Valikko Sulje

Sinimustan Liikkeen lääkkeet väkivaltarikollisille eroavat poliisin esittämistä keinoista

Jengit fb

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen nimittää nuorten tekemien vakavien rikosten määrän kasvua ”nuorten hätähuudoksi” 24.1.2023 kirjoittamassaan blogitekstissä.

Väkivaltarikoksissa, eli pahoinpitelyissä, henkirikoksissa ja ryöstöissä poliisin tietoon tulleiden nuorten rikosepäilyjen määrä on yli kaksinkertaistanut viimeisen seitsemän vuoden aikana. Kolehmaisen mukaan yhteiskunnan tulee tehdä kaikkensa, jotta väkivallan siivet saadaan katkaistua ja väärään suuntaan lähtenyt kehitys oikaistua.

Ote Kolehmaisen tekstistä: ”Vuonna 2022 poliisi kirjasi 6743 väkivaltarikosta koskevaa rikosepäilyä, jossa epäilty tekijä oli alaikäinen. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 27 prosenttia (+ 1440 tapausta) ja sitä ilmeni yhtäältä sekä alle 15-vuotiaiden että 15–17-vuotiaiden ikäryhmissä. Rikosnimikkeittäin tarkasteltuna kasvu oli merkittävintä ryöstöissä. Ryöstöissä, kaikki törkeysasteet ja yritykset huomioiden, kirjattiin vuonna 2022 yhteensä 944 alaikäisten rikosepäilyä, mikä on 93 % (+495 tapausta) edellisvuotta enemmän.”

Hän jatkaa kertomalla, että ulkomaalaistaustaisten nuorten rikostaso on selkeästi korkeampi kuin suomalaistaustaisilla nuorilla.

Kolehmainen listaa näkemyksiään siitä, mitkä asiat ovat tähän tilanteeseen johtaneet. Hänen mukaansa päihde- ja mielenterveysongelmat, ylisukupolvinen syrjäytyminen, matalaksi jäävä koulutus- ja tulotaso, sekä näköalattomuus voivat altistaa rikoksille. Kolehmainen mainitsee lisäksi asuinalueen huono-osaisuuden, samalla asuinalueella asuvien rikosaktiivisuuden sekä nuorten vertaisverkostot yhteydeksi rikolliseen käyttäytymiseen nuoruudessa.

Tekstissään Kolehmainen toteaa rikollisen elämäntavan glorifioinnin ja ihannoinnin tekevän rikollisuudesta viihdettä, kun väkivalta- ja muita rikoksia kuvataan ja jaetaan kavereille sekä sosiaaliseen mediaan, jossa nuoret seuraavat ihailemiaan henkilöitä, joista osa esittää saavuttaneensa korkean elintason rikollisella elämäntavalla. Hänen mukaansa kehitystä ruokkii osaltaan myös huumeita koskevan asenneilmapiirin liberalisoituminen.

Muita syitä löytyy vielä muun muassa koronakriisistä, Ukrainan sodasta ja ilmaston lämpenemisestä.

Kolehmainen latelee liudan lääkkeitä tilanteeseen. Hänen mielestään rikollisuus katkaistaan laillisuuskasvatuksella, päihde- ja mielenterveyspalveluiden avulla ja luomalla työ- ja opiskelunäköaloja. Näihin poliisi tarvitsee kodin, koulu- ja harrastustoimen, järjestöjen sekä sote-sektorin apua. Kolehmaisen mukaan nuorilla täytyy olla tarjolla opiskelua, työtä, harrastuksia, järkevää tekemistä, ihmissuhteita, rakkautta, lämpöä ja itsensä merkitykselliseksi kokemista.

Sinimusta Liike on eri mieltä Kolehmaisen kanssa niin tilanteeseen johtaneista syistä kuin sen lääkkeistäkin. Suomalaisen yhteiskunnan tarjoamista palveluista ei ole maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten rikollisuutta lopettamaan, eivätkä näiden palveluiden huono saatavuus tai puutteellinen tarjonta ole olleet ongelmien aiheuttajia.

