PÄÄMÄÄRÄNÄ SUOMALAINEN SUOMI
Tavoitteena nolla maahanmuuttajaa
Suomalaiset joutuvat todistamaan tällä hetkellä jokapäiväisessä elämässään ennennäkemätöntä demografista muutosta, joka uhkaa perustavanlaatuisesti kansallista olemassaoloamme. Suomen tämänhetkisestä väestönkasvusta täydet 100 % selittyy maahanmuutolla, siinä missä etnisten suomalaisten lukumäärä on laskenut yhtäjaksoisesti useamman vuoden peräkkäin, johtuen syntyvyyttä korkeammasta kuolleisuudesta. Tilanne, jossa suomalaisten lukumäärä vähenee vuodesta toiseen samaan aikaan kun muukalaisten määrä kasvaa, on kaikkinensa kestämätön, eikä sitä ratkaise kosmeettiset tiukennukset maamme nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan.
Niin kauan, kun meidän suomalaisten lukumäärä kasvaa hitaammin kuin maassamme oleskelevan vieraan väestön, me uhkaamme joutua vähemmistöksi omassa maassamme. Negatiivisen väestönkasvun aikana maltillinenkin maahanmuutto riittää kiihdyttämään väestön vaihtumista, joten ainoa kestävä ratkaisu on pysyvien oleskeluoikeuksien lakkauttaminen, sekä nollalinja sen kaltaiseen maahanmuuttoon, joka tähtää pysyvään asumiseen kotimaassamme.
Suomalaisen maahanmuuttopolitiikan ensisijainen tehtävä on varmistaa se, että Suomi pysyy myös tulevaisuudessa valkoisena, eurooppalaisena maana. Suomalaisten suhteellinen osuus maamme kokonaisväestöstä tulisi saada kasvatettua nykyisestä, sekä pyrkiä politiikan keinoin olemaan aina lähellä sataa prosenttia. Ne harvat maahanmuuttajat, joille voitaisiin tarjota jatkossa oleskelulupia, tulisi olla muita eurooppalaisia, eikä heidänkään läsnäolonsa saa aiheuttaa uhkaa suomalaiselle kansakunnalle. Maahanmuuton pysäyttämiseksi Sinimusta Liike kannattaa seuraavanlaisia toimenpiteitä:
Humanitäärisen maahanmuuton lopettaminen
Suomesta ei tule tehdä humanitääristä suurvaltaa, joka houkuttelee ei-eurooppalaisia turvapaikanhakijoita rajojensa sisäpuolelle. Turvapaikanhakijat tulee eristää erillisiin käsittelykeskuksiin, joista ei ole yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan. Näistä keskuksista turvapaikanhakija voi hakemuksen käsittelyn aikana milloin tahansa palata kotimaahansa, muttei suomalaisten keskuuteen. Turvapaikan myöntämisen perusteissa otetaan huomioon esimerkiksi apua tarvitsevan rodullinen alkuperä. Turvapaikanhakijoille myönnetty turva on aina väliaikainen, ja se voidaan päättää esimerkiksi pakolaisen rikollisuuden perusteella.
Työperäisen maahanmuuton lopettaminen
Suomen tulee tiukentaa nykyistä saatavuusharkintaa, ja ulottaa se koskemaan kaikkia työn teettämisen muotoja. Julkisella sektorilla tulee pitää kiinni tiukoista kielitaitovaatimuksista erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalialan työtehtävissä, ja suosia suomalaisia työnhakijoita silloinkin, kun tarjolla olisi yhtä päteviä eurooppalaisia hakijoita. Työvoiman haalimista Euroopan ulkopuolelta tulisi pyrkiä pienentämään nykyisiä lupamenettelyjä tiukentamalla, sekä pysyvistä oleskeluluvista luopumisella. Vierastyövoiman käyttö ei saa uhata suomen kielellä toimivaa yleispalveluvelvoitetta edes yksityisellä sektorilla.
Laittomien maahanmuuttajien pakkokäännytys käyttöön
Suomessa majailee tällä hetkellä useita tuhansia paperittomia siirtolaisia, joilla ei ole edes liberaalidemokraattisen järjestelmän näkökulmasta riittävää syytä maassaololleen. Laittomat siirtolaiset ovat turvallisuusuhka suomalaiselle yhteiskunnalle, jonka vuoksi heidät tulee eristää erillisiin karkoitusleireihin, jotka sijaitsevat asutuskeskusten ulkopuolella. Näistä leireistä paperittomilla on mahdollisuus lähteä vain yhteen suuntaan – omaan kotimaahansa. Poliisin määrärahoja laittoman siirtolaisuuden kitkemiseksi on kasvatettava.
Ulkomaalaisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
Monikulttuurisen väestökehityksen seurauksena Suomeen on muodostunut etnisiä alakulttuureja, jotka kasvattavat tuntuvasti maamme nykyisiä rikostilastoja. Nykyiset lempeät tuomiot eivät toimi näille vierasmaalaisille ihmisille riittävänä pelotteena rikosten ehkäisemiseksi, jonka vuoksi Suomen tulisikin neuvotella vierasväestön rankaisemisesta näiden todellisten kotimaidensa kanssa. Mikäli vierasmaalaisen rikoksen tekijän rangaistus olisi ulkomailla kovempi mitä Suomessa, henkilön tulisi kärsiä rangaistuksensa aina kotimaansa vankeinhoitolaitoksissa. Suomen ulkopuolella rikoksen tekijää odottava kuolemantuomio ei saa olla syy palauttamatta jättämiselle. Suomen poliisilla tulee olla tarvittavat työkalut etnisen rikollisuuden torjumiseksi, jonka vuoksi etnisen profiloinnin tulisi olla sallittua.
Sinimusta Suomi on valkoinen Suomi
Suomalaisuus on alennettu nykypäivänä tarkoittamaan vain Suomen kansalaisuutta. Jos kuka tahansa kelpaa suomalaiseksi, kunhan sisäistää muutamat tavat ja maksaa veronsa Suomeen, niin miten suomalaisuus eroaa harrastekerhon jäsenyydestä? Suomalaisuuden tunnistettavat piirteet juontavat kuitenkin perimästämme, joka on muovannut meidät tuhansien vuosien aikana uniikiksi kansaksi Euroopan kansojen joukkoon. Nyky-Suomi heijastaa vielä tämän perimän ominaisuuksia, mutta suomalaisen veren vähetessä myös Suomi muuttuu – peruuttamattomasti.
Suomalaisen Suomen säilyttämiseksi nyt ja tulevaisuudessa Sinimusta Liike ajaa seuraavia toimenpiteitä.
Suomalaiseksi synnytään
Suomen kansalaisuuden saa nykypäivänä yhä helpommin kuka tahansa Suomessa asuva, höllentyneiden kielitaito- ja nuhteettomuusvaatimusten seurauksena. Kansalaisuuden ei pitäisi olla palkinto sopeutumisesta, vaan syntyperän osoittava dokumentti. Sinimustassa Suomessa kansalaisuus myönnetään vain suomalaisille vanhemmille syntyneelle lapselle. Haluamme myös uudelleenarvioida kaikki ulkomaalaisille ja heidän jälkeläisilleen myönnetyt Suomen kansalaisuudet. Etenkin 90-luvulla Neuvostoliitosta tulleiden somalien ja vuoden 2015 pakolaisvyöryn jälkeen tulleiden kansalaisuudet pitää ottaa erityiseen uudelleen tarkasteluun.
Kahdet paperit – jakautuneet lojaliteetit
Kaksoiskansalaisuus on kansallisen turvallisuuden kannalta valtava riski. Erityisesti venäläisvähemmistö Suomessa muodostaa merkittävän uhan, sillä Venäjä on perustellut ulkopoliittisia aggressioitaan venäläisvähemmistön huonolla kohtelulla kohdemaissa. Kaksoiskansalaisuus itsessään halventaa koko kansalaisuuden käsitettä mahdollistamalla “rusinoiden noukkimisen pullasta”. Kaikki kaksoiskansalaisuuden omaavat ja etnisesti suomalaiset joutuvat Sinimustassa Suomessa valitsemaan kumman kansalaisuuksista hän pitää. Kaikki ulkomaalaiset kaksoiskansalaiset menettävät Suomen kansalaisuutensa. Näillä toimilla Suomen passi on luotettava ja arvostettu matkustusasiakirja maailmalla jatkossakin.
Yhteiskunta koostuu ihmisistä
Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja Sinimustassa Suomessa me haluamme tietää minkälaisista. Suomalaisten jatkuva väheneminen ja muiden etnisyyksien kasvu ovat uhka suomalaisen Suomen tulevaisuudelle. Tällä hetkellä todellinen väestönkehitys on meiltä kaikilta piilossa, sillä tarkkaa dataa ei ole. Haluamme ottaa käyttöön muiden länsimaiden, kuten Britannian ja Yhdysvaltojen, käyttämän etnisen rekisterin, jossa kaikista maassa asuvista henkilöistä näkyisi muiden henkilötietojen lisäksi myös heidän etninen taustansa. Rekisterin avulla pystymme seuraamaan Suomen eri väestöjen kehitystä nykyistä äidinkielen perusteella tehtyä arviota paremmin ja tekemään tarvittavat toimenpiteet suomalaisenemmistön säilyttämiseksi.
Uusia suomalaisia? – Me teemme ne itse!
