Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo asetti koulutuksen puolueensa kynnyskysymyksen kevään eduskuntavaaleissa. Hän lupasi, että koulutusleikkauksia ei tehdä, mikäli Vihreät pääsevät päättämään.
Sinimusta Liike on samaa mieltä koulutuksen ja sivistyksen tärkeydestä yhteiskuntamme tulevaisuudelle, eikä myöskään suostu leikkaamaan koulutuksesta. Sinimustan Liikkeen arvojärjestys niin koulutuksessa kuin kaikessa muussakin poikkeaa kuitenkin oleellisesti Vihreiden tavoitteesta tarjota maksuton koulutus koko maailmalle.
Vuonna 2015 kirjattiin lakiin EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksut vähintään 1500 euron suuruisiksi. Lukuvuosimaksuja koskevat säännökset tulivat voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Velvoittavaksi maksujen periminen tuli korkeakouluille 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittavilta opiskelijoilta. Aiemmin aloittaneiden opiskelu Suomessa on ollut kaikille maksutonta. Maksuista saatavat tuotot tarkoitettiin lisärahoitukseksi koulutuksen laadun ja tukipalvelujen kehittämiseen.
Vihervasemmisto vastusti päätöstä äänekkäästi, koska heidän mukaansa kansainvälisten opiskelijoiden tulo Suomeen romahtaisi. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan maksuvelvollisten opiskelijoiden kokonaismäärä on kasvanut nopeasti vuoden 2017 jälkeen. Ulkomaalaisista opiskelijoista kolme neljäsosaa tulee edelleen EU/Eta-alueen ulkopuolelta.
Korkeakoulujen yhteenlaskettu tuotto lukuvuosimaksuista oli lukuvuonna 2019–2020 noin 14 miljoonaa euroa. Maksuista saatavat tuotot tarkoitettiin lisärahoitukseksi koulutuksen laadun ja tukipalvelujen kehittämiseen. Kuitenkin korkeakoulut käyttävät ison osan lukuvuosimaksujen potentiaalisesta tuotosta vapautuksiin lukukausimaksuista ja ulkomaisten opiskelijoiden apurahoihin. Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu anteliaalla apurahapolitiikalla näyttää tällä hetkellä vahvemmalta toimintamallilta korkeakoulukentällä kuin tulojen saaminen korkeakoululle.
Marinin hallituksen tavoite on ollut kolminkertaistaa uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ja työllistää 75 prosenttia tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista suomalaisille työmarkkinoille. Hallitus on pidentänyt valmistumisen jälkeisten oleskelulupien kestoa kahteen vuoteen ja on selvittänyt lukukausimaksujen takaisinmaksua Suomeen jääville tutkinnon suorittaneille.
Vihreille ei tämäkään riitä, vaan he haluavat poistaa EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut, tarjota opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen ja maksaa heille takaisin saadut lukukausimaksut.
Keskustavetoinen valtiovarainministeriö on ehdottanut, että korkeakouluille voitaisiin antaa lupa periä lukukausimaksuja kaikilta, myös suomalaisilta opiskelijoilta.
Sinimustan Liikkeen koulutusohjelman mukaan suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen tulee olla suomalaisen korkeatasoisen koulutuksen ja kehityksen kulmakiviä joiden tehtävä on taata suomalaisen yhteiskunnan henkinen ja taloudellinen omavaraisuus ja elinvoima. Maksuton korkeakoulutus on mahdollistanut kansamme keskuudessa vallitsevan älyllisen potentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen. Mielestämme tämä on se arvopohja, jolle korkeakoulujen tulee rakentua.
Suomalainen korkeakoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisia varten. Koulutustarjontaa ja opiskelijavalintaa on kehitettävä siten, että suomalaiset opiskelijat pystyvät ilman välivuosia siirtymään itselleen soveltuvaan koulutukseen sellaisille aloille, joilla tarvitaan työvoimaa. Suomalaisten opiskelijoiden koulutus on myös edelleen pysyttävä maksuttomana. Sen sijaan, että ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista kertyneitä varoja käytetään nykymallin mukaan vapautuksiin lukukausimaksuista ja ulkomaisten opiskelijoiden apurahoihin, ne on käytettävä alkuperäisen tarkoituksen mukaan koulutuksen laadun ja tukipalvelujen kehittämiseen.
Ulkomaisille opiskelijoille ei tule tarjota kokonaisia tutkintoja, vaan he voivat tulla nykyisten vaihto-opiskelijaohjelmien mukaisesti suorittamaan osan tutkinnostaan määräaikaisina jaksoina, joiden vastineeksi suomalaiset opiskelijat saavat mahdollisuuden opiskella vastaavasti vaihto-opiskelijoina ulkomailla. Opiskelijavaihtoa suomalais-ugrilaisten maiden Suomen, Viron ja Unkarin välillä tulee lisätä.