Valikko Sulje

Eduskuntavaaliohjelma 2023

ek fb
Avaa ohjelma PDF-muodossa klikkaamalla kuvaa

PÄÄMÄÄRÄNÄ SUOMALAINEN SUOMI

Tavoitteena nolla maahanmuuttajaa

Suomalaiset joutuvat todistamaan tällä hetkellä jokapäiväisessä elämässään ennennäkemätöntä demografista muutosta, joka uhkaa perustavanlaatuisesti kansallista olemassaoloamme. Suomen tämänhetkisestä väestönkasvusta täydet 100 % selittyy maahanmuutolla, siinä missä etnisten suomalaisten lukumäärä on laskenut yhtäjaksoisesti useamman vuoden peräkkäin, johtuen syntyvyyttä korkeammasta kuolleisuudesta. Tilanne, jossa suomalaisten lukumäärä vähenee vuodesta toiseen samaan aikaan kun muukalaisten määrä kasvaa, on kaikkinensa kestämätön, eikä sitä ratkaise kosmeettiset tiukennukset maamme nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan.

Niin kauan, kun meidän suomalaisten lukumäärä kasvaa hitaammin kuin maassamme
oleskelevan vieraan väestön, me uhkaamme joutua vähemmistöksi omassa maassamme.
Negatiivisen väestönkasvun aikana maltillinenkin maahanmuutto riittää kiihdyttämään väestön
vaihtumista, joten ainoa kestävä ratkaisu on pysyvien oleskeluoikeuksien lakkauttaminen, sekä
nollalinja sen kaltaiseen maahanmuuttoon, joka tähtää pysyvään asumiseen kotimaassamme.

Suomalaisen maahanmuuttopolitiikan ensisijainen tehtävä on varmistaa se, että Suomi pysyy
myös tulevaisuudessa valkoisena, eurooppalaisena maana. Suomalaisten suhteellinen osuus
maamme kokonaisväestöstä tulisi saada kasvatettua nykyisestä, sekä pyrkiä politiikan keinoin
olemaan aina lähellä sataa prosenttia. Ne harvat maahanmuuttajat, joille voitaisiin tarjota
jatkossa oleskelulupia, tulisi olla muita eurooppalaisia, eikä heidänkään läsnäolonsa saa
aiheuttaa uhkaa suomalaiselle kansakunnalle. Maahanmuuton pysäyttämiseksi Sinimusta Liike
kannattaa seuraavanlaisia toimenpiteitä:

Humanitäärisen maahanmuuton lopettaminen

Suomesta ei tule tehdä humanitääristä suurvaltaa, joka houkuttelee ei-eurooppalaisia
turvapaikanhakijoita rajojensa sisäpuolelle. Turvapaikanhakijat tulee eristää erillisiin
käsittelykeskuksiin, joista ei ole yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan. Näistä keskuksista
turvapaikanhakija voi hakemuksen käsittelyn aikana milloin tahansa palata kotimaahansa,
muttei suomalaisten keskuuteen. Turvapaikan myöntämisen perusteissa otetaan huomioon
esimerkiksi apua tarvitsevan rodullinen alkuperä. Turvapaikanhakijoille myönnetty turva on
aina väliaikainen, ja se voidaan päättää esimerkiksi pakolaisen rikollisuuden perusteella.

Työperäisen maahanmuuton lopettaminen

Suomen tulee tiukentaa nykyistä saatavuusharkintaa, ja ulottaa se koskemaan kaikkia työn
teettämisen muotoja. Julkisella sektorilla tulee pitää kiinni tiukoista kielitaitovaatimuksista
erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalialan työtehtävissä, ja suosia suomalaisia työnhakijoita
silloinkin, kun tarjolla olisi yhtä päteviä eurooppalaisia hakijoita. Työvoiman haalimista
Euroopan ulkopuolelta tulisi pyrkiä pienentämään nykyisiä lupamenettelyjä tiukentamalla,
sekä pysyvistä oleskeluluvista luopumisella. Vierastyövoiman käyttö ei saa uhata suomen
kielellä toimivaa yleispalveluvelvoitetta edes yksityisellä sektorilla.

Laittomien maahanmuuttajien pakkokäännytys käyttöön

Suomessa majailee tällä hetkellä useita tuhansia paperittomia siirtolaisia, joilla ei ole edes
liberaalidemokraattisen järjestelmän näkökulmasta riittävää syytä maassaololleen. Laittomat
siirtolaiset ovat turvallisuusuhka suomalaiselle yhteiskunnalle, jonka vuoksi heidät tulee eristää
erillisiin karkoitusleireihin, jotka sijaitsevat asutuskeskusten ulkopuolella. Näistä leireistä
paperittomilla on mahdollisuus lähteä vain yhteen suuntaan – omaan kotimaahansa. Poliisin
määrärahoja laittoman siirtolaisuuden kitkemiseksi on kasvatettava.

Ulkomaalaisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

Monikulttuurisen väestökehityksen seurauksena Suomeen on muodostunut etnisiä
alakulttuureja, jotka kasvattavat tuntuvasti maamme nykyisiä rikostilastoja. Nykyiset lempeät
tuomiot eivät toimi näille vierasmaalaisille ihmisille riittävänä pelotteena rikosten
ehkäisemiseksi, jonka vuoksi Suomen tulisikin neuvotella vierasväestön rankaisemisesta
näiden todellisten kotimaidensa kanssa. Mikäli vierasmaalaisen rikoksen tekijän rangaistus
olisi ulkomailla kovempi mitä Suomessa, henkilön tulisi kärsiä rangaistuksensa aina
kotimaansa vankeinhoitolaitoksissa. Suomen ulkopuolella rikoksen tekijää odottava
kuolemantuomio ei saa olla syy palauttamatta jättämiselle. Suomen poliisilla tulee olla
tarvittavat työkalut etnisen rikollisuuden torjumiseksi, jonka vuoksi etnisen profiloinnin tulisi
olla sallittua.

Sinimusta Suomi on valkoinen Suomi

Suomalaisuus on alennettu nykypäivänä tarkoittamaan vain Suomen kansalaisuutta. Jos kuka
tahansa kelpaa suomalaiseksi, kunhan sisäistää muutamat tavat ja maksaa veronsa Suomeen,
niin miten suomalaisuus eroaa harrastekerhon jäsenyydestä? Suomalaisuuden tunnistettavat
piirteet juontavat kuitenkin perimästämme, joka on muovannut meidät tuhansien vuosien
aikana uniikiksi kansaksi Euroopan kansojen joukkoon. Nyky-Suomi heijastaa vielä tämän
perimän ominaisuuksia, mutta suomalaisen veren vähetessä myös Suomi muuttuu –
peruuttamattomasti.

Suomalaisen Suomen säilyttämiseksi nyt ja tulevaisuudessa Sinimusta Liike ajaa seuraavia
toimenpiteitä.

Suomalaiseksi synnytään

Suomen kansalaisuuden saa nykypäivänä yhä helpommin kuka tahansa Suomessa asuva,
höllentyneiden kielitaito- ja nuhteettomuusvaatimusten seurauksena. Kansalaisuuden ei pitäisi
olla palkinto sopeutumisesta, vaan syntyperän osoittava dokumentti. Sinimustassa Suomessa
kansalaisuus myönnetään vain suomalaisille vanhemmille syntyneelle lapselle. Haluamme
myös uudelleenarvioida kaikki ulkomaalaisille ja heidän jälkeläisilleen myönnetyt Suomen
kansalaisuudet. Etenkin 90-luvulla Neuvostoliitosta tulleiden somalien ja vuoden 2015
pakolaisvyöryn jälkeen tulleiden kansalaisuudet pitää ottaa erityiseen uudelleen tarkasteluun.

Kahdet paperit – jakautuneet lojaliteetit

Kaksoiskansalaisuus on kansallisen turvallisuuden kannalta valtava riski. Erityisesti
venäläisvähemmistö Suomessa muodostaa merkittävän uhan, sillä Venäjä on perustellut
ulkopoliittisia aggressioitaan venäläisvähemmistön huonolla kohtelulla kohdemaissa.
Kaksoiskansalaisuus itsessään halventaa koko kansalaisuuden käsitettä mahdollistamalla
“rusinoiden noukkimisen pullasta”. Kaikki kaksoiskansalaisuuden omaavat ja etnisesti
suomalaiset joutuvat Sinimustassa Suomessa valitsemaan kumman kansalaisuuksista hän pitää.
Kaikki ulkomaalaiset kaksoiskansalaiset menettävät Suomen kansalaisuutensa. Näillä toimilla
Suomen passi on luotettava ja arvostettu matkustusasiakirja maailmalla jatkossakin.

Yhteiskunta koostuu ihmisistä

Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja Sinimustassa Suomessa me haluamme tietää minkälaisista.
Suomalaisten jatkuva väheneminen ja muiden etnisyyksien kasvu ovat uhka suomalaisen
Suomen tulevaisuudelle. Tällä hetkellä todellinen väestönkehitys on meiltä kaikilta piilossa,
sillä tarkkaa dataa ei ole. Haluamme ottaa käyttöön muiden länsimaiden, kuten Britannian ja
Yhdysvaltojen, käyttämän etnisen rekisterin, jossa kaikista maassa asuvista henkilöistä näkyisi
muiden henkilötietojen lisäksi myös heidän etninen taustansa. Rekisterin avulla pystymme
seuraamaan Suomen eri väestöjen kehitystä nykyistä äidinkielen perusteella tehtyä arviota
paremmin ja tekemään tarvittavat toimenpiteet suomalaisenemmistön säilyttämiseksi.

Uusia suomalaisia? – Me teemme ne itse!