Suomalaisten syntyvyys on ennätyksellisen alhainen. Hedelmällisimmässä iässä olevat nuoret aikuiset ovat kaikkein haluttomampia perustamaan perhettä. Perheen perustaminen mielletään opiskelua ja työssäkäyntiä haittaavaksi, liian kalliiksi, vanhanaikaiseksi, liikaa yksilön valinnanvapauksia ja seksuaalisuutta rajoittavaksi, ja sen nähdään vaikuttavan ilmastonmuutokseen negatiivisella tavalla. Sinimusta Liike pyrkii politiikallaan palauttamaan luonnollisen väestönkasvun, joka on kansakuntamme säilymisen ja jatkumon elinehto. Asetamme väestöpolitiikkamme keskiöön suomalaisen perheen hyvinvoinnin.
Syntyvyyden kasvattamiseen liittyvät tukitoimet
Perhelaina on kirjattava lakiin. Ydinperheiden perustamista tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin yhteiskunnassamme. Sinimusta Liike esittää nuorille perheille kannustimeksi valtion takaamaa perhelainaa eli lainaa, joka leikkautuu lapsiluvun kasvaessa. Neljännen lapsen jälkeen lainaa ei tarvitsisi maksaa takaisin.
Kotiäidit ovat tulevien sukupolvien tärkein voimavara. Viime vuosikymmenten poliittiset päätökset ovat heikentäneet kotiäitiyden yhteiskunnallista ja taloudellista asemaa ja houkuttelevuutta. Kotiäitiydestä on tehtävä arvostetumpaa ja houkuttelevampaa, muun muassa taloudellisesti. Sinimusta Liike esittää perustulomallista ”äidin palkkaa”, jossa jokaisen alle 18-vuotiaan lapsen perustulo maksetaan ensisijaisesti äidille.
Lastenhoitomaksuihin on tehtävä kevennyksiä. Nuorten perheiden lapsiluvun kasvaessa myös erilaiset tukipalveluiden kulut kasvavat merkittävästi, kuten muun muassa päiväkoti ja terveydenhuollon kulut. Sinimusta Liike esittää näihin kuluihin kevennyksiä perheen alaikäisten lapsiluvun mukaan.
Perhekeskeinen asennekasvatus
Syntyvyyden kasvattamiseen eivät riitä pelkästään tukitoimien lisäämiset. Tarvitaan myös perusteellinen asennemuutos kohti perhekeskeisyyttä, joka näkyy yhteiskuntamme kaikilla osa-alueilla.
Sinimusta Liike haluaa nostaa esiin perheen perustamisen hyviä puolia ja kannustaa jokaista suomalaista perustamaan suurperheitä. Mielestämme äitiys, isyys, perheen perustaminen, yhteisöllisyys ja sukupolviemme jatkuminen ovat myönteisiä arvoja yhteiskunnassamme. Tavoitteenamme on, että tätä maata asuttaa tulevaisuudessa tyytyväiset ja iloiset, etnisesti suomalaiset lapsiperheet.
Terve yhteiskunta rakentuu perinteisille sukupuolirooleille
Sinimusta Liike kannattaa perinteisiä sukupuolirooleja. Sukupuoli perustuu biologiseen todellisuuteen, jolla on suvullisesti lisääntyvän lajin kannalta selkeä tehtävä. Äidin ja isän roolit ovat erilaisia, mutta toisiaan täydentäviä. Tätä ei voi korvata muilla parisuhteen muodoilla. Emme usko sukupuolten moninaisuuteen ja vastustamme sateenkaariväestön lasten hankkimista homoadoptioiden tai keinohedelmöityksen avulla.
Lapsettomuuden ihannointi lopetettava
Lasten saamattomuutta perustellaan usein väestön liikakasvulla, joka tapahtuu tosin Afrikassa, ei meillä. Nyky-yhteiskunta mahdollistaa lukuisat seksisuhteet ilman pelkoa raskaudesta, ja tämän seurauksena voidaan luoda keinotekoinen, jopa 10 vuoden tyhjä aukko hedelmällisimmän iän ja perheen perustamisen välillä. Suomalaisten raskauksista merkittävä osuus päättyy tällä hetkellä aborttiin. On myös paljon perheitä, jotka eivät pysty saamaan lapsia. Näiden perheiden lapsettomuushoitoja on tuettava valtion toimesta. Sinimusta Liike haluaa lopettaa suomalaisten lapsettomuuden ihannoimisen ja kieltää maksuttomat hormonaaliset ehkäisyt lapsettomilta. Haluamme myös kieltää puberteetin estolääkitykset ja muut “sukupuolen korjaamiseen” käytettävät lääke- ja hoitomuodot.
Lastensuojelu ei saa olla rahastusta
Lastensuojelun tavoitteeksi on asetettava hyvinvoivat, perinteiset perheet. Raskaita ja kalliita huostaanottoja ehkäisee esimerkiksi lastensuojeluun sitomaton kunnallinen kotipalvelu, joka auttaa perheitä selviytymään arjen haasteissa. Huostaanotto näyttää valitettavan usein perustuvan sijaishuollon hyvään taloudelliseen tukeen. Perusteettomia huostaanottoja tulee vähentää ja moraalitonta lapsen oikeuksien polkemista ehkäistävä. Lastensuojelu tarvitsee lisäresursseja siten, että kunkin perheen tilanne pystytään puolueettomasti arvioimaan nopeasti ja useamman kuin yhden sosiaalityöntekijän toimesta. Lastensuojelutoimet tulee ensisijaisesti pyrkiä järjestämään yhteistyössä lapsen oman perheen, lähisukulaisten sekä sosiaalitoimen kanssa. Sijaishuollossa olevien lasten tulee tavata biologista perhettään niin usein kuin mahdollista ja niin luonnollisissa olosuhteissa kuin voidaan järjestää.
Sateenkaaripropaganda siivottava pois julkisuudesta
Valtamedian uutisointi, radio- ja televisio-ohjelmat sekä mainokset, sosiaalisen median alustat, mediakanavat ja erilaiset suoratoistopalvelut on valjastettu päivittäiseen sateenkaaripropagandan edistämiseen. Sateenkaaripropaganda ja kulttuurimme yliseksualisoituminen on erityisen vahingollista kehitysvaiheessa oleville lapsille ja nuorille. Sinimusta Liike haluaa siivota sateenkaaripropagandan pois kaikista julkisista mediajulkaisuista. Lisäksi kaupunkien järjestämät homoeroottiset Pride-tapahtumat ja lapsille suunnatut drag queen-satutuokiot tulee poistaa katukuvasta ja julkisista tiloista. Alaikäisten altistuminen homopropagandalle tulee estää poliittisen vallan toimesta. Poistaisimme mm. SETA:n ja muiden seksuaalivähemmistöjen etujärjestöjen valtuudet osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen. Esimerkkinä Unkarin heinäkuussa 2021 voimaan tullut laki, joka kieltää homoseksuaalisuuden, pedofilian, sukupuolenkorjauksen ja poikkeavaa sukupuoli-identiteettiä koskevan sisällön asettamisen kaikissa mediajulkaisuissa ja koulujen opetussuunnitelmissa alaikäisten saataville.
Ei Suomen mieltä ilman suomen kieltä – suomalaisuus näkyväksi ja kuuluvaksi
Sinimusta Liike pitää haitallisena sitä, että englanti yhä enemmän sekoittuu suomen puhekieleen, mikä rapauttaa kieltämme ja täten kansallisidentiteettiämme. Etenkin nuorisomme on tälle ilmiölle altistunut. Monet heistä myöntävät, että on helpompi löytää sanoja päästään englanniksi kuin suomeksi, eikä heitä haittaa, vaikka puheessa vilisee paljon vieraskielisiä sanoja. Suomea äidinkielenään puhuvia on vain 4,8 miljoonaa, joten kielemme on suojelemisen arvoinen.
Kansallismielinen YLE
YLE on suomalaisten veronmaksajien rahoittama, mutta sen näyttämä ja tuottama sisältö hyökkää tätä kansanosaa vastaan. Pillupäiväkirjojen, maahanmuuttajanuorten ja narkomaanien päivittäistä elämää kuvaavien tosi-tv sarjojen sijasta Yleisradion ohjelmistoa tulee kehittää terveempään ja kansallismielisempään suuntaan. Ohjelmissa tulee korostua yhteisöllisyys, kansanterveys, Suomen historia kautta aikain, luonnon merkitys sekä terveelliset harrastukset ja elämäntavat. Sinimustassa Suomessa uutiset näytetään vain suomen kielellä, ei ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi tai somaliksi.
Suomalaisuuden pitää näkyä
Nykypäivän valtamedia normalisoi ja ylistää monikulttuurisuutta ja sateenkaari-ideologiaa elokuvissaan ja tv-sarjoissaan. Historialliset elokuvat ja sarjat roolitetaan tarkoituksella etnisesti väärin antamalla kuuluisien valkoisten rooleja muille roduille, mutta ei koskaan toisin päin. Myös mainoksissa esiintyy valtaväestön sijaan yhä enenevissä määrin rotumuukalaisia, mikä ei heijasta todellista väestön rakennetta. Tulemme tukemaan elokuva- ja televisioteollisuutta, joka heijastaa suomalaisuutta niin tarinoissa kuin roolituksissaan. Tuotannon pitää heijastaa perinteisiä arvoja, yhteisöllisyyttä ja antaa nuorille vahvoja miehen ja naisen roolimalleja sekä tuoda positiivisesti esiin ikiaikaisia hyveitä, kuten rohkeus, uskollisuus ja uhrautuvuus, nykyisten liberaalien itsekeskeisten ja hedonististen arvojen sijaan.
