Valikko Sulje

Tapio Rantasen vappupuhe Tampereella 2024

vv24tapio

Tervehdys kaikille Valkoista Vappua juhlimaan saapuneille! Vappua on perinteisesti pidetty vasemmiston juhlana, sillä modernilla aikakaudella vappu mielletään Suomessa erityisesti työväen juhlaksi ja vasemmisto työväen edustajaksi. Vappua on jopa tavattu kutsua suomalaisen työn päiväksi.

Nykypäivän vasemmisto tänäkin vuonna Paavo Arhimäen johdolla kutsui suomalaisia vastustamaan nykyistä hallitusta näin vappuna Helsinkiin. Eivät he väärässä ole, että nykyinen hallitus on suomalaiselle työntekijälle haitallinen, mutta käydään ensin läpi, mitä vasemmisto itse on saanut aikaan suomalaisen työntekijän hyvinvoinnin eteen.

Kovista vaalilupauksistaan ja hallituksen työllistämistavoitteistaan huolimatta edellinen vasemmistohallitus, Sanna Marinin johdolla, ei päässyt työllisyysasteelle asettamiin tavoitteisiinsa, vaan jäi heitä edeltävän hallituksen tasolle. Työttömyyden alentamisessa Marinin hallitus otti jopa takapakkia ja heidän lopettaessaan hallitusvastuun oli työttömyys kivunnut 7,6 prosenttiin. Irvokkainta heidän työllisyystoimissaan oli valtiojohtoisen ja täysin valtion rahoituksella pyörivän Työkanava Oy:n perustaminen. Työkanavan tarkoitus oli työllistää 400 eri syistä pitkäaikaistyötöntä, jotka haluavat takaisin työelämään, mutta eivät ole päässeet sinne TE-toimistojen palveluiden kautta. Nopeasti tavoite tiputettiin 170 henkeen. Kun nykyinen hallitus lopetti yhtiön rahoituksen, oli Työkanava Oy onnistunut työllistämään 17 henkeä puolellatoista miljoonalla eurolla ja tästä puolestatoista miljoonasta puoli miljoonaa meni johdon palkkoihin.

Eikä tämä ole mikään ihme, sillä vasemmisto ei nykyään edes tunnu tunnustavan meidän suomalaisten olemassaoloa tai ainakaan sillä ei ole heille mitään itseisarvoa. Joten miksi he edes puolustaisivat jotain, johon he itse eivät usko tai pidä missään arvossa? Heille kuka tahansa on yhtä suomalainen, kunhan vain he astuvat Suomen maankamaralle. Kun he tunnustavat suomalaisen työntekijän olemassa olon, niin hänet nähdään puhtaasti negatiivisena toimijana. Suomalainen työntekijä on punaniskainen juntti, rasisti ja syy siihen miksi uussuomalaiset eivät ole vuosikymmenienkään jälkeen kotoutuneet Suomeen.

Kaiken kukkuraksi reilu kolme vuotta sitten kaikessa hiljaisuudessa on aloitettu projekti työntekijöiden hankkimiseksi ulkomailta Suomeen mahdollisesti perustettavien sähköautokomponenttitehtaiden työvoimaksi. Samassa uutisessa valitettiin sitä, että suomalaiset eivät olisi valmiita muuttamaan työn perässä kotiseuduiltaan. Tässä kohtaa herää kysymys, että onko näitä töitä edes tarjottu suomalaisille ja millä työehdoilla ja palkoilla? Ja onko edes mietitty, että nämä mahdolliset työpaikat luotaisiin sinne, missä on eniten työvoimaa tarjolla? Monet teollisuuden ympärille rakennetut pienemmät kaupungit kaipaisivat kipeästi uutta taloudellista piristysruisketta vanhojen tehtaiden sulkiessa ovensa ja siirtäessään tuotannon halvemman työn ja löysempien ympäristöasetusten maihin. Ei, vasemmistosta ei ole puolustamaan suomalaista työntekijää.

Entäpä meidän nykyinen, hieman huvittavasti sinimustaksi leimattu hallitus sitten? He aloittivat hallitustaipaleensa heikentämällä suomalaisten työehtoja, leikkaamalla eniten pienituloisten sosiaalietuuksista sekä viimeisimpinä “korjaustoimena” yleistä arvonlisäveroa korottamalla puolellatoista prosenttiyksiköllä. Nämä ja muut toimet ajavat heikoiten toimeentulevat suomalaiset todella ahtaalle ja eivät ne tee myöskään keskivertoperheen elämästäkään helppoa. Yksikään hallituspuolueista ei ole uskaltanut leikata roimalla kädellä Suomen ulkopuolelle ja muihin kuin suomalaisiin kohdistuvasta rahankäytöstä. Pienoinen leikkaus kehitysapuun, joka median avustuksella esitettiin valtaisana säästönä, ei tee juuri minkäänlaista lovea valtionbudjetin alijäämään. Maahanmuuttoon itsessään leikkaukset olivat lähinnä kosmeettisia.