Suomalaisten syntyvyys on ennätyksellisen alhainen. Hedelmällisimmässä iässä olevat nuoret
aikuiset ovat kaikkein haluttomampia perustamaan perhettä. Perheen perustaminen mielletään
opiskelua ja työssäkäyntiä haittaavaksi, liian kalliiksi, vanhanaikaiseksi, liikaa yksilön
valinnanvapauksia ja seksuaalisuutta rajoittavaksi, ja sen nähdään vaikuttavan
ilmastonmuutokseen negatiivisella tavalla. Sinimusta Liike pyrkii politiikallaan palauttamaan
luonnollisen väestönkasvun, joka on kansakuntamme säilymisen ja jatkumon elinehto.
Asetamme väestöpolitiikkamme keskiöön suomalaisen perheen hyvinvoinnin.

Syntyvyyden kasvattamiseen liittyvät tukitoimet

Perhelaina on kirjattava lakiin. Ydinperheiden perustamista tulee tukea kaikin mahdollisin
keinoin yhteiskunnassamme. Sinimusta Liike esittää nuorille perheille kannustimeksi valtion
takaamaa perhelainaa eli lainaa, joka leikkautuu lapsiluvun kasvaessa. Neljännen lapsen
jälkeen lainaa ei tarvitsisi maksaa takaisin.

Kotiäidit ovat tulevien sukupolvien tärkein voimavara. Viime vuosikymmenten poliittiset
päätökset ovat heikentäneet kotiäitiyden yhteiskunnallista ja taloudellista asemaa ja
houkuttelevuutta. Kotiäitiydestä on tehtävä arvostetumpaa ja houkuttelevampaa, muun muassa taloudellisesti. Sinimusta Liike esittää perustulomallista ”äidin palkkaa”, jossa jokaisen alle
18-vuotiaan lapsen perustulo maksetaan ensisijaisesti äidille.

Lastenhoitomaksuihin on tehtävä kevennyksiä. Nuorten perheiden lapsiluvun kasvaessa myös
erilaiset tukipalveluiden kulut kasvavat merkittävästi, kuten muun muassa päiväkoti ja
terveydenhuollon kulut. Sinimusta Liike esittää näihin kuluihin kevennyksiä perheen
alaikäisten lapsiluvun mukaan.

Perhekeskeinen asennekasvatus

Syntyvyyden kasvattamiseen eivät riitä pelkästään tukitoimien lisäämiset. Tarvitaan myös
perusteellinen asennemuutos kohti perhekeskeisyyttä, joka näkyy yhteiskuntamme kaikilla
osa-alueilla.

Sinimusta Liike haluaa nostaa esiin perheen perustamisen hyviä puolia ja kannustaa jokaista
suomalaista perustamaan suurperheitä. Mielestämme äitiys, isyys, perheen perustaminen,
yhteisöllisyys ja sukupolviemme jatkuminen ovat myönteisiä arvoja yhteiskunnassamme.
Tavoitteenamme on, että tätä maata asuttaa tulevaisuudessa tyytyväiset ja iloiset, etnisesti
suomalaiset lapsiperheet.

Terve yhteiskunta rakentuu perinteisille sukupuolirooleille

Sinimusta Liike kannattaa perinteisiä sukupuolirooleja. Sukupuoli perustuu biologiseen
todellisuuteen, jolla on suvullisesti lisääntyvän lajin kannalta selkeä tehtävä. Äidin ja isän roolit
ovat erilaisia, mutta toisiaan täydentäviä. Tätä ei voi korvata muilla parisuhteen muodoilla.
Emme usko sukupuolten moninaisuuteen ja vastustamme sateenkaariväestön lasten
hankkimista homoadoptioiden tai keinohedelmöityksen avulla.

Lapsettomuuden ihannointi lopetettava

Lasten saamattomuutta perustellaan usein väestön liikakasvulla, joka tapahtuu tosin Afrikassa,
ei meillä. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa lukuisat seksisuhteet ilman pelkoa raskaudesta, ja
tämän seurauksena voidaan luoda keinotekoinen, jopa 10 vuoden tyhjä aukko
hedelmällisimmän iän ja perheen perustamisen välillä. Suomalaisten raskauksista merkittävä
osuus päättyy tällä hetkellä aborttiin. On myös paljon perheitä, jotka eivät pysty saamaan
lapsia. Näiden perheiden lapsettomuushoitoja on tuettava valtion toimesta. Sinimusta Liike
haluaa lopettaa suomalaisten lapsettomuuden ihannoimisen ja kieltää maksuttomat
hormonaaliset ehkäisyt lapsettomilta. Haluamme myös kieltää puberteetin estolääkitykset ja
muut “sukupuolen korjaamiseen” käytettävät lääke- ja hoitomuodot.

Lastensuojelu ei saa olla rahastusta

Lastensuojelun tavoitteeksi on asetettava hyvinvoivat, perinteiset perheet. Raskaita ja kalliita
huostaanottoja ehkäisee esimerkiksi lastensuojeluun sitomaton kunnallinen kotipalvelu, joka
auttaa perheitä selviytymään arjen haasteissa. Huostaanotto näyttää valitettavan usein
perustuvan sijaishuollon hyvään taloudelliseen tukeen. Perusteettomia huostaanottoja tulee
vähentää ja moraalitonta lapsen oikeuksien polkemista ehkäistävä. Lastensuojelu tarvitsee
lisäresursseja siten, että kunkin perheen tilanne pystytään puolueettomasti arvioimaan nopeasti
ja useamman kuin yhden sosiaalityöntekijän toimesta. Lastensuojelutoimet tulee ensisijaisesti
pyrkiä järjestämään yhteistyössä lapsen oman perheen, lähisukulaisten sekä sosiaalitoimen
kanssa. Sijaishuollossa olevien lasten tulee tavata biologista perhettään niin usein kuin
mahdollista ja niin luonnollisissa olosuhteissa kuin voidaan järjestää.

Sateenkaaripropaganda siivottava pois julkisuudesta

Valtamedian uutisointi, radio- ja televisio-ohjelmat sekä mainokset, sosiaalisen median alustat,
mediakanavat ja erilaiset suoratoistopalvelut on valjastettu päivittäiseen
sateenkaaripropagandan edistämiseen. Sateenkaaripropaganda ja kulttuurimme
yliseksualisoituminen on erityisen vahingollista kehitysvaiheessa oleville lapsille ja nuorille.
Sinimusta Liike haluaa siivota sateenkaaripropagandan pois kaikista julkisista
mediajulkaisuista. Lisäksi kaupunkien järjestämät homoeroottiset Pride-tapahtumat ja lapsille
suunnatut drag queen-satutuokiot tulee poistaa katukuvasta ja julkisista tiloista. Alaikäisten
altistuminen homopropagandalle tulee estää poliittisen vallan toimesta. Poistaisimme mm.
SETA:n ja muiden seksuaalivähemmistöjen etujärjestöjen valtuudet osallistua
opetussuunnitelmien laatimiseen. Esimerkkinä Unkarin heinäkuussa 2021 voimaan tullut laki,
joka kieltää homoseksuaalisuuden, pedofilian, sukupuolenkorjauksen ja poikkeavaa sukupuoli-
identiteettiä koskevan sisällön asettamisen kaikissa mediajulkaisuissa ja koulujen
opetussuunnitelmissa alaikäisten saataville.

Ei Suomen mieltä ilman suomen kieltä – suomalaisuus näkyväksi ja kuuluvaksi

Sinimusta Liike pitää haitallisena sitä, että englanti yhä enemmän sekoittuu suomen
puhekieleen, mikä rapauttaa kieltämme ja täten kansallisidentiteettiämme. Etenkin
nuorisomme on tälle ilmiölle altistunut. Monet heistä myöntävät, että on helpompi löytää
sanoja päästään englanniksi kuin suomeksi, eikä heitä haittaa, vaikka puheessa vilisee paljon
vieraskielisiä sanoja. Suomea äidinkielenään puhuvia on vain 4,8 miljoonaa, joten kielemme
on suojelemisen arvoinen.

Kansallismielinen YLE

YLE on suomalaisten veronmaksajien rahoittama, mutta sen näyttämä ja tuottama sisältö
hyökkää tätä kansanosaa vastaan. Pillupäiväkirjojen, maahanmuuttajanuorten ja narkomaanien
päivittäistä elämää kuvaavien tosi-tv sarjojen sijasta Yleisradion ohjelmistoa tulee kehittää
terveempään ja kansallismielisempään suuntaan. Ohjelmissa tulee korostua yhteisöllisyys,
kansanterveys, Suomen historia kautta aikain, luonnon merkitys sekä terveelliset harrastukset
ja elämäntavat. Sinimustassa Suomessa uutiset näytetään vain suomen kielellä, ei ruotsiksi,
englanniksi, venäjäksi tai somaliksi.

Suomalaisuuden pitää näkyä

Nykypäivän valtamedia normalisoi ja ylistää monikulttuurisuutta ja sateenkaari-ideologiaa
elokuvissaan ja tv-sarjoissaan. Historialliset elokuvat ja sarjat roolitetaan tarkoituksella
etnisesti väärin antamalla kuuluisien valkoisten rooleja muille roduille, mutta ei koskaan toisin
päin. Myös mainoksissa esiintyy valtaväestön sijaan yhä enenevissä määrin rotumuukalaisia,
mikä ei heijasta todellista väestön rakennetta. Tulemme tukemaan elokuva- ja
televisioteollisuutta, joka heijastaa suomalaisuutta niin tarinoissa kuin roolituksissaan.
Tuotannon pitää heijastaa perinteisiä arvoja, yhteisöllisyyttä ja antaa nuorille vahvoja miehen
ja naisen roolimalleja sekä tuoda positiivisesti esiin ikiaikaisia hyveitä, kuten rohkeus,
uskollisuus ja uhrautuvuus, nykyisten liberaalien itsekeskeisten ja hedonististen arvojen sijaan.

