UKK-instituutin tutkimuksen mukaan liikkumattomuudesta eli suositusta vähäisemmästä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrästä sekä yli kahdeksan tunnin paikallaanolosta valveilla ollessa aiheutuvat kansansairauksien kustannukset ovat Suomessa yhteensä noin 3 miljardia euroa vuodessa. Laskelmissa on eroteltu suorat terveydenhuollon kustannukset ja epäsuorat kustannukset, joita muodostuu työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena. Liikkumattomuudesta aiheutuu myös erilaisia tuottavuuskustannuksia, kuten tuloverojen menetyksiä ja työttömyystukien maksamista.
Sinimustan Liikkeen sosiaali- ja terveyspolitiikka rakentuu perustalle, jossa terve ja hyvinvoiva kansa on yksi hyvinvointivaltion lähtökohdista. Ohjelmamme kannustaa kohti terveellistä, päihteetöntä ja liikunnallista elämäntapaa, jonka voimin huolehdimme myös heikommista lähimmäisistämme.
Nykytilanne on käännettävissä parempaan vain kokonaisvaltaisella asennemuutoksella ja yhteiskunnan voimakkaalla kannustuksella terveellisiin elämäntapoihin kaikissa ikäluokissa.
Puolueen ohjelman mukaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ympäristön on oltava liikuntaan ja leikkiin aktivoiva, sekä mahdollisimman lähellä luontoa. Suomalaiset on totutettava pienestä pitäen fyysiseen läsnäoloon muiden ihmisten kanssa sekä vieraannutettava heidät sosiaalisen median digitaalisesti luodusta maailmasta. Kaikilla suomalaislapsilla ja -nuorilla on oltava mahdollisuus harrastaa sosiaalisesta asemasta riippumatta. Yhteiskunnan on pyrittävä sekä muuttamaan asenteita, että velvoittamaan pienestä pitäen ihmisiä liikkumaan ja noudattamaan terveellisiä elämäntapoja. Opetussuunnitelmiin on jo varhaiskasvatuksesta alkaen lisättävä liikuntaa ja fyysistä yhdessäoloa.
Työssäkäyvillä ihmisillä tulee olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, harrastaa liikuntaa sekä viettää aikaa lähimmäistensä kanssa. Mielestämme työnantajien tulisi kannustaa työntekijöitään pitämään paremmin huolta terveydestään ja harrastamaan liikuntaa, esimerkiksi tarjoamalla työntekijän liikuntaharrastukseen tarkoitettua rahallista tukea, josta työnantaja saa verohelpotuksia. Työaikaan sisältyvä liikuntahetki päivittäin hyödyttäisi molempia osapuolia. Sinimusta Liike kannattaa lyhyempään työaikaan siirtymistä, jotta työntekijöillä olisi enemmän aikaa ja puhtia harrastaa.
Pienestä pitäen opittu liikunnallinen ja terveellinen elämäntapa sekä yhteisöllisyys ja fyysinen kanssakäyminen tuottaa koko elinkaaren mittaisen terveen elämän, jonka ehtoopuolellakin on vielä mahdollista olla aktiivinen ja osallistuva. Ikääntyvä, joka on elämänsä ajan liikkunut ja noudattanut terveellisiä elämäntapoja, tarvitsee mitä todennäköisimmin vähemmän terveyspalveluita ja sairaanhoitoa, kuin liikkumaton ihminen.
Nykyisin liian moni viettää kaiken vapaa-aikansa internetin sosiaalisessa mediassa. Jopa pikkulapset ovat päivittäin tuntikausia uppoutuneena älypuhelimiinsa ja niiden viihdekäyttö on sallittu jopa kouluissa ja oppilaitoksissa. Voidaan vain arvata mihin suuntaan liikkumattomuudesta johtuvat terveysongelmat ovat muuttumassa ja millainen lasku siitä koituu tulevaisuudessa yhteiskunnalle. Sinimusta Liike lukee terveellisiin elämäntapoihin myös ihmisten fyysisen kanssakäymisen. Kannustamalla ihmisiä yhteisöllisyyteen ja viettämään aikaa toistensa kanssa fyysisesti, ehkäistään liikkumattomuutta ja syrjäytymistä.
Jos lähitulevaisuudessa edes puolet liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuksista saataisiin siirrettyä liikunnan ja yhteisöllisyyden edistämiseen, olisimme lähempänä Sinimustan Liikkeen tavoitetta hyvinvointivaltiosta, jossa asuu terve ja hyvinvoiva kansa.