Tervehdys Tampere ja kansallisradikaalit toverini! On hienoa nähdä näin suuri joukko hengeltään nuoria, ruumiiltaan vahvoja ja olemukseltaan täysin anteeksipyytelemättömiä suomalaisia samassa paikassa vappupäivänä! Minun nimeni on Roni Nieminen, olen turkulainen, 25-vuotias yliopisto-opiskelija ja teen opintojeni ohessa henkilökohtaisen avustajan töitä.
Tänä aamuna, kun heräsin, olisin voinut päättää viettää vappua hyvin erilaisella tavalla. Olisin voinut laittaa valkolakin päähän, hakea kaupasta olutta ja mennä ulos nauttimaan orastavasta kesästä kavereideni kanssa noin 160:n kilometrin päässä täältä. Näin tekevät kymmenet tuhannet muutkin ympäri maan.
Mutta minulla, ja meillä kansallismielisillä, oli parempaakin tekemistä. Sen sijaan, että olisimme jääneet kotiemme läheisyyteen, kenties ansaitustikin, juhlimaan suomalaisen työn päivää kaikessa rauhassa, me valitsimme tulla tänne Tampereelle mielenvikaisten kommunistien mielipuolisesta rääynnästä ja uhittelusta huolimatta. Tai oikeastaan ehkä ihan hieman jopa sen takia! Siitähän tulisi oikeastaan aika mitätön olo, jos tämä roskajoukko ei näkisi meitä oman pervon maailmankatsomuksensa uhaksi. Tulimme tänne silti ensisijaisesti tapaamaan toisiamme, ja näyttämään Tampereelle, että vappu on kuin onkin valkoinen.
Olen sekä yliopisto-opiskelija että työläinen. Yhtäältä osaan arvostaa tiedettä, sitä intellektuaalista kamppailua, jota rotumme on käynyt jo vuosituhansien ajan, sitä kamppailua, joka on johtanut siihen, että olemme keksineet laitteita, joilla nykyään voimme tehdä asioita, joista tuhat tai viisisataa vuotta sitten eläneet suomalaiset olisivat voineet vain uneksia.
Toisaalta olen myös ruumiillisen työn ehdoton kunnioittaja. Mikään näistä teknologisista ihmeistä ei olisi ollut mahdollista ilman niitä miljoonia ruumiillisen työn suorittajia, jotka päivä toisensa jälkeen ovat uurastaneet paitsi taatakseen elämisen perusedellytykset kansallemme, myös tuodakseen kokeelliset keksinnöt ajatuksista todellisuuteen. Eikä sekään riitä, että keksinnöt on kerran luotu, vaan niitä pitää myös jatkuvasti huoltaa ja ylläpitää. Elämän fyysinen taistelu on siis loputonta aina siihen asti, kunnes kuolemme.
Ja jos me kaikki olisimmekin pelkkiä tieteilijöitä, pelkkiä ajattelijoita, kuolisimme nälkään hyvin nopeastikin. Mutta älyllisen työn panosta kansakuntamme eteen ei silti sovi halveksia. Eurooppa on maanosa, jossa on aina yhdistynyt järki, työ ja kokeilunhalu. Siksi olemmekin luoneet yhteiskunnat, joista on tullut koko maailman parhaimpia paikkoja elää kylmyydestä, sodista ja armottomasta ilmastosta huolimatta, tai ehkä juuri niiden takia. Paineessa on syntynyt timantteja. Elämme siis ensi sijassa tekijöiden, työläisten maailmassa.
Mutta kuka Suomessa pitää enää tätä nykyä työläisten puolia?
