Perussuomalaisten kansanedustaja Wille Rydman antoi MTV:n jutussa ymmärtää, että Palestiinan tunnustaminen saattaisi vaarantaa merkittävän asekaupan Israelin kanssa, jonka seurauksena Suomi saattaisi jäädä paitsi Daavidin lingoksi kutsutusta ilmatorjuntajärjestelmästä (MTV 23.9.2025). Rydman on tunnettu Israelin ystävä, joka on todennut aiemmin, ettei olematon valtio muutu olemassa olevaksi pelkällä tunnustamisella (Suomen Uutiset 31.7.2025).
Riikka Purran puolueen Israel-linjaa vahvasti tukeva nuorisojärjestö on myös todennut omassa ulostulossaan, että Palestiinan valtion tunnustaminen olisi ainoastaan ”palkkio terrorismista” (Suomen Uutiset 1.8.2025). Voidaankin sanoa, että tällä hetkellä puolue kilpailee kristillisdemokraattien kanssa maamme sionistisimman puolueen tittelistä.
Perussuomalaisten Israel-linjauksissa on havaittavissa juutalaisvaltion erityinen asema, jonka toimintaa ja tarpeita ymmärretään huomattavasti sen ympärillä asuvia kansoja paremmin. Palestiinan tunnustamisen rinnastaminen terroristien voittoon on jo itsessään huvittava linjaus, kun huomioidaan juutalaisvaltion oma syntytarina. Se perustuu puhtaasti laittomien maahanmuuttajien harjoittamaan terrorismiin sekä vallattujen alueiden väkivaltaiseen etniseen puhdistukseen. Menachem Beginin ja Ariel Sharonin kaltaisista kansanmurhien toteuttajista nousi myöhemmin juutalaisvaltion arvostettuja pääministereitä, eikä maan nykyisen johtajan, Benjamin Netanjahun, asema ole heihin verrattuna oleellisesti erilainen.
Vaikka Israel syyllistyy useiden kansainvälisten toimijoiden mukaan vuodesta toiseen palestiinalaisalueiden laittomaan miehitykseen, kolonialismiin, siviiliväestön välinpitämättömään tuhoamiseen, maan ulkopuolella toteutettuihin salamurhiin ja sotilasvoimilla tapahtuvaan muiden maiden koskemattomuuden loukkaamiseen, sen kansainvälinen asema pysyy aina turvattuna länsimaiden, kuten Yhdysvaltojen ja Saksan, rahallisen ja aseellisen tuen ansiosta.
Silloin kun Venäjän federaatio aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaa vastaan, läntiset hallinnot, Suomen edellinen ja nykyinen hallitus mukaan lukien, löysivät nopeasti yhteisymmärryksen rajuistakin keinoista Venäjän rankaisemiseksi. Näihin lukeutuivat laajat talouspakotteet, venäläisten pankkien eristämiset kansainvälisistä maksujärjestelmistä, maarajojen sulkemiset, venäläisen omaisuuden takavarikot, maan eristäminen kansainvälisistä urheilutapahtumista sekä Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan välitön rahallinen ja aseellinen tukeminen. Vastaavaa päättäväisyyttä länsi ei kuitenkaan ole ollut valmis osoittamaan juutalaisvaltion toimintaa kohtaan, vaikka Israelin asevoimien surmaamien siviilien määrä on moninkertainen.
Venäjän asevoimiin verrattuna ja Venäjän asevoimista poiketen kyseiset siviilit on tapettu monilta osin länsimaissa valmistetuilla aseilla. Ukrainan sotaan asti Venäjä oli monelle Euroopan maalle pääasiallinen edullisen energian toimittaja ja liikekumppani, kun taas Israelin tarjoama hyöty länsimaille on aina ollut käytännössä olematon. Länsi on siten valmis maksamaan tarvittaessa kovankin hinnan toimiessaan yhtä naapurimaataan tuhoavaa sotilasmahtia vastaan samalla, kun se katsoo läpi sormien toisen vastaavaa toimintaa ja pahimmillaan toimii jopa itse sen rikollisen toiminnan aseellisena sekä taloudellisena mahdollistajana.
Siinä missä EU selvitti jo kolme vuotta sitten mahdollisuuksia käyttää venäläisiltä jäädytettyjä varoja Ukrainan jälleenrakentamiseen, tulee vastaavia toimia kohdistaa myös israelilaisia omistuksia kohtaan Gazan myöhemmässä jälleenrakentamisessa. Israel täytyy voida asettaa laajojen taloudellisten sanktioiden kohteeksi, joilla pyritään heikentämään kyseisen maan kykyä sotilaalliseen vallankäyttöön, ja sen kansalaisten vapaa liikkuminen tulee estää laajamittaisilla maahantulokielloilla. Israelilaisten tuotteiden pääsy länsimaiden markkinoille tulee myös torjua, sekä estää kyseiseen maahan kohdistuvat länsimaiset investoinnit. Kaikki nämä toimet koskisivat tietenkin myös kaikkea aseellista yhteistyötä, johon Suomenkin suunnittelema asekauppa sisältyisi.
Sinimusta Liike kannattaa puolustusyhteistyön tiivistämistä skandinaavisen puolustusteollisuuden kanssa, jonka maantieteellinen sijainti sekä kulttuurillinen samankaltaisuus varmistavat paremmin maamme sotilaallisen huoltovarmuuden mahdollisen sotilaallisen konfliktin syttyessä. Liikkeemme myös kokee myötätuntoa juutalaisvaltion uhreja kohtaan, ja haluaa varmistaa näiden kotien jälleenrakennuksen niiden tuhoajan kustannuksella.
Palestiinan valtion tunnustaminen ilman päättäväisiä toimia Israelin harjoittamaa aggressiota kohtaan ei vielä riitä, vaan maa tulisi asettaa kauppasaartoon.