Sinimustan Liikkeen ympäristöpoliittiset ohjelmat ja niiden perusteella puolueen ehdokkaiden antamat vaalikonevastaukset ovat herättäneet kiivasta keskustelua suomalaisen kentän oikeistokonservatiivisessa nurkkauksessa, joka on perinteisesti suhtautunut kaikkiin ympäristötavoitteisiin kriittisesti. Samanlainen näkemysero sinimustien ja oikeistokonservatiivien välillä näkyy myös suhtautumisessa elintasoon – konservatiivit haluavat varmistaa mahdollisimman suuren ostovoiman ympäristörasitteesta piittaamatta, siinä missä sinimustat näkevät elintason ja kansantalouden olevan alisteisia luonnon ja ympäristön sanelemille vaatimuksille. Oikeistokonservatiivit kokevat usein, että ihminen on luonnon yksiselitteinen valtias, sinimustat taasen näkevät ihmislajin ja ympäristön välillä aina eturistiriidan – ihmisen ahneus tulee aina olemaan luonnon uusiutumistahtia suurempaa. Tämän vuoksi kannatamme keskusjohtoisia toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten kulutustottumuksiin myös Suomessa.
Sinimusta liike on kansallismielinen puolue, jonka poliittisia kannanottoja määrittelee visio itsenäisestä, riippumattomasta, ympäristöystävällisestä ja suomalaisesta Suomesta, jonka sisäisiin asioihin ei puututa maamme ulkopuolelta. Emme suhtaudu rikastumiseen, menestymiseen tai kilpailuun itsessään kielteisesti, mikäli se tapahtuu kansallisen päätöksenteon määräämissä puitteissa. Emme kuitenkaan koe, että Suomen maaperän on tarkoitus tuottaa taloudellista hyötyä yhdellekään toiselle valtiolle tai kansalle. Emme myöskään ole valmiita tuhoamaan luontoamme sen vuoksi, jotta Suomen ulkopuolella kyettäisiin ylläpitämään ylisuurta tuotantoa vielä muutaman vuosikymmenen verran nykyistä pidempään.
On tosiasia, että Suomi tarvitsee selviytyäkseen kohtuuhintaista energiaa myös tulevaisuudessa. Yhtä suuri tosiasia on se, ettei Suomi kykene itse tuottamaan raakaöljyä tai monia muita energiamuotoja, joista liikenneverkostomme ja taloutemme on tällä hetkellä riippuvainen. Riippuvuus fossiilisista polttoaineista tekee meistä myös oivallisen kohteen taloudellisille sanktioille, joiden kohteiksi lukuisat kansallismieliset hallinnot ovat historian aikana joutuneet. Siirtymä omavaraisesti ylläpidettyyn energiatuotantoon vie yhden merkittävän aseen pois vihollistemme keinovalikoimasta, ja mahdollistaa kansantalouden toimimisen tyydyttävästi silloinkin, kun EU, USA, Venäjä tai jokin muu taho estäisi kriittisten raaka-aineiden saamisen maahamme. Pakotteet ovat olleet viimeisen vuosisadan aikana suosittu poliittisen painostuksen keino, ja mitä riippuvaisempi me olemme ulkopuolisesta perustuotannosta, sitä voimakkaammin kyseiset pakotteet meihin iskisivät. Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon ja Rhodesian hallinnon aiemmin kohtaamat boikotit voivat olla tulevaisuudessa todellisuutta myös niissä länsimaissa, joissa nousee valtaan globaaleille tahoille ei-toivottuja hallintoja. Vaihtoehtoisia tuotantotapoja ei voida käynnistää kriisin keskellä, joten niihin tulee varautua jo nyt.
Sinimusta Liike pitää ydinvoimaa merkittävänä mahdollisuutena suomalaiselle kansantaloudelle. Ydinvoima on tehokasta, päästötöntä ja sen käyttämää polttoainetta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös Suomen omasta maaperästä. Ydinvoiman rooli on täydentää uusiutuvien energiamuotojen sähköntuotantoa, varmistaen näin sähkön saatavuuden sekä sen kohtuullisen hintatason vuoden jokaisena päivänä. Liikenteen sähköistäminen on osa tämän ajattelun kokonaisstrategiaa – mitä enemmän kykenemme siirtymään öljypohjaisista energianmuodoista omavaraisiin vaihtoehtoihin, sitä vähemmän me joudumme kärsimään kyseisen energiamuodon hinnanvaihteluista tai toimitusvaikeuksista. Siirtyminen sähköön tulisi tapahtua ensimmäisenä siellä, missä se aiheuttaa vähiten kustannuksia ja muita haasteita, ja levitä sieltä tekniikan kehittyessä myös raskaampiin ajoneuvoihin.
Sinimustan Liikkeen tavoitteena on omavarainen, ympäristöystävällinen ja kansallinen talousjärjestelmä, jossa suomalaisten elämä ei aiheuttaisi ympäristölle kohtuutonta kuormaa, ja jonka suuria suuntaviivoja ei määriteltäisi Suomen ulkopuolelta, parlamentaarisen vallan ulottumattomista. Hetkittäisten liikevoittojen ja kerskakulutuksen sijasta arvostamme talouden ennalta-arvattavuutta ja kotimaisuusastetta. Haluamme myös viimeiseen asti välttää tilanteen, jossa kansallinen hallintomme joutuisi tammikuun pakkasilla esimerkiksi voimakkaiden pakotteiden, luonnonkatastrofien tai kriittisten komponenttien toimitusvaikeuksien uhriksi, joka johtaisi merkittäviin inhimillisiin kärsimyksiin maassamme sekä yhteiskuntarauhan vaarantumiseen. Suomi ei elä tyhjiössä, ja kansallisen hallinnon noustessa valtaan, sen tulee kyetä varautumaan Suomen ulkopuolelta tapahtuvaan mahdolliseen vastareaktioon.