Sinimustassa Suomessa yritykset käyttävät mainoksissaan vain kantasuomalaisia. Esimerkiksi Nigeria on juuri kieltänyt ulkomaalaisten käyttämisen mainoskasvoina. Tuemme myös elokuvien ja tv-sarjojen tuotantoa historiamme suurmiehistä -ja naisista, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi suomalaisuuteen. Tällaisia henkilöitä olisi esimerkiksi Elias Simojoki, V.A. Koskenniemi, Akseli Gallen-Kallela ja Fanni Luukkonen. Samalla tulemme panostamaan paikallisuuteen. Televisiotuotannossa ei pidä keskittyä vain suuriin kaupunkeihin vaan myös pieniin kuntiin ympäri Suomea. Kun suomalainen näkee elokuvan, mikä on tehty hänen asuinpaikkakunnallaan, pystyy hän eläytymään siihen aivan eri tavalla.
Pakkoruotsi pois!
Yhtenäinen kansa puhuu yhtä kieltä eli meidän tapauksessamme suomea. Enemmistön ei ole tarkoitus palvella runsaan viiden prosentin vähemmistöä heidän kielellään vaan päinvastoin. Jotta edellä mainittuun tilaan päästäisiin, tulemme ajamaan pakkoruotsin poistamista kaikilta koulutusasteilta sekä ruotsin kielen osaamisen vaatimista virkamiehiltä.
Yleispalveluvelvoite suomeksi myös yksityisellä sektorilla
”En pitäisi poissuljettuna, että kassalla olisi työntekijä, joka kommunikoisi muulla kielellä. Se on rikkaus asiakkaiden suuntaan.” sanoo S-markettien henkilöstöpäällikkö Tiia Pitko Helsingin Uutisten artikkelissa 29.09.2022 Suomalaisen on aina saatava palvelua suomeksi. Sinimustassa Suomessa yksityiset yritykset velvoitettaisiin palvelemaan asiakkaitaan suomeksi. Yritysten työkieleksi tulisi suomen kieli. Vieraskielisten mainosten yhteydessä tulee olla aina suomenkielinen käännös. Elintarvikkeista poistettaisiin vieraskieliset sanat, mukaan lukien myös ruotsinkieliset.
Median moraalin mureneminen ja sen seurausten korjaaminen
Median toimesta yleinen siveellisyydentaju on hämärtynyt. Ihmiset eivät tiedosta, että lasten altistaminen seksuaaliselle materiaalille on rikos. Sinimusta Liike haluaa kieltää kaiken pornografian julkisen levittämisen sen kaikissa muodoissa. Myös liian seksuaalissävytteinen media tulee siistiä pois julkisista tiloista ja alustoilta. Esimerkiksi autossa matkustavan lapsiperheen ei tulisi joutua kuuntelemaan seksivälinekaupan radiomainoksia.
Liittovaltiosta kansakuntien Euroopaksi – Suomi ulos EU:sta
Sinimustan Liikkeen mielestä EU on perustamisestaan lähtien luotu palvelemaan ylikansallisten tahojen poliittisia ja taloudellisia intressejä itsenäisten kansakuntien kustannuksella. Unionin edustamat ihanteet monikulttuurisuudesta, taloudellisesta yhteisvastuusta sekä ihmisten ja pääoman vapaasta liikkuvuudesta ovat ristiriidassa suomalaisten kansallisten etujen kanssa. Sinimusta Liike kannattaa nykyisen EU:n lakkauttamista ja sen korvaamista kansallisten hallintojen yhteistyöelimellä – kansakuntien Euroopalla, jonka tehtävänä olisi toimia sotilaallisena ja taloudellisena yhteistyöjärjestönä, jonka olemassaolon keskiössä on eurooppalaisen rodun ja eurooppalaisten kansojen olemassaolon turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa.
Irti EU:sta
Sinimusta Liike kannattaa Suomen eroamista Euroopan unionista ja valuuttaliitosta, sekä yhteistyön lisäämistä itäisen Euroopan konservatiivisten hallintojen kanssa. Puolueemme näkökulmasta Suomen henkinen koti löytyy niiden valtioiden joukosta, jotka ovat aktiivisesti pyrkineet kamppailemaan amerikkalaisen liberalismin ja Venäjän federaation muodostamaa sotilaallista uhkaa vastaan. Suomen tulee poistaa perustuslaistaan maininta EU:n jäsenyydestä, sekä palauttaa EU:lle ulkoistettu päätöksenteko kansalliselle hallinnolle. Näihin lukeutuvat mm.
Oma valuutta
Sinimusta Liike kannattaa kansalliseen valuuttajärjestelmään siirtymistä sekä julkisesti ohjattua keskuspankkia, joka päättää lainojen koroista ja valuutan liikkeellelaskusta kansallisesti. Nykyinen tilanne, missä ainoa tapa parantaa vientiteollisuutemme kilpailukykyä on palkkakustannusten alentaminen, tekee maamme kansantaloudesta jähmeän.
Oma rajakontrolli
Suomella tulee olla itsenäisenä valtiona oikeus päättää siitä, minkälaisin ehdoin ihmiset saavat maahamme saapua, ja kuinka kauan he saavat maassamme oleskella. Mikäli kansallinen hallintomme haluaa käännyttää tiettyjen kansallisuuksien edustajat rajoiltaan, sillä tulee olla siihen myös täysi oikeus. Suomalaisen maahanmuuttopolitiikan tulee palvella ainoastaan suomalaisten kansallisia etuja, joihin lukeutuvat työvoimapoliittiset, väestölliset ja taloudelliset intressit.
Itsenäinen talouspolitiikka
Suomen tulee voida puolustaa kotimaista tuotantoa julkisin tuin ja suojatullein. Suomalaisia yrityksiä ja työntekijöitä ei pidä pakottaa kilpailemaan koko ympäröivää maailmaa vastaan. Suomalaista ammattiosaamista tulee suojata ulkomaalaiselta halpatyöltä ja -tuotannolta.
Irrottautuminen taakanjakomekanismista
Suomen tulee välittömästi erota EU:n taakanjakojärjestelmästä, joka mahdollistaa värillisten onnenonkijoiden sijoittamisen Suomeen. Suomen tulee myös aktiivisesti torjua EU:n maahanmuuttopoliittiset linjaukset, sekä kehittää väestöpoliittisiin haasteisiin ainoastaan kansallisia ratkaisuja.
SUOMALAINEN TYÖ ON SUOMALAISTEN ETUOIKEUS
Lähivuosikymmenien aikana valtiovalta on ajanut teollisuuden ulos Suomesta, eikä sen voi olettaa palaavan. Aiheuttamansa tilanteen ongelmiin eivät hallitukset ole pystyneet vastaamaan, vaan ne ovat luoneet paisuneen työvoimabyrokratian, joka elää itseään varten. On myös saatu aikaan yhä syvenevä kansan jakautuminen köyhiin ja varakkaisiin. Sen sijaan, että hallitus pyrkisi ratkaisemaan esimerkiksi hoitoalan resurssipulan tyydyttävällä palkkaratkaisulla, se pyrkii monin tavoin helpottamaan ulkomaisen työvoiman tuloa ja tuontia matalapalkka-aloille.
Nopeasti muuttuneen elinkeinorakenteen myötä tulevien päättäjien haasteena on vastata muutoksiin nopeilla ja tehokkailla toimilla. Työt ja tekijät on saatava kohtaamaan kurittamatta jo ahdingossa olevia työttömiä tai työssäkäyviä, jotka eivät tule palkallaan toimeen. TE-palvelu ei saa olla nykyisen kaltainen hyödytön, kallis ja omaa koneistoaan työllistävä byrokratia, vaan edistää aidosti muuttuneiden työmarkkinoiden rekrytointia, uudelleenkouluttautumista ja yrittäjyyttä. Suomen työmarkkinoilla rehottaa kyseenalainen ulkomaisen halpatyövoiman maahantuonti muun muassa rakennus- ja hoiva-alalla. Viranomaisresurssit eivät riitä toimintaa valvomaan, eikä rikkomuksista ole olemassa sanktioita. Kolmansista maista ja Itä-Euroopasta tuodut kielitaidottomat työntekijät ovat alipalkattuja ja polkevat näin suomalaisen ammattilaisen palkkoja.
Työikäisillä ja -kykyisillä koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevilla suomalaisilla on oikeus tehdä töitä ja osallistua yhteiskunnan ylläpitoon ja rakentamiseen. Valtion työllisyyspolitiikan tehtävä on edistää ja tukea työllisyyden ja yrittäjyyden turvaamista koko maassa. Työn on oltava tasapainossa vapaa-ajan kanssa, jotta ihmisillä jäisi aikaa harrastaa ja pitää huolta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Lähitulevaisuuden tavoitteena tulee olla lyhyemmät työajat palkkatason kärsimättä. Työn tuottamisen tehostamiseen lyhyemmässä ajassa tulee kannustaa.
Työ on suomalaisen hyvinvoinnin perusta
Työstä on saatava aina palkka, jolla tulee toimeen. Suomessa ei tule sallia sellaista palkkatasoa, että työtä tekevän on haettava toimeentulotukea elääkseen. Palkkatason määrittelyä ja muita työehtoja ei tule jättää työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sopimusten tai paikallisen sopimisen varaan, vaan ne on sidottava lakiin ja määrättävä rikkomisesta sanktiot, sekä asetettava myös riittävästi resursseja valvontaan. Hoitohenkilöstön ja muiden matalapalkka-alojen palkkoihin on saatava työn vaativuutta vastaavat korotukset.