Sinimustassa Suomessa yritykset käyttävät mainoksissaan vain kantasuomalaisia. Esimerkiksi
Nigeria on juuri kieltänyt ulkomaalaisten käyttämisen mainoskasvoina. Tuemme myös
elokuvien ja tv-sarjojen tuotantoa historiamme suurmiehistä -ja naisista, jotka ovat vaikuttaneet
merkittävästi suomalaisuuteen. Tällaisia henkilöitä olisi esimerkiksi Elias Simojoki, V.A.
Koskenniemi, Akseli Gallen-Kallela ja Fanni Luukkonen. Samalla tulemme panostamaan
paikallisuuteen. Televisiotuotannossa ei pidä keskittyä vain suuriin kaupunkeihin vaan myös
pieniin kuntiin ympäri Suomea. Kun suomalainen näkee elokuvan, mikä on tehty hänen
asuinpaikkakunnallaan, pystyy hän eläytymään siihen aivan eri tavalla.

Pakkoruotsi pois!

Yhtenäinen kansa puhuu yhtä kieltä eli meidän tapauksessamme suomea. Enemmistön ei ole
tarkoitus palvella runsaan viiden prosentin vähemmistöä heidän kielellään vaan päinvastoin.
Jotta edellä mainittuun tilaan päästäisiin, tulemme ajamaan pakkoruotsin poistamista kaikilta
koulutusasteilta sekä ruotsin kielen osaamisen vaatimista virkamiehiltä.

Yleispalveluvelvoite suomeksi myös yksityisellä sektorilla

”En pitäisi poissuljettuna, että kassalla olisi työntekijä, joka kommunikoisi muulla kielellä. Se
on rikkaus asiakkaiden suuntaan.”
sanoo S-markettien henkilöstöpäällikkö Tiia Pitko
Helsingin Uutisten artikkelissa 29.09.2022 Suomalaisen on aina saatava palvelua suomeksi.
Sinimustassa Suomessa yksityiset yritykset velvoitettaisiin palvelemaan asiakkaitaan
suomeksi. Yritysten työkieleksi tulisi suomen kieli. Vieraskielisten mainosten yhteydessä tulee
olla aina suomenkielinen käännös. Elintarvikkeista poistettaisiin vieraskieliset sanat, mukaan
lukien myös ruotsinkieliset.

Median moraalin mureneminen ja sen seurausten korjaaminen

Median toimesta yleinen siveellisyydentaju on hämärtynyt. Ihmiset eivät tiedosta, että lasten
altistaminen seksuaaliselle materiaalille on rikos. Sinimusta Liike haluaa kieltää kaiken
pornografian julkisen levittämisen sen kaikissa muodoissa. Myös liian seksuaalissävytteinen
media tulee siistiä pois julkisista tiloista ja alustoilta. Esimerkiksi autossa matkustavan
lapsiperheen ei tulisi joutua kuuntelemaan seksivälinekaupan radiomainoksia.

Liittovaltiosta kansakuntien Euroopaksi – Suomi ulos EU:sta

Sinimustan Liikkeen mielestä EU on perustamisestaan lähtien luotu palvelemaan
ylikansallisten tahojen poliittisia ja taloudellisia intressejä itsenäisten kansakuntien
kustannuksella. Unionin edustamat ihanteet monikulttuurisuudesta, taloudellisesta
yhteisvastuusta sekä ihmisten ja pääoman vapaasta liikkuvuudesta ovat ristiriidassa
suomalaisten kansallisten etujen kanssa. Sinimusta Liike kannattaa nykyisen EU:n
lakkauttamista ja sen korvaamista kansallisten hallintojen yhteistyöelimellä – kansakuntien
Euroopalla, jonka tehtävänä olisi toimia sotilaallisena ja taloudellisena yhteistyöjärjestönä,
jonka olemassaolon keskiössä on eurooppalaisen rodun ja eurooppalaisten kansojen
olemassaolon turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa.

Irti EU:sta

Sinimusta Liike kannattaa Suomen eroamista Euroopan unionista ja valuuttaliitosta, sekä
yhteistyön lisäämistä itäisen Euroopan konservatiivisten hallintojen kanssa. Puolueemme
näkökulmasta Suomen henkinen koti löytyy niiden valtioiden joukosta, jotka ovat aktiivisesti
pyrkineet kamppailemaan amerikkalaisen liberalismin ja Venäjän federaation muodostamaa
sotilaallista uhkaa vastaan. Suomen tulee poistaa perustuslaistaan maininta EU:n jäsenyydestä,
sekä palauttaa EU:lle ulkoistettu päätöksenteko kansalliselle hallinnolle. Näihin lukeutuvat
mm.

Oma valuutta

Sinimusta Liike kannattaa kansalliseen valuuttajärjestelmään siirtymistä sekä julkisesti
ohjattua keskuspankkia, joka päättää lainojen koroista ja valuutan liikkeellelaskusta
kansallisesti. Nykyinen tilanne, missä ainoa tapa parantaa vientiteollisuutemme kilpailukykyä
on palkkakustannusten alentaminen, tekee maamme kansantaloudesta jähmeän.

Oma rajakontrolli

Suomella tulee olla itsenäisenä valtiona oikeus päättää siitä, minkälaisin ehdoin ihmiset saavat
maahamme saapua, ja kuinka kauan he saavat maassamme oleskella. Mikäli kansallinen
hallintomme haluaa käännyttää tiettyjen kansallisuuksien edustajat rajoiltaan, sillä tulee olla
siihen myös täysi oikeus. Suomalaisen maahanmuuttopolitiikan tulee palvella ainoastaan
suomalaisten kansallisia etuja, joihin lukeutuvat työvoimapoliittiset, väestölliset ja taloudelliset
intressit.

Itsenäinen talouspolitiikka

Suomen tulee voida puolustaa kotimaista tuotantoa julkisin tuin ja suojatullein. Suomalaisia
yrityksiä ja työntekijöitä ei pidä pakottaa kilpailemaan koko ympäröivää maailmaa vastaan.
Suomalaista ammattiosaamista tulee suojata ulkomaalaiselta halpatyöltä ja -tuotannolta.

Irrottautuminen taakanjakomekanismista

Suomen tulee välittömästi erota EU:n taakanjakojärjestelmästä, joka mahdollistaa värillisten
onnenonkijoiden sijoittamisen Suomeen. Suomen tulee myös aktiivisesti torjua EU:n
maahanmuuttopoliittiset linjaukset, sekä kehittää väestöpoliittisiin haasteisiin ainoastaan
kansallisia ratkaisuja.

SUOMALAINEN TYÖ ON SUOMALAISTEN ETUOIKEUS

Lähivuosikymmenien aikana valtiovalta on ajanut teollisuuden ulos Suomesta, eikä sen voi
olettaa palaavan. Aiheuttamansa tilanteen ongelmiin eivät hallitukset ole pystyneet
vastaamaan, vaan ne ovat luoneet paisuneen työvoimabyrokratian, joka elää itseään varten. On
myös saatu aikaan yhä syvenevä kansan jakautuminen köyhiin ja varakkaisiin. Sen sijaan, että
hallitus pyrkisi ratkaisemaan esimerkiksi hoitoalan resurssipulan tyydyttävällä
palkkaratkaisulla, se pyrkii monin tavoin helpottamaan ulkomaisen työvoiman tuloa ja tuontia
matalapalkka-aloille.

Nopeasti muuttuneen elinkeinorakenteen myötä tulevien päättäjien haasteena on vastata
muutoksiin nopeilla ja tehokkailla toimilla. Työt ja tekijät on saatava kohtaamaan kurittamatta
jo ahdingossa olevia työttömiä tai työssäkäyviä, jotka eivät tule palkallaan toimeen. TE-palvelu
ei saa olla nykyisen kaltainen hyödytön, kallis ja omaa koneistoaan työllistävä byrokratia, vaan
edistää aidosti muuttuneiden työmarkkinoiden rekrytointia, uudelleenkouluttautumista ja
yrittäjyyttä. Suomen työmarkkinoilla rehottaa kyseenalainen ulkomaisen halpatyövoiman
maahantuonti muun muassa rakennus- ja hoiva-alalla. Viranomaisresurssit eivät riitä toimintaa
valvomaan, eikä rikkomuksista ole olemassa sanktioita. Kolmansista maista ja Itä-Euroopasta
tuodut kielitaidottomat työntekijät ovat alipalkattuja ja polkevat näin suomalaisen
ammattilaisen palkkoja.

Työikäisillä ja -kykyisillä koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevilla suomalaisilla on oikeus
tehdä töitä ja osallistua yhteiskunnan ylläpitoon ja rakentamiseen. Valtion työllisyyspolitiikan
tehtävä on edistää ja tukea työllisyyden ja yrittäjyyden turvaamista koko maassa. Työn on
oltava tasapainossa vapaa-ajan kanssa, jotta ihmisillä jäisi aikaa harrastaa ja pitää huolta omasta
ja läheistensä hyvinvoinnista. Lähitulevaisuuden tavoitteena tulee olla lyhyemmät työajat
palkkatason kärsimättä. Työn tuottamisen tehostamiseen lyhyemmässä ajassa tulee kannustaa.

Työ on suomalaisen hyvinvoinnin perusta

Työstä on saatava aina palkka, jolla tulee toimeen. Suomessa ei tule sallia sellaista palkkatasoa,
että työtä tekevän on haettava toimeentulotukea elääkseen. Palkkatason määrittelyä ja muita
työehtoja ei tule jättää työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sopimusten tai paikallisen sopimisen
varaan, vaan ne on sidottava lakiin ja määrättävä rikkomisesta sanktiot, sekä asetettava myös
riittävästi resursseja valvontaan. Hoitohenkilöstön ja muiden matalapalkka-alojen palkkoihin
on saatava työn vaativuutta vastaavat korotukset.

