VALKOISEN TYÖVÄEN ASIALLA!

Kylmän sodan päättyminen nähtiin monien mielestä hetkenä, jolloin liberaalikapitalistinen järjestelmä kukisti viimeiset ideologiset vastustajansa ja poisti samalla kaikki perusteet kansojen jakautumiselle. Kylmää sotaa edeltänyt sotilaallisten uhkien ja asevarustelun kierre sai viimein päätöksensä, ja tästä eteenpäin kaikki maailman kansat saivat keskittyä ainoastaan yksilölliseen itseilmaisuun, materiaaliseen yltäkylläisyyteen ja kapitalistiseen kilpailuun.

Talouskasvun turvaamisesta tuli nopeasti läntisten yhteiskuntien ainoa olemassaolon syy, eikä uusi järjestelmä katsonut sitä, minkä väriset kädet sen olivat saaneet aikaiseksi tai minkälaista peruuttamatonta vahinkoa kyseisten voittojen maksimoiminen aiheutti luonnolle tai ympäröivälle yhteiskunnalle. Rahalla ei ole kotimaata, ja ennennäkemättömän yksilöllisen ahneuden seurauksena sitä ei myöskään ole tulevaisuudessa yhdelläkään kansalla, mikäli emme valkoisena rotuna hylkää liberaalia maailmankatsomusta ja siihen olemuksellisesti kuuluvaa taloususkoa.

Kapitalistin konemaisessa maailmankatsomuksessa ihmisyksilöllä on ainoastaan taloudellinen arvo, eikä hänen omalla perheellään, kansallaan, uskonnollaan, kulttuurillaan, kielellään tai kotimaallaan ole minkäänlaista itseisarvoa. Parhaimmillaankin nämä ovat kapitalistin silmissä vain yksilön ajatuksissa silloin tällöin vierailevia tuntemuksia, joiden ei tulisi kuitenkaan uhata missään olosuhteissa yksittäisen työntekijän joustavuutta, uhrautumiskykyä, työhön kohdistuvaa intohimoa tai sitoutumista työnantajan liikevoittojen maksimointiin. Pahimmillaan nämä yksilön identiteetin peruskivet uhkaavat koko liberaalikapitalistista maailmanjärjestystä.

Identiteettinsä puolesta taisteleva yksilö ei suostu olemaan vain kasvoton tai juureton resurssi talouden madonluvuissa, vaan elävä kansalainen, joka tuntee oman verensä kutsun ja oman yhteisönsä mittaamattoman arvon. Tämän kaltaiselle ihmiselle talous on isännän sijasta renki, jonka tehtävä on palvella kansakuntaa, eikä kansakunnan sitä.

Kansoista, kulttuureista ja kotimaista piittaamattoman talousjärjestelmän ensimmäinen kärsijä on aina tavallinen työntekijä, joka huomaa olevansa pakotettu käyttämään työpaikalla itselleen vierasta kieltä sekä kilpailemaan maanmiestensä lisäksi enenevissä määrin koko muuta maailmaa vastaan. Kantaväestöön kuuluvat duunarit ovat ensimmäisiä, jotka pakotetaan sopeutumaan monikulttuuriseen rinnakkaiseloon niin asuinalueillaan, työpaikoillaan kuin myös lastensa kouluissa. He ovat ensimmäisiä, jotka huomaavat omien kansallisten erityispiirteiden rapistumisen – suomalaisomisteisten yritysten vaihtumisen ulkomaalaisomisteisiksi, suomenkielisten ilmoitusten vaihtumisen vieraskielisiin sekä naapuruston, jonka asukkaat eivät enää jaa yhteistä kieltä, kulttuuria tai syntyperää heidän itsensä kanssa.

Sinimusta Liike on valkoinen työväenliike, joka ymmärtää ainoana puolueena monikulttuurisen kehityksen juurisyyt. Me emme hyväksy oikeistopopulistien kaksinaamaista toimintaa, jossa samanaikaisesti vastustetaan maahanmuuttoa, mutta puolustetaan henkeen ja vereen talousjärjestelmää, joka kyseiset muukalaiset alunperinkin maahan houkutteli.

Yhtä kiihkeästi vastustamme suomalaista työväkeä halveksivaa vasemmistoa, joka esittää puolustavansa suomalaisen työntekijän asemaa pakottaessaan suomalaiset lapset kärsimään monikulttuurisissa ghettokouluissa, ja halveksimaan kaikkia niitä isänmaallisia hyveitä, joita suomalainen työväki todellisuudessa edustaa.

