Suomen eläinsuojelulakiin ei olla tehty muutoksia noin kolmeenkymmeneen vuoteen. Nyt lain kokonaisuudistus näyttäisi olevan viimeistelyä vaille valmis, enää perustuslakivaliokunnan käsittely puuttuu. Kun lakiuudistusta valmistellaan kaksitoista vuotta, sen voisi olettaa olevan perusteellinen. Nyky-yhteiskunnan lisääntyneen tiedon ja tutkimustulosten perusteella laissa pitäisi olla huomioituna kokonaisvaltaisesti niin tuotanto- lemmikki- ja villieläinten hyvinvointi siten, että ne ovat eläviä ja tuntevia yksilöitä, ei esineitä tai ihmisen hyödykkeitä lajista riippumatta.
Häpeällisin asia on, että punavihreä hallitus ei ole koskenut lakiuudistuksessa lainkaan turkistarhaukseen, jota rajoitetaan voimakkaasti muualla Euroopassa. Suomi on jäämässä Euroopan viimeisiksi maiksi, joissa ei ole puututtu turkistarhaukseen ja turkiseläinten kohtuuttomaan kärsimykseen.
Suurin osa turkistarhausyrittäjistä on 55–70-vuotiaita, eikä alalle ole tulossa nuoria yrittäjiä. Turkistilojen määrä on vähentynyt nopeasti, viime vuoden loppupuolella määrä oli 500–550 tilaa. Vaasan Osuuspankin toimitusjohtaja Ulf Nylund on sanonut Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa viime vuoden lokakuussa, että jos turkisyritysten määrä painuu alle 500:n, alan työllisyysmerkitys hupenee melkoisesti. Silloin hupenevat myös argumentit, joita elinkeinon tueksi voidaan esittää.
Sinimustan Liikkeen linjan mukaista on minimoida eläinten tarpeeton kärsimys. Puolueohjelmamme vaatii turkistarhauksen hallittua lopettamista kokonaan. Näkemyksemme mukaan se on mahdollista toteuttaa tulevan hallituskauden aikana siten, ettei se aiheuta merkittävää haittaa elinkeinoelämälle.
Sipilän hallituksen valmistelemaan eläinsuojelulakiin ei Marinin hallitus ole tehnyt muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta nimenmuutosta enempää lähes neljän vuoden aikana. Nyt valmistumassa oleva eläinten hyvinvointilaki on valmiiksi vanhentunut.
Sinimusta Liike kiittää hallitusta, että se ei ole tehnyt edellisen hallituksen valmisteleman lain sisältämään rituaaliteurastusten kieltoon muutoksia siitä huolimatta, että eräät juutalais- ja muslimiyhteisöt ovat ottaneet asiaan voimakkaasti kantaa. Nykyisen eläinsuojelulain mukaan rituaaliteurastus on Suomessa mahdollista siten, että eläimen kurkku viilletään auki samanaikaisesti tainnutuksen kanssa. Kanojen kohdalla laissa on poikkeus, joka on myös uudistuksessa huomioitu.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman huomautti eduskunnan istunnossa viime viikolla tulevan rituaaliteurastuksen kiellon rajoittavan juutalaisten ja muslimien uskonnonvapautta ja toivoi esitykseen tulevan muutoksia valiokuntakäsittelyissä. Keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen totesi kieltoesityksellä olevan ”perusoikeus- ja ihmisoikeuskytkentöjä” ja uskoi perustuslakivaliokunnan tekevän valmistelussa tarkkaa ja hyvää työtä. Sinimusta liike toivoo, että perustuslakivaliokunta tekee työnsä eläinten hyvinvointilain edellyttämillä perusteilla, ei vähemmistöryhmien vaatimusten paineessa.