Perinteinen vasemmisto lupaa kaikkea tasapuolisesti kaikille, mutta asettaa maahanmuuttajat ja seksuaalivähemmistöt verorahoilla korokkeelle, joka oikeastaan kuuluisi suomalaiselle valkoiselle työväelle, koska juuri se on rakentanut suomalaisen hyvinvoinnin, eivät seksuaalivähemmistöt tai rotumuukalaiset, jotka vasta hiljattain ovat tulleet tänne. Vasemmistopuolueet täyttävät maamme muukalaisilla, jotka saavat ensiluokkaisen kohtelun, samalla kun suomalainen työläinen maksaa hinnan verellä ja hiellä omasta selkänahastaan. Käteen jää silti ainoastaan mustapekka, kaikesta uurastuksesta huolimatta.
Vasemmisto väittää ajavansa työväen asiaa, mutta kuinka hyvin miehiä vihaava, feminismistä voimaantunut vihervasemmistolainen naispoliitikko tulee suomalaisen raksaduunari jarmovirtasen kanssa toimeen, jos heidät asetetaan samaan huoneeseen? Mitä yhteistä heillä on keskenään?
Ehkä tärkeimpänä kysymyksenä: kuinka kauan tämä vastenmielinen, suomalaisvastainen monikulttuuritäti pystyisi jatkamaan miesvihan lietsomistaan, jos jarmovirtasen kaltaiset suoraselkäiset ruumiillisen työn suorittajat yhtäkkiä lakkaisivat olemasta ja korvautuisivat kenties eksoottisemmilla ruskeilla miehillä? Sen sijaan, että raskas työ tulisi hyvin tehdyksi, olisi todennäköisempää, että voimaantuneesta feministipoliitikosta tulisi huivipäinen jakorasia, eikä välttämättä omasta tahdostaan.
Entä perinteinen oikeisto, joka on nyt vallassa? Pitääkö se suomalaisen työväen puolia? Isänmaataan, kulttuuriaan ja perhettään rakastava suomalainen työläinen saattoi huokaista helpotuksesta hallituksen vaihtuessa, uskoen, että vihdoin, vihdoin, vasemmistohulluus loppuu ja koittaa järkipolitiikan aika. Toisin kävi. Oikeistohallituksemme on perussuomalaisten läsnäolosta huolimatta, jo tässä vaiheessa hallituskauttaan tuonut enemmän muukalaisia maahamme kuin mitä Sanna Marinin kulttuurimarxistihallitus oman kautensa aikana! Tilastokeskus kertoo, että Marinin hallitus toi maahamme 132 000 ulkomaan kansalaista. Käsittämätön määrä. Orpon muka ”sinimusta” hallitus on tuonut maahamme jo nyt yli 131 000 muukalaista, vaikka vuoden 26 tilastoja ei ole edes julkaistu! Tätä hallitusta on vielä vuosi jäljellä, eikä tulijavirta varmasti ehdi loppumaan!
Orpon aikana verotus on kiristynyt, hinnat ovat nousseet ja kaikki mahdolliset tuet ovat pienentyneet, mutta edes valtionvelan ottaminen ei ole hidastunut! Vaikka rahaa olisi jonkin verran vähennetty monikulttuurisuus- tai sateenkaariprojekteista, on päivänselvää, että tällainen politiikka vain ajaa kansan jälleen äänestämään yhtä lailla valkoista kansanmurhaa ja väestönvaihtoa ajavia vasemmistopuolueita! Vasemmistopuolueiden mausteena on vain, että ne ovat sateenkaarevampia ja ajavat räikeämmin ruskeaa ylivaltaa, kuin oikeistopuolueet! Joten miten on, suomalainen? Saisiko olla väestönvaihtoa normaalilla vai sateenkaarevalla estetiikalla? Me sinimustat sanomme ei, ei kummallakaan!
Suomi ei tarvitse ainuttakaan työperäistä maahanmuuttajaa polkemaan palkkojamme tai tekemään kaduistamme vaarallisempia. Me sinimustat vaadimme totaalista paluumuuttoa! Me sinimustat vaadimme myös totaalista kunnianpalautusta suomalaiselle työläiselle, kansakuntamme elintärkeälle tukipilarille!
