiä vankeusrangaistuksia. Tämä toteutetaan eritoten minimirangaistuksia, ei maksimirangaistuksia korottamalla.

Kaikkia rikollisia emme kuitenkaan voi tai halua palauttaa osaksi yhteiskuntaamme. Tällöin toteutetaan vangitsemisen kolmatta tarkoitusta, eristämistä. Rikollinen tuomitaan vankeuteen koko loppuelämäkseen, jolloin hänestä ei ole enää muulle yhteiskunnalle taloudellisten kustannusten lisäksi muuta harmia, eivätkä lehdet tule kirjoittelemaan hätkähdyttäviä otsikoita siitä, kuinka se ja se sarjamurhaaja pääsee ensi viikolla vapaaksi kärsittyään parikymmentä vuotta kestäneen elinkautisensa. Selkeimmät esimerkit rikollisista, joita yhteiskuntamme ei tarvitse enää  huolia takaisin, ovat massamurhaajat, terroristisiin rikoksiin syyllistyneet ja lapsenraiskaajat. Sinimusta liike kannattaa elinkautisten vankeusrangaistusten käyttöönottoa, sanan kirjaimellisessa merkityksessä.

Haluamme palauttaa kuritushuoneen idean osaksi rikosseuraamuslaitostamme. Koska vankeinhoitokäytäntömme ovat hiljalleen kehittyneet vanhoista malleista nykyisiin, ne edelleen sisältävät rangaistuksen elementin. Se on kuitenkin hautautunut ja sekoittunut vankeuden kuntouttavaan päämäärään, eivätkä nämä kaksi tarpeellista tarkoitusta toimi symbioosissa keskenään. Haluamme jakaa vankeusrangaistukset selkeästi kahteen eri osaan. Rangaistukseen ja kuntoutukseen. Erot näiden kahden välillä eivät olisi vain esteettisiä, vaan ne ilmenisivät myös arjen käytännön järjestelyissä, sekä kurin ja vapauden määrissä.

Näin eriteltynä, sekä rangaistus, että kuntoutus saadaan toteutettua riittävällä tavalla. Lievimmistä, ehdottomaan vankeuteen johtavista rikoksista tuomittaisiin vain kuntouttavaan vankeuteen. Vakavammista rikoksista määrättäisiin vankeuden alkuosa suoritettavaksi rankaisevassa vankeudessa ja loppuosa kuntouttavassa vankeudessa. Osuudet vaihtelisivat rikoksen vakavuuden ja vankeuden pituuden mukaan. Vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset, jotka määrätään karkotettavaksi tuomionsa suorittamisen jälkeen, määrättäisiin pelkkään rankaisevaan vankeuteen tai heidät pyrittäisiin siirtämään kotimaahansa suorittamaan vankeusrangaistuksensa loppuun. Kaikkein rankin tuomio tulisi olemaan elinkautinen, eli koko loppuelämä, rankaisevassa vankeudessa. Sinimusta Liike kannattaa kuolemantuomion käyttöönottoa sodan, muttei rauhan aikana.

Sinimusta Liike kannattaa lainsäädäntöä, joka nykyistä lainsäädäntöä paremmin sallii itsepuolustuksen sekä rikokseen puuttumisen. Kansalaisella tulisi olla laajempi oikeus puolustaa itseään, läheisiään tai kotiaan kotiin tunkeutujaa vastaan, jopa ampuma-aseella uhaten, riippumatta siitä, mitä hyökkääjä käyttää aseenaan. Pippurisumutteen hallussapito julkisella paikalla sekä sen käyttö tulisi olla sallittua sellaisissakin itsepuolustustilanteissa, joissa hyökkääjä ei käytä omia nyrkkejään vaarallisempaa asetta tai joissa ei ole välitöntä hengenvaaraa.

Sinimusta Liike haluaa korvata nykyisen ampuma-aseen ostolupaprosessin ampuma-asekortilla. Ampuma-asekortti olisi konseptina pitkälti ajokorttiin verrattava, jossa olisi eri luokkia erityyppisille aseille. Ampuma-asekortti myönnetään hyväksytysti suoritettavan kurssin jälkeen. Kurssi sisältää teoriaosuuden, ampumaradalla suoritettavan käytännön testin, psykologisen arvion, sekä mahdollisen rikosrekisterin tarkastamisen. Tiettyjä vakavampia rikoksia tehneille korttia ei myönnetä. Kuten ajokorttikin, ampuma-asekortti tulee uusia tietyin väliajoin. Merkittävin muutos nykyiseen prosessiin nähden olisi se, että enää kansalaisen ei tarvitsisi perustella aseen hankintaa osoittamalla viranomaiselle, millä maalla hän aikoo ampua mitäkin eläimiä. Ampuma-aseiden ostolle ei myöskään haettaisi lupaa, vaan ne käytäisiin rekisteröimässä oston yhteydessä.

Sinimusta Liike haluaa kriminalisoida prostituution. Sekä seksin ostaminen, että myyminen tulee olla laitonta.

Sinimusta Liike ei kannata absoluuttista sananvapautta. Yhteiskunta, joka ei kykene rajoittamaan julkista sanaa, on kuin keho ilman immuunijärjestelmää. Meidän tulee kyetä puolustamaan yhteiskuntaamme ja sen moraalista terveyttä haitallisilta vaikutteilta. Sinimusta Liike vaatii suomalaisuuden halventamisen kriminalisointia samalla tavalla kuin turkkilaisuuden halventaminen on kriminalisoitu Turkissa.