Ja mitä tulee ulkomaiseen työvoimaan, niin hallituspuolueista kolme neljästä avoimesti kannattavat ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Kielitaitovaatimusten lisäksi saatavuusharkinta on ainoita oikeita hidasteita ulkomaisen työvoiman rajattomalle maahantuonnille Suomeen. Moni teistäkin etenkin hoiva- ja rakennusalalla on törmännyt ulkomaiseen työvoimaan, jonka pitäisi paikata meidän karjuva työvoimapulamme, vaikka maassamme on yli kaksisataatuhatta työtöntä. Moni näissä kohtaamisissa on huomannut sen seikan, että tämä maahan tuotu työvoima on täysin kielitaidotonta, ammatillinen osaaminen ei vastaa Suomen standardeja ja he ovat täysin tiedottomia omista oikeuksistaan.

Tämänkaltaisen työvoiman tuomista Suomeen perustellaan usein, ettei meiltä löydy sopivaa tekijää näihin töihin. Jos kyse on osaamisesta, niin miksei työntekijöitä tuoda 450 miljoonan ihmisen EU-alueelta? Euroopan unionin perusarvoihin kuuluu työvoiman ja pääoman vapaa liikkuvuus ja heidän palkkaamisensa on lähes yhtä vaivatonta byrokraattisesti kuin suomalaisen palkkaaminen. Mikä on se osaaminen, jota pitää tuoda Filippiineiltä asti Suomeen, ja jota ei löydy lähes puolen miljardin ihmisen korkean teknologian talousalueelta? Ei, oikeistostakaan ei ole suomalaisen tai edes eurooppalaisen työvoiman puolustamiseen.

Kuka sitten todella puolustaa suomalaista työntekijää? Me Sinimustassa Liikkeessä näemme, että vain radikaali kansallismielisyys on kykeneväinen puolustamaan suomalaista työtä ja sen tekijää. Me vastustamme ulkomaista työvoimaa siksi, että se tarkoittaa vähemmän työpaikkoja suomalaisille. Meille jatkuva talouskasvu ei ole syy kurjistaa tavallisen suomalaisen elämää tuomalla maahamme rotumuukalaisia tekemään niin sanottuja hanttihommia polkuhintaan, jotta talouslukumme näyttäisivät paremmilta luottoluokittajien exceleissä. Meille suomalaisten hyvinvointi on kaikki kaikessa. Etenkin nuorisomme pahoinvointi on kasvava ongelma, jota taloudellinen epävarmuus ja ahdinko kilpailussa koko maailman väestöä vastaan työmarkkinoilla sekä etenkin vasemmiston suomalaisvihamielisyys ja syyllistäminen maailman kaikista ongelmista ruokkii.

Näitä ongelmia ja haasteita ei korjata talouspolitiikalla, oli se sitten vasemmisto- tai oikeistolaista. Nämä ongelmat kumpuavat kummankin puolen täysin materialistisesta maailmankatsomuksesta ja ongelmien korjaamiseksi tarvitsemme uudet arvot, joita ylläpitää talouskasvun ja sen lukujen palvomisen sijaan. Meidän pitää nähdä itsemme osana pitkää ketjua esihistorian hämäristä aina tähän päivään saakka. Me olemme tämän pitkän ja vaiheikkaan jatkumon yksi osa ja meidän osanamme on kohdata jälkiteollisen palveluyhteiskunnan haasteet ennennäkemättömän väestönvaihdon keskellä. Sen sijaan, että miettisimme vain mitä me itse saamme omasta työstämme, meidän pitäisi enemmän miettiä, mitä tulevat suomalaiset sukupolvet saavat meidän työstämme. Tämä maa ei ole niinkään perintömme vanhemmiltamme, se on enemmänkin lainassa lapsiltamme, joten meidän on syytä palauttaa se paremmassa kunnossa heille, kuin mitä me saimme sen takaisin vanhemmiltamme.

Siksi meidän pitää hylätä yksilökeskeinen ajattelu ja alkaa jokaista päätöstä tehdessämme miettiä tulevia suomalaisia sukupolvia. Sen sijaan että suomalaiset työntekijät ja työnantajat kinastelevat keskenään työehdoista samalla kun kansainvälinen suurpääoma täyttää maamme kehitysmaalaisilla ja hetken päästä vie tehtaat halvempiin maihin, meidän pitäisi yhtenä suomalaisena kansanruumina käydä tätä hydraa vastaan. Vain pitämällä suomalaisen yhteiskunnan suomalaisena voimme tulevaisuudessakin ylpeästi todeta suomalaisen työn olevan maailman huippuluokkaa ja jotain, josta me voimme olla kansana ylpeitä. Mutta kaikki tämä lähtee siitä, että me suomalaiset olemme olemassa ja olemme valmiita taistelemaan olemassa olomme puolesta, sillä suomalainen työ vaatii suomalaisen tekijäkseen.

Hyvää vappua kaikille suomalaisille!

Tapio Rantanen, Sinimustan Liikkeen varapuheenjohtaja