Mutta ketkä kaikki meistä voivat sanoa itseään työläisiksi?
Minä sanon, että jokainen, joka tekee joko älyllistä tai ruumiillista työtä Suomen kansan eduksi, ansaitsee tulla juhlituksi vappuna! Te suomalaiset, missä ikinä olettekin, jotka teette parhaanne oman kansanne eteen, oli työ sitten kotiäitiyttä, poliittista, älyllistä tai fyysistä työtä, kuulkaa seuraavat sanat! Me tervehdimme teitä, Suomen työläiset! Me olemme teidän puolellanne, sillä mekin teemme työtä Suomen kansan puolesta!
Niille suomalaisille, jotka eivät vielä tee työtä Suomen kansan eduksi, haluan sanoa seuraavaa. Teidän aikanne koittaa vielä! Jos ette ole löytäneet vielä töitä tässä huonossa taloudellisessa tilanteessa, ei se ole välttämättä teidän oma syynne! Toisin kuin valtamedia uskottelee, Suomessa ei ole työvoimapulaa, vaan työvoiman ylitarjonta, jota jatkuva maahanmuutto vain pahentaa entisestään! Taistelkaa, jotta voisitte jonain päivänä antaa oman panoksenne tämän kansan puolesta, mitä ikinä se panos sitten onkaan!
Minä sanon, että Valkoinen Vappu on ainoa vapputapahtuma Suomessa, joka korostaa Suomen kansan yhtenäisyyttä – sen sijaan, että lietsoisimme sotaa rikkaiden ja köyhien, porvariston ja työväenluokan tai naisten ja miesten välille. Tämän taktiikan nimi on ”hajoita ja hallitse” ja globalistinen valtaeliitti on tässä pelissä oikein taitava! Suomalaiset, nähkää tämän pelin läpi!
Kun jokainen meistä puhaltaa yhteen hiileen, kun jokainen meistä asettaa oman kansansa hyvinvoinnin oman etunsa edelle, silloin voimme puhua yhtenäisestä kansasta ja silloin meistä tulee voittamattomia! Suomalaisten pitää oppia, että oman kansan edun ajaminen on myös oman edun ajamista, koska yhdessä olemme vahvoja ja kestämme maailman myrskyissä! Yksin emme ole mitään! Yksin, olemme vain atomisoituneita yksilöitä, joita mikä tahansa muukalaisten rikollisjoukkio voi pompottaa ja terrorisoida haluamallaan tavalla.
Mutta jos olemme yhtenäinen kansa, mikään maamme sisäinen, saati ulkoinenkaan uhka ei kykene meitä alistamaan! Historia on osoittanut meille sen, että joukossa, ja vain joukossa, on todellista voimaa! Historia on osoittanut myös sen, että alun perin pieni, mutta määrätietoinen poliittinen liike voi kasvaa koko kansakunnan kattavaksi maailmankatsomukseksi, joka päätyy muuttamaan koko valtakunnan suunnan!
Tämä on meidän tavoitteemme! Jos me emme voita tätä taistelua Suomesta, niin sen voittavat suomalaisvastaiset tahot, ja me menetämme maamme! Joten teiltä, hyvä yleisö, kysynkin nyt seuraavat kysymykset. Oletteko te valmiita taistelemaan Suomen puolesta? Oletteko te valmiita antamaan kaikkenne Suomen puolesta? Oletteko te valmiita voittamaan Suomen puolesta? Hyvä! Sitten me myös tulemme voittamaan! Nyt, toistakaa seuraavat sanat perässäni niin lujaa, että koko Tampere kuulee!
Eläköön valkoinen työväki!
Eläköön Valkoinen Vappu!
Eläköön valkoinen Suomi!
Hyvää Valkoista Vappua Suomen kansalle!
Roni Nieminen, Sinimustan Liikkeen jäsen