Valikko Sulje

Sinimusta Liike ja sukupuolipolitiikka

Sinimusta Liike perustaa ihmiskäsityksensä biologiseen essentialismiin, jonka perusteella useimmat ihmisen identiteetin ja kehonkuvan kannalta oleelliset piirteet, kuten henkilön temperamentti, älykkyys, rotu ja sukupuoli ovat johdettavissa joko osittain tai kokonaan hänen verenperinnöstään. Puolueemme hylkää käsityksen sukupuolen moninaisuudesta ja sosiaalisista ”gender-identiteeteistä”, sillä ne eivät vastaa sitä biologista todellisuutta, jolle jokainen ihmisyksilö on alisteinen.

Monien muiden eläimien tavoin myös ihminen on sukupuolidiformistinen laji eli sen sukupuolissa ilmenee sukupuolielinten lisäksi myös muita fyysisiä eroavuuksia. Miehet ja naiset muodostavat kaikissa ihmisyhteisöissä selvästi toisistaan erottuvat ryhmät perinnöllisten ominaisuuksien perusteella. Miehet ovat naisia keskimäärin fyysisesti kookkaampia, aggressiivisempia, raskasrakenteisempia ja lihaksikkaampia, jonka lisäksi he ovat y-kromosomin mutaatiopotentiaalista johtuen naisia alttiimpia synnynnäisille mutaatioille niin hyvässä kuin pahassa. Naiset eroavat niin käyttäytymiseltään kuin temperamentiltaan miehistä, sillä he ovat yhteiskunnasta riippumatta miehiä sosiaalisesti ja kielellisesti lahjakkaampia, ja nauttivat keskimäärin miehiä enemmän toisten ihmisten seurasta.

Sukupuolten välillä esiintyvät erot ovat seurausta evoluution synnyttämästä muutospaineesta, jossa toiselle sukupuolelle kehittyi parempi fyysinen potentiaali ja toiselle parempi kyky hallinnoida sosiaalisia tilanteita. Kyseiset piirteet kehittyivät vastaamaan toisistaan poikkeavia käyttötarkoituksia, joita voisi kärjistäen kuvailla siten, että muinaisina aikoina miehet erikoistuivat puolustamaan omaa perhepiiriään ulkopuolisilta uhilta sekä kilpailemaan muiden lajien kanssa ympäristön rajallisista resursseista, siinä missä naiset kehittyivät suojelemaan ja ylläpitämään oman perhepiirinsä hyvinvointia ja selviämistä. Miehen fyysisyys ja aggressiivisuus kertoivat esiäideillemme näiden kyvystä puolustaa omiaan, kuten äidilliset piirteet kertoivat esi-isillemme naisen kyvystä varmistaa heidän yhteisen jälkikasvunsa selviytyminen ankarassa maailmassa, jossa kuolleisuus on moninkertainen nykyiseen verrattuna.

Monet näistä perinnöllisistä piirteistä ovat sellaisia, etteivät ne ole enää yksilön selviytymisen kannalta välttämättömiä jälkiteollisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa menestyminen on sidottu fyysisen suorituskyvyn sijasta ensisijaisesti yksilön älykkyyteen, luovuuteen ja ahkeruuteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö synnynnäiset erot miesten ja naisten välillä näyttelisi edelleen merkittävää roolia esimerkiksi ihmisten ammattivalinnoissa, pariutumisessa, työelämässä ja ryhmäkäyttäytymisessä. Näiden erojen vuoksi vuoksi Sinimusta Liike vastustaa kaikkia egalitaristisia ideologioita, jotka yrittävät häivyttää synnynnäiset erot miesten ja naisten välillä poliittisen aivopesun ja painostamisen keinoin. Miehisyyttä ja naisellisuutta tulee arvostaa ja kunnioittaa toisistaan poikkeavina itseilmaisun muotoina, jotka ovat kansallisen yhteisömme jatkuvuuden kannalta yhtä tärkeitä. Liikkeemme on tältä osin antifeministinen.

Liikkeemme vastustaa voimakkaasti ajatusta sukupuoli-identiteetin joustavuudesta, jonka perusteella yksilön sukupuoli on riippuvainen hänen omasta ilmoituksestaan. Sinimustan Liikkeen näkökulmasta niin sanottu transsukupuolisuus ei tunnusta sukupuolijaon evolutiivista ulottuvuutta, jonka lisäksi sen nimissä pyritään soluttamaan biologisten miesten ja naisten joukkoihin sen kaltaisia yksilöitä, jotka eivät todellisuudessa omaa kummankaan sukupuolen hyviksi koettuja ominaisuuksia ja jonka vuoksi he jäävät väistämättä näiden molempien ryhmien ulkopuolelle. Transnaisilla ei ole toimivia kohtuja, jonka vuoksi he eivät voi toimia äiteinä biologisten naisten tavoin, eivätkä he kykene mieltämään naiseutta muuna kuin pintapuolisena fetissinä. Samalla tavoin myöskään transmiehet eivät täytä miehille perinteisesti annettuja odotuksia, jolloin he jäävät väistämättä niin vanhan kuin uudenkin viiteryhmänsä pohjalle.

