Ukrainan ja Venäjän välinen sota on synnyttänyt häiriöitä kansainväliselle kaupalle ja korottanut tuntuvasti polttoaineiden ja lannoitteiden hintoja, jotka ovat pahentaneet entisestään monen halvasta energiasta riippuvaisen länsimaan kansantaloudellisia valuvikoja. Raaka-aineiden hintojen nousu kiihdyttää inflaatiota, sillä korkeampia elinkustannuksia pyritään kompensoimaan palkankorotuksin, joka taasen heikentää liiketoiminnan kannattavuutta pidemmällä aikavälillä. Monilta osin yhteiskunnallisia suuntaviivoja määrittelevätkin nykyään poliittisten valtasuhteiden sijasta suuremmat makrotalouden lainalaisuudet, joihin on nykyisen globaalikapitalismin aikakautena vaikea löytää kansallisia ratkaisuja.
Liberaalit yhteiskunnat ovat äärimmäisen herkkiä taloudellisille suhdannevaihteluille, sillä niiden sosiaalinen verkosto ei perustu etniseen yhtenäisyyteen, uskontoon tai tiukkoihin sosiaalisiin normeihin, vaan taloudelliseen yhteistyöhön, jonka kautta yksilö pääsee tavoittelemaan haluamaansa elintasoa. Yksittäisistä itseohjautuvista atomeista muodostettu yhteisö on kuitenkin täysin keinotekoinen, sillä se sitoo ihmisiä vain niin kauan yhteen, kuin jokainen osallistuja pääsee hyötymään taloudellisen toiminnan hedelmistä.
Elintason äkillisesti romahtaessa (esimerkiksi lyhytaikaisen poikkeustilan seurauksena) ihmiset hakeutuvat yleensä välittömästi perheensä, sukunsa tai laajemmin maanmiestensä pariin, jotka ovat kyseisten yksilöiden todellisia viiteryhmiä. Kollektiivisen yltäkylläisyyden päättyessä myös ne yhteiskunnan sisällä esiintyvät ristiriidat, joita taloudellinen hyvinvointi ja lyhytnäköinen ahneus kykenivät vielä mitenkuten tukahduttamaan, nousevat esiin täysin uudessa mittakaavassa.
Lyhytaikainen taloudellisen ja sosiaalisen järjestelmän romahtaminen johtaa helposti väliaikaiseen valtatyhjiöön, jonka seurauksena eri intressiryhmät aloittavat välittömän kamppailun vallasta. Mikäli luhistuneen keskusvallan alaisuudessa elää vieläpä lukuisia eri etnisyyksiä, reviiritaistelu paisuu nopeasti täysimittaiseksi etniseksi konfliktiksi ja veriseksi rotumellakaksi.
Tämä monimuotoisen yhteiskunnan sisäänrakennettu hauraus tekee siitä myös alttiin kaikille ulkopuolisille muutoksille ja vaikutusyrityksille, sillä sen alaisuudessa eläviltä ihmisiltä puuttuu todellinen syy luottaa toisiinsa. Alttius sisäiseen kuohuntaan tekee länsimaista heikkoja sen kaltaisia kilpailijoita kohtaan, jotka kykenevät sietämään lyhytkestoista taloudellista kurjuutta ja keskushallinnon soveltamaa pakkovaltaa länsimaita paremmin. Niin kauan, kun länsimaat ovat riippuvaisia halvasta energiasta ja sen mahdollistamasta elintasosta, ne joutuvat alistumaan niitä tarjoavien valtioiden harjoittamalle voimapolitiikalle.
Länsimaiden pakonomainen tarve ylläpitää nykyistä elintasoa ja juurettomien yhteiskuntiensa sisäistä järjestystä on myös kestämätön luonnon kantokyvyn kannalta. Tällä hetkellä monissa länsimaisissa yhteiskunnissa kansalaisen keskimääräinen kulutus on moninkertainen luonnonvarojen uusiutumistahtiin nähden, eivätkä alhaisen syntyvyyden kutistamat nuoret ikäluokat ole enää kykeneväisiä vastaamaan taloudellisen järjestelmämme kasvaneeseen työvoimantarpeeseen ja eläkejärjestelmämme alijäämäisyyteen, mikä lisää entisestään painetta siirtolaisuuden ja velkataakan kasvattamiselle. Nykyinen järjestelmä tuhoaakin mieluummin oman kansansa ja ympäristönsä kuin tinkisi lainarahalla ylläpidetystä elintasostaan, sillä nykyisen elintason kadotessa katoaa myös liberaali järjestelmä ja sen edustamat arvot. Kyseistä arvovalintaa voidaankin siten pitää nykyisen järjestelmän tietoisena itsepuolustuksena, vaikka se valinta johtaisikin niiden kansojen tuhoutumiseen, joiden puolustamiseksi eurooppalaiset kansallisvaltiot ovat aikoinaan sitoutuneet.
Sinimusta Liike pyrkii haastamaan nykyistä elintasokeskeistä valtavirtaa itsenäisyyttä, ympäristöä ja kansallisuutta korostavilla näkemyksillään. Kansallismielisille ihmisille talous on yksi työkalu haluttujen päämäärien saavuttamiseksi, muttei koskaan poliittisen toiminnan perusta. Liikkeemme tavoitteena on varmistaa, että myös tulevat suomalaiset sukupolvet voisivat nauttia puhtaasta ympäristöstä ja sen kaltaisesta elintasosta, jota me suomalaiset kykenemme omien avuin ylläpitämään ilman suoraa riippuvuussuhdetta kansamme kannalta vihamielisiin toimijoihin. Se myös vaatii sitä, että suomalaiset ovat valmiita laskemaan kulutustaan tarvittavan siirtymäajan jälkeen tasolle, joka ei enää aiheuta ympäristölle kestämätöntä kuormaa.
Joka ikinen suomalainen on velvollinen säilyttämään ja vaalimaan meitä edeltäneiden sukupolvien perintöä, sekä toimimaan siten, että meitä seuraavat sukupolvet kykenevät elämään turvallisessa, puhtaassa ja itsenäisessä maassa. Nykyinen talousjärjestelmä, joka vaatii toimiakseen vuosi vuodelta enemmän velkarahaa, globalisaatiota ja satoja tuhansia vierasmaalaisia halpatyöläisiä, on suomalaisten kansallisen olemassaolon ja maamme itsenäisyyden kannalta kestämätön.