Ammattitaidottomuutta, jonka perusteella palkkoja voidaan polkea, ei tule hyväksyä
Suomessa, vaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat kansalaiset on velvoitettava
pätevöitymään aloille, joilla on työvoiman tarvetta.

Työvoiman hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Valtiovallan on voitava tukea esimerkiksi
verotuksen keinoin työnantajia kannustamaan työntekijöitä pitämään huolta terveydestään ja
harrastamaan liikuntaa. Työnantajat voisivat saada esimerkiksi ALV-tyyppisen
verohyvityksen, kun nämä tarjoavat työntekijöilleen liikunta- ja hyvinvointipalveluita.
Hyvinvoivalla väestöllä on suuri vaikutus työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen.

Perustulon turvin ihmisillä olisi mahdollisuus vähentää työaikaansa niin halutessaan.
Perustulo-mallimme on esitetty kohdassa Kohti kansallista taloutta.

Suomalainen yrittäminen palvelee suomalaista yhteiskuntaa

Suurin syy, miksi yritykset siirtävät tuotantoa ulkomaille, on kustannukset Suomessa, näistä
suurimpia ovat työvoimakustannukset. Suurin syy siirtää tuotantoa takaisin Suomeen, on laatu.
Tavallinen ajattelutapa, että suomalainen tuote on laadukas ja kestää paremmin aikaa kuin
muualla tehty, on näin ollen tiedossa yrityksillä, jotka siirtävät tuotantoaan pois Suomesta.
Yritys elää vain tekemällä riittävän positiivista tulosta, joten sen strateginen päätös siirtää
tuotantoaan pois kotimaasta perustuu aina tuotannon kuluihin ja kannattavuuteen. Yrityksiä,
jotka palaavat takaisin Suomeen, tulisi palkita erilaisin tuin ja eduin, esimerkiksi verotuksen
avulla, jotta tuotanto olisi Suomessa kannattavaa.

Yrittäjäeläkevakuutuksen työtulon määrittelyn muutos tulee perua. YEL:n maksuperuste ei voi
olla alan keskipalkan mukaan määritelty, vain yrittäjä itse pystyy määrittelemään oman tulonsa
alasta riippumatta. Suomella ei ole varaa menettää yhtään yritystä kohtuuttomien maksujen ja
velvoitteiden vuoksi.

Puolueemme haluaa edistää aloittavan yritystoiminnan kannattavuutta nostamalla ALV-
vapaan liikevaihdon ylärajan 35 000 euroon. Ruoan jalostajien eriytyminen tuottajien
osuuskunnista pörssiyhtiöiksi vaikuttaa suomalaisten maataloustuotteiden hintaan verrattuna
ulkomaiseen halpatuontiin ja asettaa suomalaisen maatalousyrittäjän ahdinkoon. Valtion tulisi
edistää osuuskuntatoimintaa ja tukea tuottajien suoramyyntiä. Monopoliasemassa olevien
suurten ketjujen lisäksi Suomessa tulisi tukea uusien suomalaisten jälleenmyyntiverkostojen
syntymistä. Suomi ei saa ajautua ulkomaisten elintarviketuottajien ja raaka-aineiden varaan, 
vaan valtion on kaikin tavoin edistettävä oman tuotannon elinvoimaa ja kasvua, ja turvata
suomalainen huoltovarmuus

Kepin sijasta porkkanaa – työvoimapalvelut välittämään töitä

Nykyhallitus uudisti työvoimapalvelut tavoitteenaan tukea nopeaa työhön pääsyä ja
uudelleentyöllistymistä. Uudistusta varten palkattiin 70 miljoonalla virkailijoita kurittamaan
työnhakijoita, mutta tämäkään lisäys ei riitä. Virkailijoiden tehtävänä on valvoa, että jokainen
työtön lähettää neljä työhakemusta joka kuukausi. Lisäksi virkailijoiden on oltava uuteen
työnhakijaan yhteydessä viiden arkipäivän sisällä ja sen jälkeen tavattava työnhakija kahden
viikon välein kolmen kuukauden ajan, sekä jatkaa tiivistä palvelujaksoa, jos työttömyys on
jatkunut kuusi kuukautta. Tarkempi valvonta ja nopeat sanktiot laiminlyönneistä eivät auta, jos
työ ja tekijä eivät kohtaa, tai hakijan osaamiselle sopivaa työtä ei ole. Työhaluinen hakija
menee töihin valvomattakin, jos sopiva paikka löytyy. Työhaluttomat ja -kyvyttömät eivät
työllisty sanktioista huolimatta, heidän kohdalleen pitäisi löytyä heidän työkykyään vastaava
ratkaisu kuin yhteiskunnalle kalliiksi tuleva valvonnan tehostaminen. TE-palveluiden tulisi
byrokratiakoneiston paisuttamisen sijaan keskittyä oikeaan työnvälitykseen sekä ohjata asiakas
tarvittaessa uudelleenkoulutukseen ja pitää huoli, että sellaista on saatavilla niille aloille, joilla
työvoiman tarvetta on. Oppisopimuskoulutus tulisi tehdä työnantajalle vaivattomaksi ja
työnhakijalle houkuttelevaksi.

Suomen kieli ja suomalainen työvoima ykkösasia

Suomessa on kymmeniä tuhansia koulutettuja hoitoalan ammattilaisia, jotka eivät työskentele
omalla alallaan. Lisäksi Tehyn mukaan noin puolet alalla työskentelevistä harkitsee alan
vaihtoa. Syy tähän on valtakunnallisesti tiedossa, kun taistelu hoitohenkilöstön huonoista
työolosuhteista ja palkkauksesta on jatkunut pitkään ja näkyvästi. Sen sijaan, että paikataan
niin sanottua hoitajapulaa kielitaidottomien ulkomaalaisten tuonnilla, on hoitajien palkka ja
työolosuhteet saatava nopeasti parannettua ja motivoitava hoitajia palaamaan alalleen.
Kielitaitovaatimuksia on tiukennettava etenkin hoitoaloilla ja muilla sellaisilla aloilla, missä
voi väärinymmärryksen vuoksi syntyä terveyden tai turvallisuuden vaarantavia tilanteita. Alan
ammattisanaston osaaminen on osoitettava kokeella, jos äidinkieli ei ole suomi. Kielitaidon
edellytys ei ole pelkästään julkisen sektorin asia, vaan se on osoitettava myös yksityissektorilla.

Työperäisten oleskelulupien ehtoja on tiukennettava ja asetettava ehtojen rikkomisesta
vaikuttavat sanktiot. Valvontaan on saatava lisää resursseja. Suomen ei tule maksaa ulkomaisen
työvoiman ja heidän perheidensä sosiaaliturvaa.

Ulkomaalainen sesonkityö on verrattain merkittävä tekijä etenkin Pohjois-Suomessa ja
Lapissa. On todennäköistä, että väitetty työvoimapula on seurausta huonosta sesonkityön
palkasta sekä ontuvista työehdoista tai niiden puutteesta. Yrityksille on houkuttelevaa
hyväksikäyttää ulkomaista työvoimaa, jota etenkin Itä-Euroopasta ja kolmansista maista on
sesonkityöhön saatavilla runsaasti. Vaikka työ on sesonkiluonteista, se edesauttaa suomalaisen
sosiaaliturvan hyödyntämistä ja sen turvin jäämistä maahan oleskelemaan.

Sesonkityöhön on kannustettava käyttämään suomalaista työvoimaa ja maksettava
asianmukainen palkka.

Lain- ja veronkierto kitkettävä – lisää resursseja viranomaisille ja sanktiot vaikuttaviksi

Suomen työmarkkinoilla, muun muassa rakennusalalla on oltava sama laki kaikilla ja sen
kiertämisestä on määrättävä tuntuvat sanktiot, joista vastaa tilaajavastuun mukaan
pääurakoitsija. Tehokkaan valvonnan toteutumiseksi on resursseja lisättävä aluehallintoon ja
muille valvontaviranomaisille. Sanktiot rikkomuksista on oltava niin vaikuttavat, että
yrityksillä ei ole houkutusta rikkomuksiin. Saatavuusharkinnasta on pidettävä kiinni.
Ulkomaista työvoimaa ei tule käyttää, jos sitä on saatavilla Suomessa. EU:n ulkopuolista
työvoimaa ei pidä käyttää, jos sitä on saatavilla EU-alueelta.

TURVALLINEN SUOMI

Sinimustan Suomen itäraja pitää

Jokaisen valtion ydintehtävä on sotilaallinen maanpuolustus. Mikäli valtio ei pysty
puolustamaan itseään ulkoisia uhkia vastaan, se on altis poliittiselle painostukselle ja joutuu
taipumaan muiden maiden tahtoon. Suomen puolustus nojaa varusmiespalveluksen avulla
koulutettavaan laajaan reserviin, jonka taistelukykyä ylläpidetään kertausharjoituksilla.

Pakollisten kertausharjoitusten lisäksi tarvitaan myös vapaaehtoista reserviläistoimintaa, mikä
onkin erittäin tärkeässä roolissa reservin kyvykkyyden kehittämisessä.
Varusmiespalveluksemme toimii, mutta valitettavan pieni osuus reserviläisistä osallistuu
vapaaehtoiseen reserviläistoimintaan.

Painotamme maanpuolustusohjelmassamme keinoja, joilla vapaaehtoista reserviläistoimintaa
voidaan tukea.