Liikkeemme mielestä nykyinen käytäntö, jossa tervettä kudosta tärvellään sukupuoliamputaatioon rinnastettavissa lääketieteellisissä prosesseissa on täysin vastuutonta politiikkaa, joka aiheuttaa pysyviä kehollisia vaurioita vaikeista mielenterveysongelmista kärsineille nuorille. Liikkeemme näkee kehodysforian vakavana mielenterveydellisenä ongelmana, jota tulee hoitaa psykologisin, ei kirurgisin toimenpitein. Liikkeemme vastustaa translakia, kuin myös yleisesti kaikkia transsukupuolisuuden normalisointiyrityksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Liikkeemme näkee seksuaalisen suuntautumisen johtuvan pääosin biologisista taipumuksista, joihin ympäristö voi vaikuttaa joko taipumuksia vahvistavasti tai tukahduttavasti. Liikkeemme näkökulmasta homoseksuaalisuutta tulisi käsitellä lähtökohtaisesti synnynnäisenä poikkeamana, johon lukeutuu pieni osuus jokaisesta ikäluokasta. Lukumääräisestä rajallisuudesta johtuen emme pidä homoseksuaalisuutta yhdenvertaisena elämäntapana heteroseksuaalisuuden rinnalla, joka tulee pysymään biologisistakin syistä kansan enemmistön elämäntapana. Koemme, että jokainen kansakunta selviäisi tarvittaessa ilman homoseksuaaleja, mutta ei ilman heterosuhteita ja niiden mahdollistamaa jälkikasvua. On sanomattakin selvää, että liikkeemme perhekeskeinen politiikka asettaa ydinperheet yksilöiden ja seksuaalivähemmistöjen yläpuolelle, mutta näemme kyseisen linjauksen välttämättömänä jatkuvuutemme turvaamiseksi. Liikkeen politiikkaa voidaan siten kutsua heteronormatiiviseksi.

Liikkeemme ei sanottavammin puuttuisi siihen mitä aikuinen ihminen saa kehollaan tehdä ja kenen kanssa, kunhan kyseinen toiminta ei riko lakia. Se mihin vaikuttaisimme liittyy tiettyjen alakulttuurien julkiseen näkyvyyteen ja rahoitukseen. Koemme, ettei julkisen vallan tarvitse rahoittaa tai tarjota näkyvyyttä sen kaltaisille elämäntyyleille, jotka eivät edistä suomalaista elämäntapaa tai kansallishenkeä. Käytännössä tämä näkyisi siten, etteivät julkiset instituutiomme, yleisradio mukaan lukien, osallistuisi niin sanottuun ”Pride”-kuukauteen, eivätkä ne tarjoaisi kyseiselle toiminnalle julkisia tiloja tai muita resursseja. Kyseisten julkisten kokoontumisten ei myöskään tule enää hallita katukuvaa suurkaupunkiemme keskustassa vaan ne tulisi virkavallan toimesta sijoittaa sellaisille alueille, jossa ne eivät enää häiritse tavallisten ihmisten arkea.

Sinimustan Liikkeen sukupuolipolitiikkaa voisi kuvata kansallismieliseksi kokonaisuudeksi, joka arvioi yhteiskunnassa esiintyviä kulttuurillisia ilmiöitä kansallisen edun näkökulmasta. Liikkeemme suhtautuminen seksuaalivähemmistöjen edustajiin on enimmäkseen välinpitämättömän etäinen niin kauan kun he itse hyväksyvät ohjelmamme väestöpoliittiset tavoitteet. Sukupuolivähemmistöjä kohtaan suhtautumisemme on ymmärrettävästi tiukempi, sillä miellämme nykyisen transaktivismin pääosin itsetuhoiseksi poliittiseksi projektiksi, joka sotii ihmisten biologista olemusta vastaan.

Sinimustan liikkeen toiminnan keskiössä on suomalainen ydinperhe, joka koostuu isästä ja äidistä sekä näiden kahden jälkikasvusta.

Sinimusta Liike 08.06.2021