Suomen puolustusministeriö on viimeinkin ”herännyt” huolestumaan venäläisten ostamien kiinteistöjen määrästä ja sijainneista Suomessa ja tehnyt EU/ETA-alueen ulkopuolista kiinteistöomistusta koskevia selvityksiä mm. valvonnan kehittämiseksi.
Venäjän kansalaisia tai kaksoiskansalaisia asui Suomessa vuoden 2021 lopussa noin 70 000. Venäjä ei tunnusta Venäjän kansalaisten kaksoiskansalaisuutta, vaan heitä pidetään Venäjän näkökulmasta ainoastaan Venäjän kansalaisina. Suomessa asui yhteensä samana ajankohtana eri kansalaisuuden omaavia, mutta venäjää äidinkielenään puhuvia yhteensä 87 552. EU/ETA-alueen ulkopuolisista kansallisuuksista venäläiset ovat kuitenkin suurin yksittäinen kiinteistöostajien ryhmä.
Ulkomaalaisten omistusoikeutta rajoitettiin yleisellä lupajärjestelmällä, kunnes 1993 alusta lähtien tuli voimaan laki, jolla luovuttiin pääsääntöisesti ulkomaalaisten kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta. Lupamenettelyllä valvottiin edelleen rajavyöhykkeellä tai suoja-alueella sijaitsevien kiinteistöjen siirtymistä ulkomailla asuvien omistukseen tai hallintaan. Ulkomailla asuva sai vain lääninhallituksen luvalla hankkia kiinteistön, joka sijaitsi kokonaan tai osaksi rajavyöhykkeellä tai suoja-alueeksi määrätyllä alueella.
Laki ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistöhankintojen valvonnasta kumottiin lailla Suomen Euroopan unioniin liittymisen yhteydessä, eikä ulkomailla asuvien omistusoikeus ole ollut vuoden 2000 alun jälkeen enää lupamenettelyn piirissä.
Kiinteistöomistuksen valvonta palautettiin 2020 alusta lähtien siten, että EU/ETA-alueen ulkopuolistentoimijoiden on haettava kiinteistöhankinnalleen lupa kaikkialla Manner-Suomessa. Valtiolle tuli etuosto-oikeus kaikkiin kiinteistökauppoihin Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen toimipisteiden välittömässä läheisyydessä sekä säädettiin laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Lupia on myönnetty 2020 alkaen ja 30.9.2022 asti yhteensä noin 1900.
Kuten kaikessa muussakin toiminnassa, Sinimustan Liikkeen Suomessa lainsäädäntötyö ja päätöksenteko perustuu kansalliseen etuun. Puolueemme ei hyväksy venäläisten tai minkään toisenkaan maan kansalaisten kiinteistöomistuksia Suomessa.
Suomen lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisellään toisen maan kansalaisen tai yhteisön kiinteistönhankinnan rajoittamisen, jos sen arvioidaan vaikeuttavan maanpuolustuksen järjestämistä, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista sekä rajavalvonnan, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden varmistamista. 1.1.2023 alkaen myös kansallinen turvallisuus voidaan ottaa huomioon osana kiinteistöhankinnan lupa- ja etuostoharkintaa.
Lupaa ei nykylain mukaan tarvita, jos kiinteistön luovuttajana on saajan avio- tai avopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, henkilö jonka saaja voi perintökaaren säännösten mukaan periä tai aviopuolisot tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolet hankkivat yhdessä kiinteistön ja toinen heistä ei tarvitse lain mukaista lupaa. Myöskään kaksoiskansalaisten ei tarvitse hakea lupaa.
Puolustusministeriön tuoreen selvityksen mukaan ulkomaalaisten kiinteistöhankintoja ei katsota tarpeelliseksi rajoittaa. Sinimustan Liikkeen mielestä kaikki ulkomaalaisomistuksessa olevat maat ja kiinteistöt täyttävät lailliset perusteet kiinteistöhankintojen rajoittamiseksi. Etenkin nykyisen kaltaisen epävarman turvallisuustilanteen vuoksi kaikki ulkomaalaisten kiinteistöhankintojen luvat tulee evätä näiden rajoitusperusteiden mukaan.
Sinimusta Liike vaatii välittömästi aloitettavaksi lain valmistelun, joka säätää täyskiellon ulkomaalaisten kiinteistöhankinnoille. Täyskielto koskisi myös niitä hankintoja, joissa yhtenä osapuolena on toisen maan kansalainen tai kaksoiskansalainen.
Maanpuolustuksen, alueellisen koskemattomuuden, sisäisen turvallisuuden, valtion johtamisen, rajaturvallisuuden, rajavalvonnan, huoltovarmuuden, yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin toiminnan varmistamisen tai muun näihin rinnastettavissa olevan yhteiskunnallisen edun turvaamiseksi on nykylain puitteissa oikeus kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastukseen. Lain mukaan ministeriö, jonka toimialaan edun turvaaminen kuuluu, voi myöntää viranomaiselle tai yhteisölle luvan lunastaa kiinteää omaisuutta tai erityisen oikeuden, jos yleinen tarve sitä vaatii.
Sinimusta Liike vaatii, että ministeriöt aloittavat pakkolunastustoimenpiteet kaikkien venäläisomistuksessa oleviin kiinteistöihin ja maa-alueisiin, sekä jatkotoimenpiteenä tarkastelun kaikkien muidenkin maiden kansalaisten omistamiin kiinteistöihin, tavoitteena lunastaa valtion omistukseen kaikki ulkomaalaisomistuksessa olevat kiinteistöt ja maat.