Reserviläisten varustehankintojen hyvitys

Reserviläistoimintaan tarvittavat varusteet, aseet ja patruunat ovat kalliita, ja niiden hinta voi
olla esteenä toimintaan osallistumiselle. Valtion tulee tukea vapaaehtoista reserviläistoimintaa
hyvittämällä aktiivisesti reserviläistoimintaan osallistuvien ase-, ammus- ja
varustehankinnoista 30 prosenttia. Tämä kannustaisi reserviläisiä kasvattamaan osaamistaan
vapaaehtoisella harjoittelulla, ja lähettäisi selvän signaalin valtion tuesta reserviläisille. Tuen
saaminen edellyttäisi tietyn tuntimäärän käyttämistä vuositasolla vapaaehtoisiin harjoituksiin
ja koulutuksiin.

Aselupaprosessin helpottaminen

Ampumataito on yksi reserviläisten tärkeimmistä taidoista. Tätä taitoa kehittävän
ampumaharrastuksen aloittaminen on tällä hetkellä vaikeaa ja kallista. Lupien saaminen
reserviläiskivääriin kestää kauan ja lupamaksut ovat kalliita. Ampumaharrastuksen
aloittaminen pitää tehdä helpommaksi. Lähtökohdan pitää olla se, että nuhteeton reserviläinen
ilman rikosrekisteriä tai mielenterveysongelmia saa luvan reserviläiskivääriin helposti ja
kohtuullisilla lupamaksuilla. Tämä muutos kannustaisi useampia reserviläisiä aloittamaan
ampumaharrastuksen, mikä on reservin taistelukyvyn kannalta merkittävä asia.

Ampumaratojen tukeminen

Reservin ampumataidon kehittäminen vaatii riittävän määrän tasokkaita ampumaratoja koko
maassa. Nyt näin ei ole. Verrattuna 90-lukuun, ampumaratojen määrä on pudonnut noin
kolmannekseen. Merkittävä syy tähän on ympäristölupien vaatimat kalliit selvitykset.

Lupakäytäntöjä pitää yksinkertaistaa, ja valtion tulee osallistua ympäristöselvitysten
kustannuksiin. Lisäksi kuntien valtionavustuksien kriteereitä pitää muuttaa niin, että kunta
hyötyy taloudellisesti, mikäli sen alueella on riittävä määrä ampumaratoja asukkaita kohti.
Tällöin kunta huomioisi ampumaratojen tarpeen kaavoituksessaan.

Maanpuolustuspäivä kouluihin

Maanpuolustus on kaikkien asia, ja tutustuminen siihen pitäisi aloittaa jo ennen
varusmiespalvelusta. Ehdotamme että ammattikouluihin ja lukioihin tulee kerran vuodessa
järjestettävä maanpuolustuspäivä, jonka aikana puolustusvoimat ja reserviläisjärjestöt
esittelevät toimintaansa. Tämän avulla maanpuolustus ja varusmiespalvelus tulisi tutuksi jo
ennen kutsuntoja.

Maanpuolustusaiheinen liikunnan kurssi

Ehdotamme että ammattikouluihin ja lukioihin lisätään valinnainen liikunnan kurssi, jonka
yhteydessä vietetään ainakin yksi viikonloppu varuskunnassa tutustumassa sotilaalliseen
maanpuolustukseen ja varusmiespalvelukseen. Kurssi sisältäisi myös ammunnan varuskunnan
ampumaradalla. Toivomme tämän kurssin maanpuolustuspäivän tavoin tutustuttavan nuoria
maanpuolustukseen ja reserviläistoimintaan.

Maanpuolustusvähennys

Vapaaehtoinen reserviläistoiminta on tärkeä osa reserviläisten osaamisen kehittämistä ja
taistelukyvyn ylläpitämistä. Reserviläistoiminta tukee sotilaallista maanpuolustusta ja
katsomme, että toimintaan pitäisi kannustaa taloudellisesti. Esitämme että vapaaehtoiseen
reserviläistoimintaan tai väestönsuojeluun aktiivisesti osallistuville annetaan kahden
prosenttiyksikön ansiotuloveroprosentin vähennys nimeltä maanpuolustusvähennys.

Ulkomaalaisten tekemiin kiinteistöjen ostoon lisää rajoituksia

Kiinteistöjen osto erityisesti strategisesti herkiltä alueilta voi muodostaa uhan kansalliselle
turvallisuudelle, ja tällaista toimintaa pitää rajoittaa. Esitämme, että kaikki Suomen
ulkopuolisten henkilöiden tai yhteisöjen tekemät kiinteistöjen ostot vaativat aina erityisluvan.
Lisäksi valtiolla tulee olla oikeus pakkolunastaa mikä tahansa kiinteistö, mikäli luvan saaneen
ulkomaalaisen tai suomalaisen havaitaan toimivan bulvaanina jollekin kansallisen
turvallisuuden kannalta vaaralliselle toimijalle.

Sinimustassa Suomessa eivät rikolliset juhli

Rikoksista tulee seurata oikeudenmukainen rangaistus. Jo vanha tuomarinohje sanoo “mikä ei
ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan”. Valitettavasti suomalainen oikeuskäytäntö on jo
pitkään painottanut rikollisten oikeuksia. Tuomioistuinten antamia ja käytännössä kärsittäviä
rangaistuksia erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikosten osalta pidetään yleisesti kansan
oikeustajun vastaisena. Liian pienet rangaistukset eivät toimi pelotteena, ja lisäksi
epäoikeudenmukaisen lyhyinä pidettävät rangaistukset vähentävät oikeusjärjestelmän
legitimiteettiä yleisön silmissä.

Rangaistusten täytyy olla riittävän kovia, jotta ne ehkäisevät rikoksia ja koetaan
oikeudenmukaisiksi. Tavallisten kansalaisten oikeuksien on mentävä aina rikollisten
oikeuksien edelle. Ehdotamme asian korjaamiseksi selkeitä kovennuksia kärsittäviin
rangaistuksiin.

Rangaistukset kuntoon

Useiden väkivalta- ja seksuaalirikosten kohdalla minimi- ja maksimirangaistuksia pitäisi
nostaa. Esimerkiksi törkeän pahoinpitelyn kohdalla pitäisi yhden vuoden minimirangaistusta
sekä kymmenen vuoden maksimirangaistusta korottaa. Yli kymmenen vuoden
vankeusrangaistus tulisi kyseeseen esimerkiksi silloin kun aiheutetaan vakava pysyvä haitta
kuten aivovamma tai sokeutuminen.

Nykyään yksittäisestä rikoksesta voidaan tuomita enintään 12 vuoden ja useista rikoksista
enintään 15 vuoden määräaikainen vankeusrangaistus. Esimerkiksi kolme tappoa tehnyt
rikollinen saisi nykyään korkeintaan 15 vuoden vankeusrangaistuksen, josta hän kärsisi
käytännössä puolet tai kaksi kolmannesta. Epäkohdan korjaamiseksi ehdotamme, että
maksimirangaistus yksittäisestä rikoksesta korotetaan 25 vuoteen ja useasta 60 vuoteen.

Vangit, jotka eivät ole ensikertalaisia kärsivät vankeusrangaistuksestaan vankilassa vain kaksi
kolmasosaa, jonka jälkeen heidät päästetään ehdonalaiseen vapauteen. Tästä poiketaan vain
hyvin harvoin. Esitämme, että tuomio lähtökohtaisesti kärsitään kokonaan ja vapautuminen
kahden kolmasosan jälkeen on poikkeuksellinen palkkio hyvästä käyttäytymisestä, ei
automaatio.

Pakollinen yhdyskuntapalvelu

Suomessa annetaan monien rikosten kohdalla lyhyitä vankeustuomioita, jotka määrätään
käytännössä ehdollisina. Ehdollinen vankeusrangaistus ei ole todellinen rangaistus, mutta
toisaalta suuri määrä lyhyitä ehdottomia tuomioita, esimerkiksi rattijuoppoudet, aiheuttaisi
yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Ehdotamme että lyhyiden ehdollisten rangaistusten
oheen määrätään pakollista yhdyskuntapalvelua. Tästä kieltäytyvä joutuisi kärsimään
rangaistuksen vankilassa ehdottomana.

Ensikertalaisuus vain oikeille ensikertalaisille

Nykylain mukaan henkilö voi olla törkeidenkin rikosten kohdalla ensikertalainen usean kerran,
mikäli tuomioiden välillä on tarpeeksi aikaa. Ensikertalainen kärsii tuomitusta rangaistuksesta
vain puolet. Esitämme että ensikertalainen voi olla vain yhden kerran, jonka jälkeen tätä
helpotusta ei enää saa. Ensikertalaisella tarkoitamme henkilöä, jolla ei ole ollut aiemmin
ehdollisia tai ehdottomia vankeusrangaistuksia.

Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja alemmas

Rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja tulisi alentaa 13 vuoteen. Tämän ikäinen ymmärtää jo
riittävän hyvin tekojensa seuraukset. On kohtuutonta ja yleisen oikeustajun vastaista, että 14-
vuotias voi tappaa tai vammauttaa pysyvästi toisen joutumatta tästä rikoksesta vastuuseen.
Lisäksi korkea rikosoikeudellisen vastuun ikäraja antaa rikollisjärjestöille mahdollisuuden
käyttää ikärajan alittavia hyväksi toiminnassaan.

Ei yksityisyyden suojaa rikolliselle toiminnalle

Rikosnimike yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen tulee muuttaa niin, että se ei koske
rikollista toimintaa koskevien tietojen levittämistä. Nykymuodossaan tämän rikosnimikkeen
perusteella on tuomittu esimerkiksi myymälävarkaasta kuvia julkaissut yrittäjä ja tuomitun
pedofiilin julkista tuomiota levittänyt henkilö. Tämä on selkeästi yleisen oikeustajun vastaista
rikollisten suojelua. Katsomme että rikollisten täytyy kantaa teoistaan täysi vastuu, eikä heidän
yksityisyyttään tule tältä osin suojella.