Ammattitaidottomuutta, jonka perusteella palkkoja voidaan polkea, ei tule hyväksyä Suomessa, vaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat kansalaiset on velvoitettava pätevöitymään aloille, joilla on työvoiman tarvetta.
Työvoiman hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Valtiovallan on voitava tukea esimerkiksi verotuksen keinoin työnantajia kannustamaan työntekijöitä pitämään huolta terveydestään ja harrastamaan liikuntaa. Työnantajat voisivat saada esimerkiksi ALV-tyyppisen verohyvityksen, kun nämä tarjoavat työntekijöilleen liikunta- ja hyvinvointipalveluita. Hyvinvoivalla väestöllä on suuri vaikutus työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen.
Perustulon turvin ihmisillä olisi mahdollisuus vähentää työaikaansa niin halutessaan. Perustulo-mallimme on esitetty kohdassa Kohti kansallista taloutta.
Suomalainen yrittäminen palvelee suomalaista yhteiskuntaa
Suurin syy, miksi yritykset siirtävät tuotantoa ulkomaille, on kustannukset Suomessa, näistä suurimpia ovat työvoimakustannukset. Suurin syy siirtää tuotantoa takaisin Suomeen, on laatu. Tavallinen ajattelutapa, että suomalainen tuote on laadukas ja kestää paremmin aikaa kuin muualla tehty, on näin ollen tiedossa yrityksillä, jotka siirtävät tuotantoaan pois Suomesta. Yritys elää vain tekemällä riittävän positiivista tulosta, joten sen strateginen päätös siirtää tuotantoaan pois kotimaasta perustuu aina tuotannon kuluihin ja kannattavuuteen. Yrityksiä, jotka palaavat takaisin Suomeen, tulisi palkita erilaisin tuin ja eduin, esimerkiksi verotuksen avulla, jotta tuotanto olisi Suomessa kannattavaa.
Yrittäjäeläkevakuutuksen työtulon määrittelyn muutos tulee perua. YEL:n maksuperuste ei voi olla alan keskipalkan mukaan määritelty, vain yrittäjä itse pystyy määrittelemään oman tulonsa alasta riippumatta. Suomella ei ole varaa menettää yhtään yritystä kohtuuttomien maksujen ja velvoitteiden vuoksi.
Puolueemme haluaa edistää aloittavan yritystoiminnan kannattavuutta nostamalla ALV- vapaan liikevaihdon ylärajan 35 000 euroon. Ruoan jalostajien eriytyminen tuottajien osuuskunnista pörssiyhtiöiksi vaikuttaa suomalaisten maataloustuotteiden hintaan verrattuna ulkomaiseen halpatuontiin ja asettaa suomalaisen maatalousyrittäjän ahdinkoon. Valtion tulisi edistää osuuskuntatoimintaa ja tukea tuottajien suoramyyntiä. Monopoliasemassa olevien suurten ketjujen lisäksi Suomessa tulisi tukea uusien suomalaisten jälleenmyyntiverkostojen syntymistä. Suomi ei saa ajautua ulkomaisten elintarviketuottajien ja raaka-aineiden varaan, vaan valtion on kaikin tavoin edistettävä oman tuotannon elinvoimaa ja kasvua, ja turvata suomalainen huoltovarmuus
Kepin sijasta porkkanaa – työvoimapalvelut välittämään töitä
Nykyhallitus uudisti työvoimapalvelut tavoitteenaan tukea nopeaa työhön pääsyä ja uudelleentyöllistymistä. Uudistusta varten palkattiin 70 miljoonalla virkailijoita kurittamaan työnhakijoita, mutta tämäkään lisäys ei riitä. Virkailijoiden tehtävänä on valvoa, että jokainen työtön lähettää neljä työhakemusta joka kuukausi. Lisäksi virkailijoiden on oltava uuteen työnhakijaan yhteydessä viiden arkipäivän sisällä ja sen jälkeen tavattava työnhakija kahden viikon välein kolmen kuukauden ajan, sekä jatkaa tiivistä palvelujaksoa, jos työttömyys on jatkunut kuusi kuukautta. Tarkempi valvonta ja nopeat sanktiot laiminlyönneistä eivät auta, jos työ ja tekijä eivät kohtaa, tai hakijan osaamiselle sopivaa työtä ei ole. Työhaluinen hakija menee töihin valvomattakin, jos sopiva paikka löytyy. Työhaluttomat ja -kyvyttömät eivät työllisty sanktioista huolimatta, heidän kohdalleen pitäisi löytyä heidän työkykyään vastaava ratkaisu kuin yhteiskunnalle kalliiksi tuleva valvonnan tehostaminen. TE-palveluiden tulisi byrokratiakoneiston paisuttamisen sijaan keskittyä oikeaan työnvälitykseen sekä ohjata asiakas tarvittaessa uudelleenkoulutukseen ja pitää huoli, että sellaista on saatavilla niille aloille, joilla työvoiman tarvetta on. Oppisopimuskoulutus tulisi tehdä työnantajalle vaivattomaksi ja työnhakijalle houkuttelevaksi.
Suomen kieli ja suomalainen työvoima ykkösasia
Suomessa on kymmeniä tuhansia koulutettuja hoitoalan ammattilaisia, jotka eivät työskentele omalla alallaan. Lisäksi Tehyn mukaan noin puolet alalla työskentelevistä harkitsee alan vaihtoa. Syy tähän on valtakunnallisesti tiedossa, kun taistelu hoitohenkilöstön huonoista työolosuhteista ja palkkauksesta on jatkunut pitkään ja näkyvästi. Sen sijaan, että paikataan niin sanottua hoitajapulaa kielitaidottomien ulkomaalaisten tuonnilla, on hoitajien palkka ja työolosuhteet saatava nopeasti parannettua ja motivoitava hoitajia palaamaan alalleen. Kielitaitovaatimuksia on tiukennettava etenkin hoitoaloilla ja muilla sellaisilla aloilla, missä voi väärinymmärryksen vuoksi syntyä terveyden tai turvallisuuden vaarantavia tilanteita. Alan ammattisanaston osaaminen on osoitettava kokeella, jos äidinkieli ei ole suomi. Kielitaidon edellytys ei ole pelkästään julkisen sektorin asia, vaan se on osoitettava myös yksityissektorilla.
Työperäisten oleskelulupien ehtoja on tiukennettava ja asetettava ehtojen rikkomisesta vaikuttavat sanktiot. Valvontaan on saatava lisää resursseja. Suomen ei tule maksaa ulkomaisen työvoiman ja heidän perheidensä sosiaaliturvaa.
Ulkomaalainen sesonkityö on verrattain merkittävä tekijä etenkin Pohjois-Suomessa ja Lapissa. On todennäköistä, että väitetty työvoimapula on seurausta huonosta sesonkityön palkasta sekä ontuvista työehdoista tai niiden puutteesta. Yrityksille on houkuttelevaa hyväksikäyttää ulkomaista työvoimaa, jota etenkin Itä-Euroopasta ja kolmansista maista on sesonkityöhön saatavilla runsaasti. Vaikka työ on sesonkiluonteista, se edesauttaa suomalaisen sosiaaliturvan hyödyntämistä ja sen turvin jäämistä maahan oleskelemaan.
Sesonkityöhön on kannustettava käyttämään suomalaista työvoimaa ja maksettava asianmukainen palkka.
Lain- ja veronkierto kitkettävä – lisää resursseja viranomaisille ja sanktiot vaikuttaviksi
Suomen työmarkkinoilla, muun muassa rakennusalalla on oltava sama laki kaikilla ja sen kiertämisestä on määrättävä tuntuvat sanktiot, joista vastaa tilaajavastuun mukaan pääurakoitsija. Tehokkaan valvonnan toteutumiseksi on resursseja lisättävä aluehallintoon ja muille valvontaviranomaisille. Sanktiot rikkomuksista on oltava niin vaikuttavat, että yrityksillä ei ole houkutusta rikkomuksiin. Saatavuusharkinnasta on pidettävä kiinni. Ulkomaista työvoimaa ei tule käyttää, jos sitä on saatavilla Suomessa. EU:n ulkopuolista työvoimaa ei pidä käyttää, jos sitä on saatavilla EU-alueelta.
TURVALLINEN SUOMI
Sinimustan Suomen itäraja pitää
Jokaisen valtion ydintehtävä on sotilaallinen maanpuolustus. Mikäli valtio ei pysty puolustamaan itseään ulkoisia uhkia vastaan, se on altis poliittiselle painostukselle ja joutuu taipumaan muiden maiden tahtoon. Suomen puolustus nojaa varusmiespalveluksen avulla koulutettavaan laajaan reserviin, jonka taistelukykyä ylläpidetään kertausharjoituksilla.
Pakollisten kertausharjoitusten lisäksi tarvitaan myös vapaaehtoista reserviläistoimintaa, mikä onkin erittäin tärkeässä roolissa reservin kyvykkyyden kehittämisessä. Varusmiespalveluksemme toimii, mutta valitettavan pieni osuus reserviläisistä osallistuu vapaaehtoiseen reserviläistoimintaan.
Painotamme maanpuolustusohjelmassamme keinoja, joilla vapaaehtoista reserviläistoimintaa voidaan tukea.
Reserviläisten varustehankintojen hyvitys
Reserviläistoimintaan tarvittavat varusteet, aseet ja patruunat ovat kalliita, ja niiden hinta voi olla esteenä toimintaan osallistumiselle. Valtion tulee tukea vapaaehtoista reserviläistoimintaa hyvittämällä aktiivisesti reserviläistoimintaan osallistuvien ase-, ammus- ja varustehankinnoista 30 prosenttia. Tämä kannustaisi reserviläisiä kasvattamaan osaamistaan vapaaehtoisella harjoittelulla, ja lähettäisi selvän signaalin valtion tuesta reserviläisille. Tuen saaminen edellyttäisi tietyn tuntimäärän käyttämistä vuositasolla vapaaehtoisiin harjoituksiin ja koulutuksiin.
