Sinimusta Liike on kerännyt tarvittavan määrän niin sähköisiä kuin paperisiakin kannatusilmoituksia päästäkseen takaisin puoluerekisteriin, josta se tiputettiin KHO:n päätöksellä vuosi sitten. Yhteensä kortteja kertyi tämän keräyksen aikana noin 5800 kappaletta, mikä tarkoittaa sitä, että tämänkertainen korttikeräys saatiin päätökseen ensimmäistä kertaa nopeammin ja vieläpä edellistä kertaa huomattavasti suuremmalla korttien kokonaismäärällä. Suuri kiitos tästä kuuluu kaikille jäsenillemme ja tukijoillemme, jotka tämän onnellisen lopputuleman omalla vaivannäöllänne mahdollistitte. Kiitos ja kumarrus minun puolestani!
Haluamme myös erityisesti kiittää Helsingin apulaispormestaria Paavo Arhinmäkeä hänen antamastaan korvaamattomasta vetoavusta suomalaiselle kansallisradikaalille liikkeelle. Liikkeemme kannatusilmoitusten keruu olisi ollut huomattavasti haastavampaa ilman Arhinmäen pyyteetöntä halua nostaa puolueprojektimme valtakunnan kuumimmaksi keskustelunaiheeksi, sekä osoittaa omalla aktiivisella värväystoiminnallaan sen, kuinka epämiellyttäviä, häiritseviä ja outoja liikettämme vastustavat ihmiset todellisuudessa ovat. Olemme liikkeemme hallituksessa päättäneet palkita Arhinmäen erillisellä kirjapalkinnolla hänen panoksensa takia.
Sinimusta Liike palaa puoluerekisteriin laajemman kansallismielisen liikkeen kannalta parhaimpaan mahdolliseen aikaan, sillä sen nousu on tapahtunut yhtä aikaa laajemman kansallismielisen kentän virkoamisen kanssa. Esimakua tästä nähtiin jo itsenäisyyspäivänä, jolloin kansallisradikaali Suomi Herää -kulkue keräsi peräti 240 kansallismielistä omaan itsenäisyyspäivän kulkueeseensa, ja vielä selvemmin tämä nähtiin Sinimustan Liikkeen omassa Valkoinen Vappu-tapahtumassa, joka oli osallistujamäärältään suurempi kuin yhtenäkään aiempana vuotena. Näistä merkeistä voidaan päätellä, että maamme kansallisradikaali liike näkyy, kuuluu ja on läsnä enemmän sekä monipuolisemmin kuin kertaakaan sitten vuoden 2017 jälkeen. Sinimustan Liikkeen jäsenmäärän ja toiminnan kasvu ovat yksi todiste tästä laajemmasta kansallisesta virkoamista, joskaan ei ainoa. Sinimustan Liikkeen rinnalla monet kansallismieliset alakulttuuriryhmät ovat kasvattaneet suuresti aktiiviensa lukumäärää, näistä Active Club ja monet muut katutasolla toimivat järjestöt hyvinä esimerkkeinä.
Muista kansallismielisistä ryhmistä poiketen Sinimusta Liike on ensisijaisesti puolue. Sen tehtävä on tarjota laajemmalle kansallismieliselle kentälle vakavasti otettava työkalu parlamentaarisen muutoksen aikaansaamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tältä osin liikkeemme yleisilme eroaa monista muista toimijoista – sen aktiivit toimivat omalla nimellään ja naamallaan siellä, missä muut ihmiset ovat. Sinimusta Liike on alusta lähtien linjannut, että sen toimintaan osallistumisessa tulee pitää matalaa kynnystä, ja ihmisillä tulee olla mahdollisuus olla meihin yhteydessä, sekä kohdata meidät tarvittaessa kasvotusten, mikäli heillä on mielensä päällä kansallismielisyyteen liittyviä kysymyksiä. Tämä näkyy myös suhtautumisessamme suomalaiseen mediaan: avaamme mielellämme maailmankatsomustamme suuremmalle yleisölle, sillä emme koe siinä olevan mitään väärää. Itse asiassa päämäärämme ovat koko kansallisen olemassaolomme kannalta suorastaan ratkaisevassa asemassa.
Sinimusta Liike on maailmankatsomukseltaan, päämääriltään ja toimintatavoiltaan monilta osin ainutlaatuinen puolue maamme puoluekentällä, sillä se on parlamentaarisista liikkeistä ainoa, joka hylkää kahtiajaon vasemmistoon ja oikeistoon, ja joka nostaa politiikkansa keskiöön suomalaisen kansakunnan, jonka se tunnustaa biologisena, kielellisenä, kulttuurillisena ja historiallisena tosiasiana. Liikkeemme näkökulmasta yksittäistä poliittista toimenpidettä oleellisempaa on tarkastella sitä, mihin ihmisryhmään kyseistä politiikkaa kohdistetaan ja ymmärtää, että yhteiskunta ei muodostu julkilausumista, vaan ihmisistä, jotka sen alaisuudessa elävät. Kehitysmaalaisilla ihmisillä saamme luotua ainoastaan kehitysmaan, siinä missä suomalainen yhteiskunta lakkaa olemasta ilman suomalaista kansaa. Me emme aja integraatiota, emmekä halua ”suomalaistaa” kansaamme kuulumattomia elementtejä.
Me haluamme toimillamme varmistaa sen, että Suomi on suomalaisten kansallinen koti myös satojen vuosien päästäkin, ja ymmärrämme sen, ettei tämä päämäärä ole mahdollinen, jos työmarkkinamme, taloutemme, maanpuolustuksemme, ulkopolitiikkamme ja maahanmuuttolinjauksemme on ulkoistettu ylikansallisille ja siten epäkansallisille toimijoille. Niin kauan kuin olemme riippuvaisia muista kansoista, riippumattomuutemme ja itsenäisyytemme on näennäistä.
Sinimustan Liikkeen Suomi on suomenmielinen, suomenkielinen ja valkoinen Suomi, joka toimii tässä ajanhetkessä monikulttuurin, feminismin, liberalismin, materialismin ja kansainvälisen kapitalismin vastavoimana. Se on Suomi, joka tiedostaa, että maailman kahdeksan miljardin ihmisen joukossa suomalaisten osuus on häviävän pieni, ja mikäli pieni kansamme sulautuu tai tulee korvatuksi moninkertaisesti suuremmalla rodullisella kakofonialla, sen ainoa lopputulema on ajautuminen historiallisten sammuneiden kansojen joukkoon. Niin järkyttävää kohtaloa me Sinimustan Liikkeen edustajat emme tule omille jälkeläisillemme ikinä hyväksymään.
Tuukka Kuru, Sinimustan Liikkeen puheenjohtaja