Etninen profilointi poliisin käyttöön

Suomessa esiintyy nykyään merkittävästi etnisten vähemmistöjen tekemää rikollisuutta.
Esimerkiksi katutason huumausaine- ja jengirikollisuudessa on mukana paljon ei-suomalaisia.
Tämän vuoksi poliisin toimintaa haittaa merkittävästi etnisen profiloinnin kielto. Jos
esimerkiksi alueella lähes kaikki huumekauppa on etnisten vähemmistöjen hallussa, poliisi ei
nykyään saa käyttää tätä tietoa hyväkseen tekijöiden profiloinnissa. Ehdotammekin, että
etninen profilointi poliisitoiminnassa sallitaan.

Sinimustassa Suomessa saa kansalainen puolustaa itseään

Suomalaista oikeuskäytäntöä hätävarjeluun liittyen pidetään yleisesti epäoikeudenmukaisena.
Oikeusistuimet odottavat, että itseään, muita henkilöitä tai omaisuutta puolustava käyttää
harkitusti lievintä mahdollista voimaa. Käytännössä tuomioistuimet tulkitsevat rikoslain
hätävarjelupykälää tavalla, joka jatkuvasti tuottaa yleisen oikeustajun vastaisia päätöksiä.

Ohjelmassamme haluamme radikaalisti muuttaa hätävarjeluun liittyvää lainsäädäntöä, jotta
kansalaisen ei tarvitse pelätä seuraamuksia puolustaessaan itseään, muita tai omaisuuttaan.
Muutokset lähettäisivät selvän viestin siitä, että yhteiskunta asettaa lainkuuliaisten kansalaisten
oikeudet ja hyvinvoinnin rikollisten edelle. Uudistukset myös kannustaisivat sivullisia
puuttumaan havaitsemiinsa rikoksiin, sillä heidän ei enää tarvitsisi pelätä saavansa itse
tuomiota.

Lakiin oikeus tappavan voiman käyttöön

Lakiin tulee kirjata lista rikoksista, joiden pysäyttämiseksi on sallittua käyttää tappavaa
voimaa, ellei se ole selvästi kohtuutonta. Tällaisia rikoksia olisivat esimerkiksi henkirikokset,
törkeä pahoinpitely, ryöstö ja raiskaus. Lisäksi lakiin tulisi kirjata erikseen, että vakavan
ruumiillisen vamman tai kuoleman estämiseksi olisi aina sallittua käyttää tappavaa voimaa,
ellei se ole selvästi kohtuutonta.

Nämä kaksi uudistusta varmistaisivat sen, että kansalaisten ei täytyisi pelätä oikeudellisia
seurauksia, kun he puolustavat itseään tai muita. Oman hengen ja terveyden puolustamiseksi
voisi aina käyttää tehokkainta keinoa, sen sijaan että pitäisi arvioida mikä on tuomioistuimen
silmissä riittävän lievää

Hätävarjelun liioittelun tuomitsemiskynnystä ylös

Hätävarjelun liioittelusta tuomitsemisen kynnystä pitää lisäksi yleisesti selvästi nostaa. Lakia
täytyy muokata siten, että oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi joutuva ei joudu
puolustautuessaan epäröimään pelätessään seurauksia, vaan voi tehokkaasti ja nopeasti lopettaa
hyökkäyksen. Tällöin ei olisi vaaraa, että esimerkiksi pahoinpitelijän kaatuessa ja lyödessään
päänsä, joutuisi oikeudettoman hyökkäyksen kohde maksamaan sakkoja ja korvauksia.

Kotirauha turvattava

Kotirauha on tärkeä oikeus, ja katsomme että kansalaisten oikeus puolustaa kotiaan tulee taata
lailla. Lakiin tulee kirjata, että kotiin tunkeutuvan henkilön voidaan lähtökohtaisesti olettaa
pyrkivän joko tappamaan tai vakavasti vahingoittamaan kodissa oleskelevia henkilöitä. Tällöin
kotirauhaa saisi puolustaa esittämiemme uudistusten puitteissa käyttäen tappavaa voimaa kuten
tuliasetta.

KOULUTUKSEN TULEE PALVELLA KANSALLISIA PÄÄMÄÄRIÄ

Suomea on pitkään pidetty koulujärjestelmän mallimaana, mutta nyky-yhteiskunnan ongelmat
heijastuvat sekä oppilaiden että opettajien pahoinvointina, jaksamattomuutena, heikentyneinä
tuloksina sekä turvattomuutena. Suomalaisten koululaisten Pisa-tulokset ovat olleet jo useita
vuosia laskussa. Osaaminen luonnontieteissä, matematiikassa ja lukemisessa ovat heikentyneet
varsinkin pojilla. Koululaitosta käytetään arvojen ja normien muokkaukseen yhä suurenevissa
määrin esimerkiksi sateenkaaripropagandan ja vähemmistöpoliittisten näkemysten kautta,
taidon ja tiedon opetuksen kustannuksella. Ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrä suurten
kaupunkien kouluissa on kasvanut 2000-luvulla räjähdysmäisesti. Esimerkiksi
pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kouluissa oli vielä 90-luvun lopulla alle 5 %.
Nykyään vastaava luku on usean alueen kouluissa yli 30 %. Tässä tilanteessa suomalaiset lapset
joutuvat sekä sosiaalisesti että opetusresurssien jaon osalta altavastaajiksi. Peruskoulusta on
tullut eräänlainen epästabiili yhteiskuntakokeilu, jonka epäonnistumiset heijastuvat
yhteiskunnassa pitkälle tulevaisuuteen.

Peruskoulut ja toisen asteen koulutus

Tekniikkaa, ei kulttuurimarxismia! Peruskoulutus ei onnistu palvelemaan suomalaisen
yhteiskunnan tarpeita nykyisten opetussuunnitelmien kautta. Haluamme opetussuunnitelmien
perustavanlaatuista uudistamista siten, että ne parantavat suomalaisten osaamista, tuottavuutta,
kilpailukykyä ja omavaraisuutta pitkällä aikavälillä. Opetuksen tulee nojautua tutkittuun
tietoon ja tieteeseen sekä painottaa läpi vuosiluokkien luonnontieteitä, tekniikkaa, taidetta ja
matematiikkaa. Liberaali indoktrinaatio täytyy poistaa koulun opetuksesta täysin, kuten myös
ideologisiin mielenosoituksiin osallistuminen (esim. Pride tai ilmastomielenosoitukset) ei
kuulu koulun opetuskuvaan. Kielipoliittinen tavoitteemme on suomen kielen vahvistaminen, ja
näemme peruskoulun valtakunnallisen pakkoruotsin vuosikymmenien ajan resursseja
hukanneena opetustoimintana, josta tulee pikimmiten luopua. Suomalaisen
peruskoululaitoksen tehtävä on antaa lapsille ja nuorille mahdollisimman hyvä eväät elämään,
ja omalta osaltaan kasvattaa heistä tasapainoisia kansalaisia.

• Pakkoruotsi tulee poistaa opetuksesta. Tilalle esitämme uutta oppiainetta, tekniikkaa,
jossa opetus keskittyy tekniikan historiaan, ihmisen ja yhteiskunnan tekniikkasuhteen
tarkasteluun sekä teknilliseen toteutustyöhön. Sekä tekniikan opetuksen että
luonnontieteellisen opetuksen tulee sisältää paljon kokeellista työtä ja käsillä tekemistä.
• Liberaali aivopesu tulee poistaa koulun opetuksesta ja koulun sosiaalisesta
vaikutusympäristöstä.
• Seksuaalikasvatuksen tulee korostaa perinteisiä perhearvoja sen sijaan, että
kannustetaan irtosuhteisiin jakamalla ehkäisyvälineitä. Koulun järjestämään
seksuaalikasvatukseen ei tule kuulua seksuaalisten perversioiden oppiminen ja
omaksuminen.
• Kotoperäisestä uskonnosta tulee opettaa kouluissa ja opetuksen tulee perustua
tutkittuun tietoon. Kyseisen tiedon vähyyden vuoksi kotoperäisen uskonnon tutkimusta
tulee lisätä ja tukea.
• Toisen asteen oppilaitosten tulee lisätä sosiaalista mentorointia oppilaiden
elämänhallinnan taitojen lisäämiseksi. Myös opintoihin tulee kehittää joustavia
ratkaisuja, jotta pienempien paikkakuntien ammattioppilaitokset voidaan pitää elävinä
ja houkuttelevina sekä opetuksen ja ammattitaidon moninaisuuden lisäämiseksi.

Opettajan rooli ja työrauha

Noin 60 % opettajista on harkinnut alanvaihtoa, johtavina syinä ovat työn kuormittavuus ja
työmäärän lisääntyminen. Suuret ryhmäkoot sekä erityisjärjestelyt lisäävät työtaakkaa, mutta
ovat myös pois oppilaan henkilökohtaiseen opetukseen käytettävästä ajasta sekä madaltaa
opetuksen laatua monella tapaa. Suomen kouluissa tulee olla korkealaatuinen opetus, ja tähän
tähdätään riittävällä opettajien määrällä, mahdollisimman pienillä oppilasryhmillä,
erityispedagogisilla opetusympäristöillä sekä paremmilla opettajien
täydennyskoulutusjärjestelyillä.

