Yle kertoi elokuussa 2025, kuinka englannin kieli tunkeutuu suomalaisiin yliopistoihin ennennäkemättömällä tavalla (Yle 21.8.). Kansainvälisyyskiiman vaivaamassa maassa, jossa yliopistolaitos on ilmiön kärjessä ollut muutenkin, asia ei tule minään järisyttävänä yllätyksenä, ja ilmiö on selvästi kiihtynyt.
Opiskelijat joutuvat yllättymään vieraan kielen suuresta osuudesta opintojen suorittamisessa. Eräiden tutkintojen osalta tilanne on voinut olla se, ettei mitään kurssia ole voinut suorittaa täysin suomenkielisellä materiaalilla. Englanniksi luennoivat opettajat ja paksut englanninkieliset oppikirjat alkavat olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Aalto-yliopistossa konetekniikan maisteriopintoja ei erään opiskelijan mukaan voi ollenkaan suorittaa suomeksi. Oikeuskansleri on jo vuonna 2023 todennut, että englanti on syrjäyttänyt suomen Aalto-yliopiston kauppatieteellisen ja tekniikan alan maisterikoulutuksissa.
Esimerkiksi Suomen historiaa opiskellessa on vielä hyvät mahdollisuudet elää opiskelijaelämänsä suhteellisen suomenkielisessä ympäristössä. Kas kun Suomea koskevasta tutkimuksesta suuri osa on suomalaista, mutta myös humanistisille aloille englanti levittäytyy koko ajan voimakkaammin. Tästä esimerkkinä on eräänkin jäsenemme oma kokemus museologian opinnoista, jotka oli mahdollisten vaihto-oppilaiden vuoksi järjestetty pelkästään englanniksi. Väestönvaihdon ohella meneillään on myös kielenvaihto, joka kaikesta päätellen on demografista muutostakin pidemmällä.
Useat opiskelijat ovat huomanneet meneillään olevan kehityksen. Tavan kansalainen ja opiskelija arvioivat kehitystä tyypillisesti henkilökohtaisella tasolla ja he pohtivat, onko englannista hyötyä tai osaavatko he kieltä tarpeeksi hyvin. Sinimusta Liike lähestyy asiaa kuitenkin laajemmassa mielessä kansallismielisen ideologian kautta. Suomen kielessä ei ole kyse vain yksilön kyvyistä ja pärjäämisestä vaan kokonaisen kansakunnan identiteetin ja ominaisuuksien selviytymisestä. Siinä missä Suomen valtion olemassaolon tarkoitus on turvata suomalaisen kansan jatkuvuus, on kaikkien sen instituutioiden puhallettava samaan hiileen. Koulutus on ollut merkittävä osa Suomen mainetta ulkomailla, mutta se ei saa kääntyä itseään vastaan niin, että kansainvälisyyden myötä koululaitos menettää alkuperäisen merkityksensä.
Toisin kuin väestönvaihdosta, kielenvaihdosta on lupa puhua julkisuudessa ilman erityisiä leimoja. Suomen kielen puolustaminen on onneksemme vielä suhteellisen valtavirtaista ajattelua. Pelkällä ajattelulla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, vaan sen vuoksi tarvitaan tekoja ja lainsäädäntöä kielen turvaamiseksi. Sinimustassa Suomessa vaihto-opiskelu on mahdollista, mutta se tai muukaan kansainvälisyysintoilu ei tule menemään suomen kielen aseman edelle. Kannattamassamme järjestelmässä Aalto-yliopistoa koskevaan kehitykseen puututtaisiin jämäkällä kädellä. Suomen kieli muun kulttuurimme ohella on sekä yksilöiden että yhteisömme oikeus sekä antimme maailmalle.