Aselupaprosessin helpottaminen
Ampumataito on yksi reserviläisten tärkeimmistä taidoista. Tätä taitoa kehittävän ampumaharrastuksen aloittaminen on tällä hetkellä vaikeaa ja kallista. Lupien saaminen reserviläiskivääriin kestää kauan ja lupamaksut ovat kalliita. Ampumaharrastuksen aloittaminen pitää tehdä helpommaksi. Lähtökohdan pitää olla se, että nuhteeton reserviläinen ilman rikosrekisteriä tai mielenterveysongelmia saa luvan reserviläiskivääriin helposti ja kohtuullisilla lupamaksuilla. Tämä muutos kannustaisi useampia reserviläisiä aloittamaan ampumaharrastuksen, mikä on reservin taistelukyvyn kannalta merkittävä asia.
Ampumaratojen tukeminen
Reservin ampumataidon kehittäminen vaatii riittävän määrän tasokkaita ampumaratoja koko maassa. Nyt näin ei ole. Verrattuna 90-lukuun, ampumaratojen määrä on pudonnut noin kolmannekseen. Merkittävä syy tähän on ympäristölupien vaatimat kalliit selvitykset.
Lupakäytäntöjä pitää yksinkertaistaa, ja valtion tulee osallistua ympäristöselvitysten kustannuksiin. Lisäksi kuntien valtionavustuksien kriteereitä pitää muuttaa niin, että kunta hyötyy taloudellisesti, mikäli sen alueella on riittävä määrä ampumaratoja asukkaita kohti. Tällöin kunta huomioisi ampumaratojen tarpeen kaavoituksessaan.
Maanpuolustuspäivä kouluihin
Maanpuolustus on kaikkien asia, ja tutustuminen siihen pitäisi aloittaa jo ennen varusmiespalvelusta. Ehdotamme että ammattikouluihin ja lukioihin tulee kerran vuodessa järjestettävä maanpuolustuspäivä, jonka aikana puolustusvoimat ja reserviläisjärjestöt esittelevät toimintaansa. Tämän avulla maanpuolustus ja varusmiespalvelus tulisi tutuksi jo ennen kutsuntoja.
Maanpuolustusaiheinen liikunnan kurssi
Ehdotamme että ammattikouluihin ja lukioihin lisätään valinnainen liikunnan kurssi, jonka yhteydessä vietetään ainakin yksi viikonloppu varuskunnassa tutustumassa sotilaalliseen maanpuolustukseen ja varusmiespalvelukseen. Kurssi sisältäisi myös ammunnan varuskunnan ampumaradalla. Toivomme tämän kurssin maanpuolustuspäivän tavoin tutustuttavan nuoria maanpuolustukseen ja reserviläistoimintaan.
Maanpuolustusvähennys
Vapaaehtoinen reserviläistoiminta on tärkeä osa reserviläisten osaamisen kehittämistä ja taistelukyvyn ylläpitämistä. Reserviläistoiminta tukee sotilaallista maanpuolustusta ja katsomme, että toimintaan pitäisi kannustaa taloudellisesti. Esitämme että vapaaehtoiseen reserviläistoimintaan tai väestönsuojeluun aktiivisesti osallistuville annetaan kahden prosenttiyksikön ansiotuloveroprosentin vähennys nimeltä maanpuolustusvähennys.
Ulkomaalaisten tekemiin kiinteistöjen ostoon lisää rajoituksia
Kiinteistöjen osto erityisesti strategisesti herkiltä alueilta voi muodostaa uhan kansalliselle turvallisuudelle, ja tällaista toimintaa pitää rajoittaa. Esitämme, että kaikki Suomen ulkopuolisten henkilöiden tai yhteisöjen tekemät kiinteistöjen ostot vaativat aina erityisluvan. Lisäksi valtiolla tulee olla oikeus pakkolunastaa mikä tahansa kiinteistö, mikäli luvan saaneen ulkomaalaisen tai suomalaisen havaitaan toimivan bulvaanina jollekin kansallisen turvallisuuden kannalta vaaralliselle toimijalle.
Sinimustassa Suomessa eivät rikolliset juhli
Rikoksista tulee seurata oikeudenmukainen rangaistus. Jo vanha tuomarinohje sanoo “mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan”. Valitettavasti suomalainen oikeuskäytäntö on jo pitkään painottanut rikollisten oikeuksia. Tuomioistuinten antamia ja käytännössä kärsittäviä rangaistuksia erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikosten osalta pidetään yleisesti kansan oikeustajun vastaisena. Liian pienet rangaistukset eivät toimi pelotteena, ja lisäksi epäoikeudenmukaisen lyhyinä pidettävät rangaistukset vähentävät oikeusjärjestelmän legitimiteettiä yleisön silmissä.
Rangaistusten täytyy olla riittävän kovia, jotta ne ehkäisevät rikoksia ja koetaan oikeudenmukaisiksi. Tavallisten kansalaisten oikeuksien on mentävä aina rikollisten oikeuksien edelle. Ehdotamme asian korjaamiseksi selkeitä kovennuksia kärsittäviin rangaistuksiin.
Rangaistukset kuntoon
Useiden väkivalta- ja seksuaalirikosten kohdalla minimi- ja maksimirangaistuksia pitäisi nostaa. Esimerkiksi törkeän pahoinpitelyn kohdalla pitäisi yhden vuoden minimirangaistusta sekä kymmenen vuoden maksimirangaistusta korottaa. Yli kymmenen vuoden vankeusrangaistus tulisi kyseeseen esimerkiksi silloin kun aiheutetaan vakava pysyvä haitta kuten aivovamma tai sokeutuminen.
Nykyään yksittäisestä rikoksesta voidaan tuomita enintään 12 vuoden ja useista rikoksista enintään 15 vuoden määräaikainen vankeusrangaistus. Esimerkiksi kolme tappoa tehnyt rikollinen saisi nykyään korkeintaan 15 vuoden vankeusrangaistuksen, josta hän kärsisi käytännössä puolet tai kaksi kolmannesta. Epäkohdan korjaamiseksi ehdotamme, että maksimirangaistus yksittäisestä rikoksesta korotetaan 25 vuoteen ja useasta 60 vuoteen.
Vangit, jotka eivät ole ensikertalaisia kärsivät vankeusrangaistuksestaan vankilassa vain kaksi kolmasosaa, jonka jälkeen heidät päästetään ehdonalaiseen vapauteen. Tästä poiketaan vain hyvin harvoin. Esitämme, että tuomio lähtökohtaisesti kärsitään kokonaan ja vapautuminen kahden kolmasosan jälkeen on poikkeuksellinen palkkio hyvästä käyttäytymisestä, ei automaatio.
Pakollinen yhdyskuntapalvelu
Suomessa annetaan monien rikosten kohdalla lyhyitä vankeustuomioita, jotka määrätään käytännössä ehdollisina. Ehdollinen vankeusrangaistus ei ole todellinen rangaistus, mutta toisaalta suuri määrä lyhyitä ehdottomia tuomioita, esimerkiksi rattijuoppoudet, aiheuttaisi yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Ehdotamme että lyhyiden ehdollisten rangaistusten oheen määrätään pakollista yhdyskuntapalvelua. Tästä kieltäytyvä joutuisi kärsimään rangaistuksen vankilassa ehdottomana.
Ensikertalaisuus vain oikeille ensikertalaisille
Nykylain mukaan henkilö voi olla törkeidenkin rikosten kohdalla ensikertalainen usean kerran, mikäli tuomioiden välillä on tarpeeksi aikaa. Ensikertalainen kärsii tuomitusta rangaistuksesta vain puolet. Esitämme että ensikertalainen voi olla vain yhden kerran, jonka jälkeen tätä helpotusta ei enää saa. Ensikertalaisella tarkoitamme henkilöä, jolla ei ole ollut aiemmin ehdollisia tai ehdottomia vankeusrangaistuksia.
Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja alemmas
Rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja tulisi alentaa 13 vuoteen. Tämän ikäinen ymmärtää jo riittävän hyvin tekojensa seuraukset. On kohtuutonta ja yleisen oikeustajun vastaista, että 14- vuotias voi tappaa tai vammauttaa pysyvästi toisen joutumatta tästä rikoksesta vastuuseen. Lisäksi korkea rikosoikeudellisen vastuun ikäraja antaa rikollisjärjestöille mahdollisuuden käyttää ikärajan alittavia hyväksi toiminnassaan.
Ei yksityisyyden suojaa rikolliselle toiminnalle
Rikosnimike yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen tulee muuttaa niin, että se ei koske rikollista toimintaa koskevien tietojen levittämistä. Nykymuodossaan tämän rikosnimikkeen perusteella on tuomittu esimerkiksi myymälävarkaasta kuvia julkaissut yrittäjä ja tuomitun pedofiilin julkista tuomiota levittänyt henkilö. Tämä on selkeästi yleisen oikeustajun vastaista rikollisten suojelua. Katsomme että rikollisten täytyy kantaa teoistaan täysi vastuu, eikä heidän yksityisyyttään tule tältä osin suojella.