• Opettajalla tulee olla tarvittavat voimankäyttöoikeudet kurin ja järjestyksen
ylläpitämiseksi koululuokassa sekä häiriköivän oppilaan poistamiseksi.
• Opettajaan kohdistuvat loukkaukset, uhkaukset ja häirintä tai opettajan fyysinen
vastustaminen häiriköntitilanteessa tulee rinnastaa virkamiehen vastustamiseen tai
haitantekona virkamiehelle, josta voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.
• Lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat erityispedagogisia järjestelyjä (mukaan lukien
neuropsykologiset toimintakykyyn liittyvät diagnoosit tai alkeelliset kielitaidot sekä
häiriökäyttäytyminen), täytyy olla tarjolla pienluokkia ja erityisopetusta.
Erityispedagogisia vaihtoehtoja tulee löytyä valtakunnallisesti myös toiseen asteen
koulutuksessa.
• Opettajien täydennyskoulutusta varsinkin erityispedagogiikan saralla tulee tukea ja
lisätä, jotta erityisopettajia on riittävästi ja jotta aineenopettajat voivat antaa myös
pätevää aineenopetusta erityis-/pienluokille.
• Opetusryhmien tulee olla pieniä, jotta opettajan aika riittää myös yksilölliseen
opetukseen ja ohjaukseen sekä perusopetuksessa että toisen asteen koulutuksessa.

Korkeakoulut

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat merkittävässä asemassa suomalaisen
korkeatasoisen koulutuksen, tieteellisen tutkimuksen ja taloudellisen omavaraisuuden
kehittämisessä. Nykyinen poliittinen järjestelmä on kuitenkin vienyt korkeakouluja suuntaan,
jossa opiskelupaikkojen määrää lisätään koulutusohjelman houkuttelevuuden eikä alan
hyödyllisyyden tai työvoiman tarpeen perusteella. Tämä luo tilanteen, jossa yhä useampi
korkeakoulusta valmistunut nuori aikuinen päätyy joko työttömäksi tai akateemikoksi jo
valmiiksi täydelle alalle. Korkeakoulujen rahoitusta ja aloituspaikkoja on kohdennettava
tarkemmin niille aloille, joilla on pula työntekijöistä, ja jotka palvelevat Suomen
omavaraisuutta ja kansantaloutta. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhuolto, energia-ala,
teollinen tuotanto, kemianteollisuus, luonnontieteet ja lääketiede sekä opettajien koulutus.
Vastaavasti opiskelupaikkoja, joista valmistuneilla on huonot työllistymismahdollisuudet,
tulee vähentää.

Korkeakoulujen koulutusohjelmien ja kurssitarjonnan tulee lähtökohtaisesti edistää opiskelijan
valmiuksia suoriutua hyvin työelämässä. Sen sijaan, että opiskelija täyttää tutkintonsa
esimerkiksi sateenkaari-ideologiaa edistävillä kursseilla ”sukupuolten moninaisuudesta”, tulee
häntä ohjata opiskelemaan oman alansa kurssien lisäksi yleishyödyllisiä asioita talouden
hallinnasta, yrittäjyydestä ja johtajuudesta. Hukkaan heitettyjä resursseja vievät kurssit tulee
poistaa, mukaan lukien suomenkielisten opiskelijoiden pakollinen virkamiesruotsi.

Suomalaisille opiskelijoille tulee jatkossakin tarjota täysimääräinen maksuton korkeakoulutus.
Suomen ylioppilaskuntien liitto on politisoitunut järjestö, jonka pakotetusta jäsenyydestä
yliopisto-opiskelijat maksavat opiskeluaikanaan satoja euroja. Tämä pakkojäsenyys tulee
purkaa. Ulkomailta saapuville vaihto-opiskelijoille ei tule tarjota kokonaisia tutkintoja, vaan
he voivat tulla nykyisten vaihto-opiskelijaohjelmien mukaisesti suorittamaan osan
tutkinnostaan määräaikaisina jaksoina. Vastineeksi myös suomalaiset opiskelijat saavat
mahdollisuuden opiskella vaihto-opiskelijoina ulkomailla. Korkeakouluihin tulee luoda
keskitetty innovaatiotoimintaa edistävä organisaatio, jonka tulee järjestää maksuttomia
innovaatioyritysten startup- koulutuksia ja opastusta. Yliopistojen sisäistä innovaatiotoimintaa
tulee edistää työntekijöiden lisätyllä vapaudella tehdä yritystoimintaa sekä työntekijöiden
omilla patenttioikeuksilla.

• Korkeakoulujen aloituspaikkojen ja rahoituksen kohdentaminen omavaraisuuden ja
kansantalouden tarpeisiin, pääasiallisina panostuskohteina terveydenhuolto, energia,
teollinen tuotanto, kemian teknologiateollisuus, luonnontieteet ja lääketiede sekä
opettajien koulutus.
• Valtakunnallinen kaksikielisyys on toimimaton ratkaisu. Virkamiesruotsin
uudelleenjärjestely esimerkiksi sitä tarvitsevien erillisenä vapaana kurssimuotoisena
opetuksena.
• Suomen ylioppilaskuntien liiton pakkojäsenyys on purettava. SYL on julistautunut mm.
feministiseksi järjestöksi ja sen jäsenmaksua peritään yliopisto-opiskelijoilta satoja
euroja koko tutkinnon suorittamisen ajalta.
• Keskitetty innovaatiotoiminta, joka myös tarjoaa maksuttomia startupkartoituksia ja
koulutuksia innovaatioyrityksille.
• Yliopiston henkilökunnalle oikeus käyttää työaikaa tutkimukseen kytkeytyvään
innovatiiviseen yritystoimintaan. Tutkimukseen liittyvien innovaatioiden
patenttioikeudet kuuluvat työntekijälle.
• Avoimempi mahdollisuus kurssimuotoiseen opiskeluun vapaina kursseina
aikuisväestön täydennys- ja uudelleenkoulutustarpeita varten. Tätä varten
aikuisväestölle suuntautuvia verkko-opintoja on kehitettävä ja niiden tulisi olla
suomalaisille opiskelijoille maksuttomia.

KOHTI KANSALLISTA TALOUTTA

Puolueemme talouspolitiikan päämääränä on turvallinen, kansallinen ja hyvinvoiva Suomi,
jossa globaalin markkinatalouden aiheuttamia epävarmuuksia pyritään aktiivisesti
ehkäisemään poliittisin ratkaisuin, sekä tarjoamaan suomalaisille perheille ja jälkikasvuille
vakaa ja ennalta arvattava taloudellinen ympäristö, jota eivät uhkaa joukkoirtisanomiset,
ulkoistamiset, maailmantalouden mullistukset saati jatkuva kilpailu tuottavuuden lisäämiseksi,
joka tapahtuu usein yksilön oman jaksamisen ja hyvinvoinnin kustannuksella.

Perustulo – Sosiaaliturvaa suomalaisille

Sinimusta Liike kannattaa sosiaaliturvan sitomista suomalaiseen syntyperään kansalaisuuden
tavoin. Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ei tule kanavoida suomalaisella työllä ja
yrittämisellä tuotettuja rajallisia resursseja maassamme vierailevien kansanryhmien ylläpitoon.
Kansan sisäinen solidaarisuus vahvan sosiaaliturvan muodossa palvelee liikkeen tavoittelemaa
yhtenäisen kansankokonaisuuden ihannetta.

Vallitsevan sosiaaliturvajärjestelmän byrokraattisuus ja kannustinongelmat ovat herättäneet
huolta yli puoluerajojen. Teknologisen murroksen aiheuttamat rakennemuutokset
työmarkkinoilla edellyttävät sosiaaliturvajärjestelmältä yhä suurempaa joustavuutta ja
ennustettavuutta. Sinimusta Liike kannattaa suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän
uudistamista siirtymällä jokaiselle suomalaiselle maksettavaan perustuloon. Perustulo korvaisi
nykyiset tukimuodot, kuten työmarkkinatuen, opintorahan ja yleisen asumistuen. Liikkeen
perustulomallin tarkoitus on taata minimitoimeentulo ja kannustaa työn vastaanottamiseen
kaikissa tilanteissa. Ennustettavuutensa ja pysyvyytensä ansiosta perustulo madaltaisi kynnystä
ottaa vastaan osa-aikaista tai matalapalkkaista työtä. Myös esimerkiksi keikkaluonteinen
elinkeinon harjoittaminen helpottuisi byrokraattisten loukkujen poistuessa. Opiskelijat voisivat
vähentää velanottoaan ja työskennellä entistä vapaammin opintojensa ohessa, mikä
sujuvoittaisi työelämään siirtymistä.

Sinimustan Liikkeen perustulomallissa jokaiselle kansalaiselle maksetaan kuukausittain 750
euroa. Alaikäisistä maksetaan puolittaista perustuloa huoltajille, ensisijaisesti äidille, mikä
korvaisi nykymuotoisen lapsilisän. Ansiotulot eivät madalla maksettavan perustulon määrää.
Joustava ja kannustava sosiaaliturva tarjoaisi yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuuden
osallistua yhteiskunnan ylläpitoon kykyjensä ja elämäntilanteensa sallimissa puitteissa.

Ylikansallisesta kaaoksesta kohti omavaraista kansantaloutta

Sinimusta Liike edustaa talouspoliittisessa ajattelussaan kolmatta tietä, jossa se pyrkii
yhdistämään suunnitelmatalouden ja markkinatalouden parhaimpia puolia toisiinsa.
Puolueemme näkökulmasta talouspolitiikka on alisteinen kansallisille ja ympäristön
sanelemille intresseille ja siten valtion poliittiselle ohjaukselle. Vastustamme sosialismiin
sidottua tasapäistämistä, joka ei salli yksilöllisten tuloerojen esiintymistä. Sinimustassa
yhteiskunnassa ihmisellä on oikeus yrittää, menestyä ja tarvittaessa myös epäonnistua.

Puolueemme kannattaa osallistavaa talouspolitiikkaa, jossa mahdollisimman moni
suomalainen osallistuu omalla työpanoksellaan kansantaloutemme pyörittämiseen.
Puolueemme vastustaa keskittämispolitiikkaa, jossa ihmiset, työpaikat ja palvelut rakennetaan
vain muutaman suurkaupungin ympärille. Valtion tehtävä on turvata kansallinen hyvinvointi
ja sen perusta kuten infrastruktuuri, sosiaalinen turvaverkosto sekä koulutus- ja
terveydenhoitosektorit, jotka ovat yhdenvertaisesti jokaisen kansalaisen saatavilla ja joita
pidetään yllä verovaroin.