Maahanmuuttajille on ollut jatkuvasti tarjolla voimakkaasti kasvava määrä erilaisia palveluita ja kanavia ns. kotoutumisen tueksi, harrastamiseen, opiskeluun ja työllistymiseksi. Ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajataustaisista koostuvien ongelmaryhmien häiriökäyttäytymisestä ei pidä syyllistää suomalaista yhteiskuntaa ja järjestelmän puutteita.

Etnistä väkivaltaa ja huumekauppaa harjoittavista ulkomaalaistaustaisista suurin osa on syntynyt Suomessa tai muualla Euroopassa, joten ongelmat eivät ole suoraan yhteydessä maahanmuuttopolitiikkaan. Kyseisten etnisten ryhmien juuret ovat maissa, jotka ovat epävakaita, väkivaltaisia ja nepotistisia. Riippumatta siitä, onko kyseessä maahanmuuttajataustainen vai valkoisessa maassa jo pidempään vaikuttanut värillinen populaatio, samat ongelmat toistuvat kaikkialla länsimaissa.

Sinimusta liike ei tarjoaisi ongelmien ratkaisuiksi lisää sosiaali- ja terveyspalveluita, opiskelua, työtä tai muita keinoja, jotka on jo tehottomiksi koettu. Myöskään maahanmuuttopolitiikan tiukennuksilla ei enää saada korjattua sellaisten lähiöiden ja kaupunkien ongelmia, joiden asukkaat koostuvat toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajista.

Sinimustan Liikkeen kansalaisuusohjelman mukaan Suomen kansalaisuus ei kuulu vieraille etnisyyksille, vaan ainoastaan suomalaisista vanhemmista syntyneille. Puolueemme ottaisi uudelleentarkasteltavaksi kaikki vuoden 1990 ja sen jälkeen myönnetyt kansalaisuudet, oleskeluluvat ja myös vieraiden etnisyyksien Suomessa syntyneiden jälkeläisten kansalaisuudet. Tarkastelussa selvitetään oleskelun syy, henkilön oleskeluaikainen toiminta ja kotimaan tilanne mahdollista paluuta varten. Jos henkilön oleskelulle Suomessa ei ole pätevää perustetta ja kotimaan tilanne sen sallii, tarjotaan hänelle mahdollisuutta järjestää asiansa ja palata kotimaahansa annetun aikamääreen puitteissa. Henkilön kieltäydyttyä tarjouksesta tai ylittäessä annetun aikamääreen siirretään hänet viipymättä käsittelykeskukseen, joka eristää hänet suomalaisesta yhteiskunnasta ja josta voi poistua ainoastaan Suomen rajojen ulkopuolelle.

Puolueemme laskisi rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamista 13 vuoteen ja nostaisi reilusti useiden väkivalta- ja seksuaalirikosten minimi- ja maksimirangaistuksia. Esitämme myös, että tuomiot lähtökohtaisesti kärsitään kokonaan, eikä vapauttaminen kahden kolmasosan jälkeen ole automaatio. Rangaistus rikoksesta on toimittava todellisena pelotteena, mitä se ei nykyisellään ole.

Vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaistaustaiset tulisi määrätä karkotettavaksi vankeusrangaistuksen suorittamisen jälkeen tai heidät pyrittäisiin siirtämään kotimaahansa suorittamaan vankeusrangaistuksensa. Puolueemme kannattaa kansalaisuuksien ostoa muilta mailta mahdollistaaksemme sellaisten ulkomaalaistaustaisten palautuksen tai karkotuksen, joilla on ainoastaan Suomen kansalaisuus. Tällä tavoin Suomen olisi mahdollista ulkoistaa myös vankeusrangaistusten täytäntöön pano valtioihin, jotka rahaa vastaan sijoittaisivat rikollisia omiin rangaistuslaitoksiinsa.

Sinimustassa Suomessa ei ole sijaa etnisille rikollisjengeille, katuväkivallalle eikä muullekaan yhteiskuntajärjestelmäämme halveksuvalle monikulttuurisuudelle.