Etninen profilointi poliisin käyttöön
Suomessa esiintyy nykyään merkittävästi etnisten vähemmistöjen tekemää rikollisuutta. Esimerkiksi katutason huumausaine- ja jengirikollisuudessa on mukana paljon ei-suomalaisia. Tämän vuoksi poliisin toimintaa haittaa merkittävästi etnisen profiloinnin kielto. Jos esimerkiksi alueella lähes kaikki huumekauppa on etnisten vähemmistöjen hallussa, poliisi ei nykyään saa käyttää tätä tietoa hyväkseen tekijöiden profiloinnissa. Ehdotammekin, että etninen profilointi poliisitoiminnassa sallitaan.
Sinimustassa Suomessa saa kansalainen puolustaa itseään
Suomalaista oikeuskäytäntöä hätävarjeluun liittyen pidetään yleisesti epäoikeudenmukaisena. Oikeusistuimet odottavat, että itseään, muita henkilöitä tai omaisuutta puolustava käyttää harkitusti lievintä mahdollista voimaa. Käytännössä tuomioistuimet tulkitsevat rikoslain hätävarjelupykälää tavalla, joka jatkuvasti tuottaa yleisen oikeustajun vastaisia päätöksiä.
Ohjelmassamme haluamme radikaalisti muuttaa hätävarjeluun liittyvää lainsäädäntöä, jotta kansalaisen ei tarvitse pelätä seuraamuksia puolustaessaan itseään, muita tai omaisuuttaan. Muutokset lähettäisivät selvän viestin siitä, että yhteiskunta asettaa lainkuuliaisten kansalaisten oikeudet ja hyvinvoinnin rikollisten edelle. Uudistukset myös kannustaisivat sivullisia puuttumaan havaitsemiinsa rikoksiin, sillä heidän ei enää tarvitsisi pelätä saavansa itse tuomiota.
Lakiin oikeus tappavan voiman käyttöön
Lakiin tulee kirjata lista rikoksista, joiden pysäyttämiseksi on sallittua käyttää tappavaa voimaa, ellei se ole selvästi kohtuutonta. Tällaisia rikoksia olisivat esimerkiksi henkirikokset, törkeä pahoinpitely, ryöstö ja raiskaus. Lisäksi lakiin tulisi kirjata erikseen, että vakavan ruumiillisen vamman tai kuoleman estämiseksi olisi aina sallittua käyttää tappavaa voimaa, ellei se ole selvästi kohtuutonta.
Nämä kaksi uudistusta varmistaisivat sen, että kansalaisten ei täytyisi pelätä oikeudellisia seurauksia, kun he puolustavat itseään tai muita. Oman hengen ja terveyden puolustamiseksi voisi aina käyttää tehokkainta keinoa, sen sijaan että pitäisi arvioida mikä on tuomioistuimen silmissä riittävän lievää
Hätävarjelun liioittelun tuomitsemiskynnystä ylös
Hätävarjelun liioittelusta tuomitsemisen kynnystä pitää lisäksi yleisesti selvästi nostaa. Lakia täytyy muokata siten, että oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi joutuva ei joudu puolustautuessaan epäröimään pelätessään seurauksia, vaan voi tehokkaasti ja nopeasti lopettaa hyökkäyksen. Tällöin ei olisi vaaraa, että esimerkiksi pahoinpitelijän kaatuessa ja lyödessään päänsä, joutuisi oikeudettoman hyökkäyksen kohde maksamaan sakkoja ja korvauksia.
Kotirauha turvattava
Kotirauha on tärkeä oikeus, ja katsomme että kansalaisten oikeus puolustaa kotiaan tulee taata lailla. Lakiin tulee kirjata, että kotiin tunkeutuvan henkilön voidaan lähtökohtaisesti olettaa pyrkivän joko tappamaan tai vakavasti vahingoittamaan kodissa oleskelevia henkilöitä. Tällöin kotirauhaa saisi puolustaa esittämiemme uudistusten puitteissa käyttäen tappavaa voimaa kuten tuliasetta.
KOULUTUKSEN TULEE PALVELLA KANSALLISIA PÄÄMÄÄRIÄ
Suomea on pitkään pidetty koulujärjestelmän mallimaana, mutta nyky-yhteiskunnan ongelmat heijastuvat sekä oppilaiden että opettajien pahoinvointina, jaksamattomuutena, heikentyneinä tuloksina sekä turvattomuutena. Suomalaisten koululaisten Pisa-tulokset ovat olleet jo useita vuosia laskussa. Osaaminen luonnontieteissä, matematiikassa ja lukemisessa ovat heikentyneet varsinkin pojilla. Koululaitosta käytetään arvojen ja normien muokkaukseen yhä suurenevissa määrin esimerkiksi sateenkaaripropagandan ja vähemmistöpoliittisten näkemysten kautta, taidon ja tiedon opetuksen kustannuksella. Ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrä suurten kaupunkien kouluissa on kasvanut 2000-luvulla räjähdysmäisesti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kouluissa oli vielä 90-luvun lopulla alle 5 %. Nykyään vastaava luku on usean alueen kouluissa yli 30 %. Tässä tilanteessa suomalaiset lapset joutuvat sekä sosiaalisesti että opetusresurssien jaon osalta altavastaajiksi. Peruskoulusta on tullut eräänlainen epästabiili yhteiskuntakokeilu, jonka epäonnistumiset heijastuvat yhteiskunnassa pitkälle tulevaisuuteen.
Peruskoulut ja toisen asteen koulutus
Tekniikkaa, ei kulttuurimarxismia! Peruskoulutus ei onnistu palvelemaan suomalaisen yhteiskunnan tarpeita nykyisten opetussuunnitelmien kautta. Haluamme opetussuunnitelmien perustavanlaatuista uudistamista siten, että ne parantavat suomalaisten osaamista, tuottavuutta, kilpailukykyä ja omavaraisuutta pitkällä aikavälillä. Opetuksen tulee nojautua tutkittuun tietoon ja tieteeseen sekä painottaa läpi vuosiluokkien luonnontieteitä, tekniikkaa, taidetta ja matematiikkaa. Liberaali indoktrinaatio täytyy poistaa koulun opetuksesta täysin, kuten myös ideologisiin mielenosoituksiin osallistuminen (esim. Pride tai ilmastomielenosoitukset) ei kuulu koulun opetuskuvaan. Kielipoliittinen tavoitteemme on suomen kielen vahvistaminen, ja näemme peruskoulun valtakunnallisen pakkoruotsin vuosikymmenien ajan resursseja hukanneena opetustoimintana, josta tulee pikimmiten luopua. Suomalaisen peruskoululaitoksen tehtävä on antaa lapsille ja nuorille mahdollisimman hyvä eväät elämään, ja omalta osaltaan kasvattaa heistä tasapainoisia kansalaisia.
• Pakkoruotsi tulee poistaa opetuksesta. Tilalle esitämme uutta oppiainetta, tekniikkaa, jossa opetus keskittyy tekniikan historiaan, ihmisen ja yhteiskunnan tekniikkasuhteen tarkasteluun sekä teknilliseen toteutustyöhön. Sekä tekniikan opetuksen että luonnontieteellisen opetuksen tulee sisältää paljon kokeellista työtä ja käsillä tekemistä.
• Liberaali aivopesu tulee poistaa koulun opetuksesta ja koulun sosiaalisesta vaikutusympäristöstä.
• Seksuaalikasvatuksen tulee korostaa perinteisiä perhearvoja sen sijaan, että kannustetaan irtosuhteisiin jakamalla ehkäisyvälineitä. Koulun järjestämään seksuaalikasvatukseen ei tule kuulua seksuaalisten perversioiden oppiminen ja omaksuminen.
• Kotoperäisestä uskonnosta tulee opettaa kouluissa ja opetuksen tulee perustua tutkittuun tietoon. Kyseisen tiedon vähyyden vuoksi kotoperäisen uskonnon tutkimusta tulee lisätä ja tukea.
• Toisen asteen oppilaitosten tulee lisätä sosiaalista mentorointia oppilaiden elämänhallinnan taitojen lisäämiseksi. Myös opintoihin tulee kehittää joustavia ratkaisuja, jotta pienempien paikkakuntien ammattioppilaitokset voidaan pitää elävinä ja houkuttelevina sekä opetuksen ja ammattitaidon moninaisuuden lisäämiseksi.
Opettajan rooli ja työrauha
Noin 60 % opettajista on harkinnut alanvaihtoa, johtavina syinä ovat työn kuormittavuus ja työmäärän lisääntyminen. Suuret ryhmäkoot sekä erityisjärjestelyt lisäävät työtaakkaa, mutta ovat myös pois oppilaan henkilökohtaiseen opetukseen käytettävästä ajasta sekä madaltaa opetuksen laatua monella tapaa. Suomen kouluissa tulee olla korkealaatuinen opetus, ja tähän tähdätään riittävällä opettajien määrällä, mahdollisimman pienillä oppilasryhmillä, erityispedagogisilla opetusympäristöillä sekä paremmilla opettajien täydennyskoulutusjärjestelyillä.
• Opettajalla tulee olla tarvittavat voimankäyttöoikeudet kurin ja järjestyksen ylläpitämiseksi koululuokassa sekä häiriköivän oppilaan poistamiseksi.
• Opettajaan kohdistuvat loukkaukset, uhkaukset ja häirintä tai opettajan fyysinen vastustaminen häiriköntitilanteessa tulee rinnastaa virkamiehen vastustamiseen tai haitantekona virkamiehelle, josta voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.
• Lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat erityispedagogisia järjestelyjä (mukaan lukien neuropsykologiset toimintakykyyn liittyvät diagnoosit tai alkeelliset kielitaidot sekä häiriökäyttäytyminen), täytyy olla tarjolla pienluokkia ja erityisopetusta. Erityispedagogisia vaihtoehtoja tulee löytyä valtakunnallisesti myös toiseen asteen koulutuksessa.
• Opettajien täydennyskoulutusta varsinkin erityispedagogiikan saralla tulee tukea ja lisätä, jotta erityisopettajia on riittävästi ja jotta aineenopettajat voivat antaa myös pätevää aineenopetusta erityis-/pienluokille.
• Opetusryhmien tulee olla pieniä, jotta opettajan aika riittää myös yksilölliseen opetukseen ja ohjaukseen sekä perusopetuksessa että toisen asteen koulutuksessa.
Korkeakoulut
Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat merkittävässä asemassa suomalaisen korkeatasoisen koulutuksen, tieteellisen tutkimuksen ja taloudellisen omavaraisuuden kehittämisessä. Nykyinen poliittinen järjestelmä on kuitenkin vienyt korkeakouluja suuntaan, jossa opiskelupaikkojen määrää lisätään koulutusohjelman houkuttelevuuden eikä alan hyödyllisyyden tai työvoiman tarpeen perusteella. Tämä luo tilanteen, jossa yhä useampi korkeakoulusta valmistunut nuori aikuinen päätyy joko työttömäksi tai akateemikoksi jo valmiiksi täydelle alalle. Korkeakoulujen rahoitusta ja aloituspaikkoja on kohdennettava tarkemmin niille aloille, joilla on pula työntekijöistä, ja jotka palvelevat Suomen omavaraisuutta ja kansantaloutta. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhuolto, energia-ala, teollinen tuotanto, kemianteollisuus, luonnontieteet ja lääketiede sekä opettajien koulutus. Vastaavasti opiskelupaikkoja, joista valmistuneilla on huonot työllistymismahdollisuudet, tulee vähentää.
Korkeakoulujen koulutusohjelmien ja kurssitarjonnan tulee lähtökohtaisesti edistää opiskelijan valmiuksia suoriutua hyvin työelämässä. Sen sijaan, että opiskelija täyttää tutkintonsa esimerkiksi sateenkaari-ideologiaa edistävillä kursseilla ”sukupuolten moninaisuudesta”, tulee häntä ohjata opiskelemaan oman alansa kurssien lisäksi yleishyödyllisiä asioita talouden hallinnasta, yrittäjyydestä ja johtajuudesta. Hukkaan heitettyjä resursseja vievät kurssit tulee poistaa, mukaan lukien suomenkielisten opiskelijoiden pakollinen virkamiesruotsi.
Suomalaisille opiskelijoille tulee jatkossakin tarjota täysimääräinen maksuton korkeakoulutus. Suomen ylioppilaskuntien liitto on politisoitunut järjestö, jonka pakotetusta jäsenyydestä yliopisto-opiskelijat maksavat opiskeluaikanaan satoja euroja. Tämä pakkojäsenyys tulee purkaa. Ulkomailta saapuville vaihto-opiskelijoille ei tule tarjota kokonaisia tutkintoja, vaan he voivat tulla nykyisten vaihto-opiskelijaohjelmien mukaisesti suorittamaan osan tutkinnostaan määräaikaisina jaksoina. Vastineeksi myös suomalaiset opiskelijat saavat mahdollisuuden opiskella vaihto-opiskelijoina ulkomailla. Korkeakouluihin tulee luoda keskitetty innovaatiotoimintaa edistävä organisaatio, jonka tulee järjestää maksuttomia innovaatioyritysten startup- koulutuksia ja opastusta. Yliopistojen sisäistä innovaatiotoimintaa tulee edistää työntekijöiden lisätyllä vapaudella tehdä yritystoimintaa sekä työntekijöiden omilla patenttioikeuksilla.
• Korkeakoulujen aloituspaikkojen ja rahoituksen kohdentaminen omavaraisuuden ja kansantalouden tarpeisiin, pääasiallisina panostuskohteina terveydenhuolto, energia, teollinen tuotanto, kemian teknologiateollisuus, luonnontieteet ja lääketiede sekä opettajien koulutus.
• Valtakunnallinen kaksikielisyys on toimimaton ratkaisu. Virkamiesruotsin uudelleenjärjestely esimerkiksi sitä tarvitsevien erillisenä vapaana kurssimuotoisena opetuksena.
• Suomen ylioppilaskuntien liiton pakkojäsenyys on purettava. SYL on julistautunut mm. feministiseksi järjestöksi ja sen jäsenmaksua peritään yliopisto-opiskelijoilta satoja euroja koko tutkinnon suorittamisen ajalta.
• Keskitetty innovaatiotoiminta, joka myös tarjoaa maksuttomia startupkartoituksia ja koulutuksia innovaatioyrityksille.
• Yliopiston henkilökunnalle oikeus käyttää työaikaa tutkimukseen kytkeytyvään innovatiiviseen yritystoimintaan. Tutkimukseen liittyvien innovaatioiden patenttioikeudet kuuluvat työntekijälle.
• Avoimempi mahdollisuus kurssimuotoiseen opiskeluun vapaina kursseina aikuisväestön täydennys- ja uudelleenkoulutustarpeita varten. Tätä varten aikuisväestölle suuntautuvia verkko-opintoja on kehitettävä ja niiden tulisi olla suomalaisille opiskelijoille maksuttomia.
KOHTI KANSALLISTA TALOUTTA
Puolueemme talouspolitiikan päämääränä on turvallinen, kansallinen ja hyvinvoiva Suomi, jossa globaalin markkinatalouden aiheuttamia epävarmuuksia pyritään aktiivisesti ehkäisemään poliittisin ratkaisuin, sekä tarjoamaan suomalaisille perheille ja jälkikasvuille vakaa ja ennalta arvattava taloudellinen ympäristö, jota eivät uhkaa joukkoirtisanomiset, ulkoistamiset, maailmantalouden mullistukset saati jatkuva kilpailu tuottavuuden lisäämiseksi, joka tapahtuu usein yksilön oman jaksamisen ja hyvinvoinnin kustannuksella.
Perustulo – Sosiaaliturvaa suomalaisille
Sinimusta Liike kannattaa sosiaaliturvan sitomista suomalaiseen syntyperään kansalaisuuden tavoin. Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ei tule kanavoida suomalaisella työllä ja yrittämisellä tuotettuja rajallisia resursseja maassamme vierailevien kansanryhmien ylläpitoon. Kansan sisäinen solidaarisuus vahvan sosiaaliturvan muodossa palvelee liikkeen tavoittelemaa yhtenäisen kansankokonaisuuden ihannetta.
Vallitsevan sosiaaliturvajärjestelmän byrokraattisuus ja kannustinongelmat ovat herättäneet huolta yli puoluerajojen. Teknologisen murroksen aiheuttamat rakennemuutokset työmarkkinoilla edellyttävät sosiaaliturvajärjestelmältä yhä suurempaa joustavuutta ja ennustettavuutta. Sinimusta Liike kannattaa suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista siirtymällä jokaiselle suomalaiselle maksettavaan perustuloon. Perustulo korvaisi nykyiset tukimuodot, kuten työmarkkinatuen, opintorahan ja yleisen asumistuen. Liikkeen perustulomallin tarkoitus on taata minimitoimeentulo ja kannustaa työn vastaanottamiseen kaikissa tilanteissa. Ennustettavuutensa ja pysyvyytensä ansiosta perustulo madaltaisi kynnystä ottaa vastaan osa-aikaista tai matalapalkkaista työtä. Myös esimerkiksi keikkaluonteinen elinkeinon harjoittaminen helpottuisi byrokraattisten loukkujen poistuessa. Opiskelijat voisivat vähentää velanottoaan ja työskennellä entistä vapaammin opintojensa ohessa, mikä sujuvoittaisi työelämään siirtymistä.
Sinimustan Liikkeen perustulomallissa jokaiselle kansalaiselle maksetaan kuukausittain 750 euroa. Alaikäisistä maksetaan puolittaista perustuloa huoltajille, ensisijaisesti äidille, mikä korvaisi nykymuotoisen lapsilisän. Ansiotulot eivät madalla maksettavan perustulon määrää. Joustava ja kannustava sosiaaliturva tarjoaisi yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan ylläpitoon kykyjensä ja elämäntilanteensa sallimissa puitteissa.
Ylikansallisesta kaaoksesta kohti omavaraista kansantaloutta
Sinimusta Liike edustaa talouspoliittisessa ajattelussaan kolmatta tietä, jossa se pyrkii yhdistämään suunnitelmatalouden ja markkinatalouden parhaimpia puolia toisiinsa. Puolueemme näkökulmasta talouspolitiikka on alisteinen kansallisille ja ympäristön sanelemille intresseille ja siten valtion poliittiselle ohjaukselle. Vastustamme sosialismiin sidottua tasapäistämistä, joka ei salli yksilöllisten tuloerojen esiintymistä. Sinimustassa yhteiskunnassa ihmisellä on oikeus yrittää, menestyä ja tarvittaessa myös epäonnistua.
Puolueemme kannattaa osallistavaa talouspolitiikkaa, jossa mahdollisimman moni suomalainen osallistuu omalla työpanoksellaan kansantaloutemme pyörittämiseen. Puolueemme vastustaa keskittämispolitiikkaa, jossa ihmiset, työpaikat ja palvelut rakennetaan vain muutaman suurkaupungin ympärille. Valtion tehtävä on turvata kansallinen hyvinvointi ja sen perusta kuten infrastruktuuri, sosiaalinen turvaverkosto sekä koulutus- ja terveydenhoitosektorit, jotka ovat yhdenvertaisesti jokaisen kansalaisen saatavilla ja joita pidetään yllä verovaroin.