Suomalainen hyvinvointi perustuu suomalaiseen ammattitaitoon, ahkeruuteen ja
varmaotteiseen poliittiseen ohjaukseen. Suomalaisen keskusvallan tehtävä on hillitä
rahaliikennettä Suomen ulkopuolelle, sekä estää sen kaltaisen tuotannon saapuminen
maahamme, jotka eivät täytä ympäristölle ja työntekijöiden työoloille annettuja kotimaisia
vaatimuksia. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta oleelliset palvelurakenteet tulee pysyä
tulevaisuudessakin kansallisen ohjauksen alaisuudessa, eikä niitä sovi ulkoistaa
ulkomaalaisille toimijoille, jotka siirtävät liiketoiminnastaan saamat voitot Suomen
ulkopuolelle. Jokaisen taloudellisen päätöksen taustalla tulee vaikuttaa paikallisuusperiaate, eli
liiketoiminnasta syntyvät voitot tulee hyödyttää alueella asuvia ihmisiä, eikä Suomen
ulkopuolella asuvia kasvottomia suuromistajia.

Suomalaisen kansantalouden tulee palvella ainoastaan suomalaisia. Tällä hetkellä Suomi
kuitenkin maksaa yli miljardi euroa joka vuosi kehitysapuun, eikä avun antaminen ole tuottanut
toivottua tulosta viidessäkymmenessä vuodessa. Kehitysavusta hyötyjiä ovat rikkaat
auttajamaat ja kehitysmaiden eliitti. Kohdemaiden tilanne ei ole muuttunut, vaan monessa
kohteessa jopa huonontunut. Sinimusta Liike lopettaisi toimimattoman kehitysavun kokonaan,
ja sijoittaisi sen suomalaisten hyvinvointiin Suomessa.

• Suomalaista taloutta tulee suojella ulkopuoliselta halpatuotannolta. Kiinassa ja muissa
vastaavissa maissa valmistettujen tuotteiden kulutusta tulee torjua esim. suojatullein
• Aiempi taksilain uudistus tulee kumota – nykyisistä levottomista taksibasaareista tulee
palata suomalaiseen ammattitaitoon
• Suomalaista kansallisomaisuutta ei tule myydä ylikansallisille toimijoille. Erityisen
suojelun kohteena tulee olla kriittiset hyödykkeet, kuten esimerkiksi pohjavedet
• Rahan siirtyminen pois suomalaisesta kansantaloudesta tulee hillitä julkisella
säännöstelyllä: ylikansallisista rahallisista transaktioista perittäviä veroja on nostettava
• Valtion tulee liikelaitostaa ja virastoida oleellisia yhtiöitä. Valtion on myös voitava
kansallistaa niitä yksityisiä yrityksiä, joilla on selvä turvallisuuspoliittinen merkitys
• Velkavankeuteen joutuneet ihmiset uhkaavat nykyään jäädä kokonaan yhteiskunnan
ulkopuolelle – mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin tulisi olla mahdollinen, jotta
henkilön mahdollisuus palata yhteiskunnan tuottavaksi osaksi nopeutuisi.
• Puolueemme kannattaa kolmikantaan perustuvaa mallia, joissa valtio neuvottelee
yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa harjoitetusta talous- ja
sosiaalipolitiikasta erillisissä pitkän aikavälin strategioissa. Siinä missä työntekijät ja
työnantajat edustavat omia eturyhmiään, tulee valtion edustaa neuvotteluissa kaikkia
suomalaisia, mukaan lukien ne vähäosaiset, joiden ääni ei normaalisti pääse kuuluviin.

YMPÄRISTÖ JA ENERGIA – SYVÄEKOLOGINEN VAIHTOEHTO

Energiaomavarainen Suomi: kohti vihreää siirtymää teknologian ja omavaraisuuden ehdoilla

Suomen energiasta suuri osa on tuontienergiaa, mikä lisää riippuvuutta muista maista sekä
muodostaa uhkakuvia kriisitilanteissa. Suomen energiapolitiikan tulisi tähdätä täyteen
energiaomavaraisuuteen, jossa energiantuotanto ja jakeluverkot ovat kotimaisessa
omistuksessa. Maailman energiantuotanto on murroksessa: olemme siirtymässä fossiilisista
polttoaineista ja muista uusiutumattomista luonnonvaroista kohti uusiutuvien ja
vähäpäästöisten energiavarojen käyttöä. Suomen tulee olla tämän kehityksen kärkipäässä ja
aktiivisesti pyrkiä kehittämään uusia ja tehokkaampia teknologisia ratkaisuja. Näiden
energiavarojen käyttöä tulee kehittää ja lisätä julkisin resurssein. Edellä kuvatun vihreän
siirtymän on oltava konkreettinen tulevaisuuden tavoite, mutta sen tulee tapahtua riittävän
pitkällä aikavälillä kestävän ja tehokkaan tuloksen saavuttamiseksi.

• Kotitalouksia tulee kannustaa omavaraiseen sähkön- ja lämmöntuotantoon (esim.
aurinkoenergia ja maalämpö). Nykyisiä verovähennyksiä ei tule pienentää.
• Omavaraisuutta on lisättävä energian tuotannossa ja siihen liittyvää teknologiaa on
kehitettävä. Olemassa olevien tuotantolaitosten tuotantokapasiteettia tulee nostaa
nykyisestä.
• Uusiutuvien polttoaineiden verotusta täytyy keventää. Polttoaineen hinnan tulee
määräytyä lähtökohtaisesti ympäristöystävällisyyden mukaan.
• Paikallisia energiantuotantoratkaisuja täytyy kehittää esimerkiksi strategisesti
sijoitetulla tuulivoimalla, biopolttoainetuotantolaitoksilla ja atomienergialla.

Luonto on perintömme ja kansallisomaisuutemme

Puhdas suomalainen luonto, vesistö ja maaperä on pohjimmainen edellytys kansamme
tulevaisuudelle sekä tärkein kansallisomaisuutemme, joka tulee säilyttää meitä seuraaville
sukupolville. Kansalaisilla tulee olla vaivaton pääsy viheralueille ja luontoon.
Jokamiehenoikeuksia, vapaata pääsyä luontoon ja luonnon monimuotoisuutta on vaalittava.
Uhanalaisia kotimaisia lajeja on suojeltava, monimuotoisuutta lisättävä ja vieraslajien
leviämistä ehkäistävä.

• Valtion tulee säilyttää, kehittää ja lisätä luonnonsuojelualueita, kansallispuistoja ja
vaellusreittejä sekä aktiivisesti kasvattaa, valvoa ja kehittää monimuotoisuuden
kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja näiden suojeluohjelmaa.
• Metsän ikärakennetta tulee pyrkiä kasvattamaan ja lahopuun määrää lisättävä
tarvittaessa taloudellisin kannustimin. Avohakkuun määrää on vähennettävä.
• Perinneympäristöjen määrää on lisättävä ja uhanalaisten lajien elinolosuhteita
puolustettava
• Lintukannan monimuotoisuuden edistäminen elinympäristöohjelmilla on tärkeää,
esimerkiksi Sotka-hankkeen avulla. Valkoposkihanhikantaa on säädeltävä
metsästysrajoituksia helpottamalla, tällöin metsästetty riista on myös sallittava
ravinnoksi.
• Haitalliset tulokaslajit on tunnistettava, ja niihin on sovellettava samoja valtuuksia kuin
haitallisiin vieraslajeihin.
• Moottoriteillä tulee olla metsäneläinten ylityspaikkoja, nk. ”vihersiltoja” riittävän
tiheään.
• Uusia vesivoimaloita ei tule rakentaa vaan niiden kapasiteettia on pyrittävä nostamaan.
Vesivoimaloiden läheisyydessä kalaväyliä ja kutupaikkoja tulee rakentaa ja kehittää.
• Kaivoslakia on muutettava siten, että kaivostoiminta tulee luvalliseksi vain kotimaisille,
osittain valtion omistamille yhtiöille. Kaivosyhtiöllä tulee olla etukäteen varattuna
riittävästi pääomaa ympäristön kunnostustoimiin. Kaivostoiminnan tulee olla kokonaan
kiellettyä luonnonsuojelualueilla.

Jokaisen ihmisen tulisi omaksua syväekologinen ajattelu

Suomalaisilla tulee olla vahva suhde luontoon. Luontoon liittyvää kansalaistoimintaa on
tuettava ja kannustettava. Yhteiskunnan tulee pyrkiä korostamaan ihmisen vastuuta oman
ympäristönsä kunnossapidosta. Helpotetaan kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden
saavutettavuutta.

• Koulussa tulee painottaa nuorelta iältä lähtien syväekologista näkemystä ja
monimuotoisuuden ymmärrystä, kuten lajintuntemusta, sekä ympäristöopissa että
biologiassa.
• Lapsille ja nuorille on järjestettävä luontoon liittyvää julkista kesäleiritoimintaa.
• Retkeilyinfran kunnostamiseen ja kehittämiseen on panostettava. Retkeilyalueiden,
vaellusreittien ja kansallispuistojen saavutettavuutta on kehitettävä.
• Kaupunkien kaavoitusta on pyrittävä ohjaamaan siten, että puisto- ja ulkoilualueille
jäisi tilaa taajamarakenteen sisään. Maankäytölle tulee olla esimerkiksi tiukempia
rajoituksia kaupunkiympäristöissä ja niiden läheisyydessä siten, että luontoalueiden
muuttaminen asfaltiksi ja betoniksi on oltava hankalampaa tai maa-alasta on oltava
riittävä prosentuaalinen osuus viheraluetta.