Suomalainen hyvinvointi perustuu suomalaiseen ammattitaitoon, ahkeruuteen ja varmaotteiseen poliittiseen ohjaukseen. Suomalaisen keskusvallan tehtävä on hillitä rahaliikennettä Suomen ulkopuolelle, sekä estää sen kaltaisen tuotannon saapuminen maahamme, jotka eivät täytä ympäristölle ja työntekijöiden työoloille annettuja kotimaisia vaatimuksia. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta oleelliset palvelurakenteet tulee pysyä tulevaisuudessakin kansallisen ohjauksen alaisuudessa, eikä niitä sovi ulkoistaa ulkomaalaisille toimijoille, jotka siirtävät liiketoiminnastaan saamat voitot Suomen ulkopuolelle. Jokaisen taloudellisen päätöksen taustalla tulee vaikuttaa paikallisuusperiaate, eli liiketoiminnasta syntyvät voitot tulee hyödyttää alueella asuvia ihmisiä, eikä Suomen ulkopuolella asuvia kasvottomia suuromistajia.
Suomalaisen kansantalouden tulee palvella ainoastaan suomalaisia. Tällä hetkellä Suomi kuitenkin maksaa yli miljardi euroa joka vuosi kehitysapuun, eikä avun antaminen ole tuottanut toivottua tulosta viidessäkymmenessä vuodessa. Kehitysavusta hyötyjiä ovat rikkaat auttajamaat ja kehitysmaiden eliitti. Kohdemaiden tilanne ei ole muuttunut, vaan monessa kohteessa jopa huonontunut. Sinimusta Liike lopettaisi toimimattoman kehitysavun kokonaan, ja sijoittaisi sen suomalaisten hyvinvointiin Suomessa.
• Suomalaista taloutta tulee suojella ulkopuoliselta halpatuotannolta. Kiinassa ja muissa vastaavissa maissa valmistettujen tuotteiden kulutusta tulee torjua esim. suojatullein
• Aiempi taksilain uudistus tulee kumota – nykyisistä levottomista taksibasaareista tulee palata suomalaiseen ammattitaitoon
• Suomalaista kansallisomaisuutta ei tule myydä ylikansallisille toimijoille. Erityisen suojelun kohteena tulee olla kriittiset hyödykkeet, kuten esimerkiksi pohjavedet
• Rahan siirtyminen pois suomalaisesta kansantaloudesta tulee hillitä julkisella säännöstelyllä: ylikansallisista rahallisista transaktioista perittäviä veroja on nostettava
• Valtion tulee liikelaitostaa ja virastoida oleellisia yhtiöitä. Valtion on myös voitava kansallistaa niitä yksityisiä yrityksiä, joilla on selvä turvallisuuspoliittinen merkitys
• Velkavankeuteen joutuneet ihmiset uhkaavat nykyään jäädä kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle – mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin tulisi olla mahdollinen, jotta henkilön mahdollisuus palata yhteiskunnan tuottavaksi osaksi nopeutuisi.
• Puolueemme kannattaa kolmikantaan perustuvaa mallia, joissa valtio neuvottelee yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa harjoitetusta talous- ja sosiaalipolitiikasta erillisissä pitkän aikavälin strategioissa. Siinä missä työntekijät ja työnantajat edustavat omia eturyhmiään, tulee valtion edustaa neuvotteluissa kaikkia suomalaisia, mukaan lukien ne vähäosaiset, joiden ääni ei normaalisti pääse kuuluviin.
YMPÄRISTÖ JA ENERGIA – SYVÄEKOLOGINEN VAIHTOEHTO
Energiaomavarainen Suomi: kohti vihreää siirtymää teknologian ja omavaraisuuden ehdoilla
Suomen energiasta suuri osa on tuontienergiaa, mikä lisää riippuvuutta muista maista sekä muodostaa uhkakuvia kriisitilanteissa. Suomen energiapolitiikan tulisi tähdätä täyteen energiaomavaraisuuteen, jossa energiantuotanto ja jakeluverkot ovat kotimaisessa omistuksessa. Maailman energiantuotanto on murroksessa: olemme siirtymässä fossiilisista polttoaineista ja muista uusiutumattomista luonnonvaroista kohti uusiutuvien ja vähäpäästöisten energiavarojen käyttöä. Suomen tulee olla tämän kehityksen kärkipäässä ja aktiivisesti pyrkiä kehittämään uusia ja tehokkaampia teknologisia ratkaisuja. Näiden energiavarojen käyttöä tulee kehittää ja lisätä julkisin resurssein. Edellä kuvatun vihreän siirtymän on oltava konkreettinen tulevaisuuden tavoite, mutta sen tulee tapahtua riittävän pitkällä aikavälillä kestävän ja tehokkaan tuloksen saavuttamiseksi.
• Kotitalouksia tulee kannustaa omavaraiseen sähkön- ja lämmöntuotantoon (esim. aurinkoenergia ja maalämpö). Nykyisiä verovähennyksiä ei tule pienentää.
• Omavaraisuutta on lisättävä energian tuotannossa ja siihen liittyvää teknologiaa on kehitettävä. Olemassa olevien tuotantolaitosten tuotantokapasiteettia tulee nostaa nykyisestä.
• Uusiutuvien polttoaineiden verotusta täytyy keventää. Polttoaineen hinnan tulee määräytyä lähtökohtaisesti ympäristöystävällisyyden mukaan.
• Paikallisia energiantuotantoratkaisuja täytyy kehittää esimerkiksi strategisesti sijoitetulla tuulivoimalla, biopolttoainetuotantolaitoksilla ja atomienergialla.
Luonto on perintömme ja kansallisomaisuutemme
Puhdas suomalainen luonto, vesistö ja maaperä on pohjimmainen edellytys kansamme tulevaisuudelle sekä tärkein kansallisomaisuutemme, joka tulee säilyttää meitä seuraaville sukupolville. Kansalaisilla tulee olla vaivaton pääsy viheralueille ja luontoon. Jokamiehenoikeuksia, vapaata pääsyä luontoon ja luonnon monimuotoisuutta on vaalittava. Uhanalaisia kotimaisia lajeja on suojeltava, monimuotoisuutta lisättävä ja vieraslajien leviämistä ehkäistävä.
• Valtion tulee säilyttää, kehittää ja lisätä luonnonsuojelualueita, kansallispuistoja ja vaellusreittejä sekä aktiivisesti kasvattaa, valvoa ja kehittää monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja näiden suojeluohjelmaa.
• Metsän ikärakennetta tulee pyrkiä kasvattamaan ja lahopuun määrää lisättävä tarvittaessa taloudellisin kannustimin. Avohakkuun määrää on vähennettävä.
• Perinneympäristöjen määrää on lisättävä ja uhanalaisten lajien elinolosuhteita puolustettava
• Lintukannan monimuotoisuuden edistäminen elinympäristöohjelmilla on tärkeää, esimerkiksi Sotka-hankkeen avulla. Valkoposkihanhikantaa on säädeltävä metsästysrajoituksia helpottamalla, tällöin metsästetty riista on myös sallittava ravinnoksi.
• Haitalliset tulokaslajit on tunnistettava, ja niihin on sovellettava samoja valtuuksia kuin haitallisiin vieraslajeihin.
• Moottoriteillä tulee olla metsäneläinten ylityspaikkoja, nk. ”vihersiltoja” riittävän tiheään.
• Uusia vesivoimaloita ei tule rakentaa vaan niiden kapasiteettia on pyrittävä nostamaan. Vesivoimaloiden läheisyydessä kalaväyliä ja kutupaikkoja tulee rakentaa ja kehittää.
• Kaivoslakia on muutettava siten, että kaivostoiminta tulee luvalliseksi vain kotimaisille, osittain valtion omistamille yhtiöille. Kaivosyhtiöllä tulee olla etukäteen varattuna riittävästi pääomaa ympäristön kunnostustoimiin. Kaivostoiminnan tulee olla kokonaan kiellettyä luonnonsuojelualueilla.
Jokaisen ihmisen tulisi omaksua syväekologinen ajattelu
Suomalaisilla tulee olla vahva suhde luontoon. Luontoon liittyvää kansalaistoimintaa on tuettava ja kannustettava. Yhteiskunnan tulee pyrkiä korostamaan ihmisen vastuuta oman ympäristönsä kunnossapidosta. Helpotetaan kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden saavutettavuutta.
• Koulussa tulee painottaa nuorelta iältä lähtien syväekologista näkemystä ja monimuotoisuuden ymmärrystä, kuten lajintuntemusta, sekä ympäristöopissa että biologiassa.
• Lapsille ja nuorille on järjestettävä luontoon liittyvää julkista kesäleiritoimintaa.
• Retkeilyinfran kunnostamiseen ja kehittämiseen on panostettava. Retkeilyalueiden, vaellusreittien ja kansallispuistojen saavutettavuutta on kehitettävä.
• Kaupunkien kaavoitusta on pyrittävä ohjaamaan siten, että puisto- ja ulkoilualueille jäisi tilaa taajamarakenteen sisään. Maankäytölle tulee olla esimerkiksi tiukempia rajoituksia kaupunkiympäristöissä ja niiden läheisyydessä siten, että luontoalueiden muuttaminen asfaltiksi ja betoniksi on oltava hankalampaa tai maa-alasta on oltava riittävä prosentuaalinen osuus viheraluetta.