Tämän ohjelman tarkoitus on tarjota suomalaiselle äänestäjälle aito kansallisradikaali vaihtoehto, joka poikkeaa niin kapitalistisesta oikeistosta kuin sateenkaarivasemmistostakin. Liikkeemme toiminnan keskiössä on rakkaus omaa kansaamme ja kotimaatamme kohtaan, eikä tämä rakkaus ole kauppatavaraa.

Tuukka Kuru, Sinimustan Liikkeen puheenjohtaja

VÄESTÖPOLITIIKKA

Väestöpolitiikka on maamme kohtalonkysymys

Maamme väkiluku kasvaa, vaikka suomalaisten kokonaissyntyvyys on ollut vuosikymmenten ajan alle vaadittavan uusiutumisrajan. Kasvu selittyy yksinomaan maahanmuutolla, sillä maahamme saapuvien siirtolaisten lukumäärä on suurempi kuin vuosittain maassamme syntyvien suomalaisten ikäluokka. Massasiirtolaisuuden lisäksi on syytä muistaa, että kasvava osuus vastasyntyneistä syntyy muille kuin suomalaisille perheille; lähes joka viides maassamme syntyvä lapsi on maahanmuuttajataustainen. Nykyinen väestökehitys johtaa yhteen ainoaan lopputulokseen, joka on suomalaisten ajautuminen vähemmistöksi omassa maassaan.

Kantasuomalaisten syntyvyyden kasvattaminen on kansamme hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeää, mutta korkea syntyvyys ei yksin riitä pitämään maatamme suomalaisena. Syntyvyyskilpailussa muuta maailmaa vastaan suomalaisten kaltainen pieni kansa tulee aina häviämään muulle ihmiskunnalle. Yhteiskunta koostuu ihmisistä, ja ainoa keino pitää Suomi suomalaisena on varmistaa, että maamme väestö koostuu tulevaisuudessakin rodullisesti valkoisista suomalaisista. Toimenpiteet, joilla pyritään kasvattamaan kantaväestön syntyvyyttä, tulee yhdistää politiikkaan, jolla estämme uusien siirtolaisten saapumisen maahamme sekä edistämme jo valmiiksi asuvien vierasmaalaisten vapaaehtoista ja vastentahtoista paluumuuttoa.

Ilman vaadittavia toimenpiteitä suomalaisista tulee väistämättä hauras ja voimaton vähemmistö maassa, jonka suuntaviivoja määrittävät meitä suuremmat värilliset kansat. Suomalaisten katoamisen myötä katoavat myös suomen kieli, kansallinen omaleimaisuutemme ja viimeisenä myös järjestäytynyt yhteiskuntamme. Suomalaisen kansallisvaltion syrjäyttää monirotuinen markkina-alue, joka ei ole yhdenkään kansan todellinen kotimaa. Suomalaisuus ei ole steriili tietokoneen käyttöjärjestelmä, joka on vapaasti asennettavissa jokaiseen maailman ihmiseen, vaan verenperinnöstämme kumpuava todellisuus, joka tekee meistä uniikin kansan eurooppalaisten kansojen ikivanhassa sukupuussa.

Vastustamme poliittisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät maassamme asuvien muukalaisten kotouttamiseen, sillä toisistaan erottuvat elinpiirit suojelevat suomalaisia ihmiskunnan enemmistöltä. Emme halua yrittää sulattaa vieraita kansoja suomalaisuuden yhteyteen tai pakottaa muita kansoja elämään heille vieraan elämäntavan mukaisesti. Kotoutumisen sijasta kannatamme aktiivista kotiuttamista, eli Euroopasta pois suuntautuvaa muuttoliikettä, joka pyrkii saamaan jokaisen ihmisen osaksi sen kaltaista yhteisöä, joka näyttää, elää ja käyttäytyy samalla tavalla heidän itsensä kanssa. Pakotettu monikulttuurinen rinnakkaiselo on ikuisen konfliktin lähde, siinä missä aito monimuotoisuus suojelee jokaisen kansan olemassaoloa.

Sinimusta Liike vaatii

• Kansalaisuuden sitomista henkilön syntyperään.
• Vierasväestön paluumuuttoa ja erillisten karkotuskeskusten perustamista.
• Ei-eurooppalaisille myönnettävien pysyvien oleskelulupien lakkauttamista.
• Hyvinvointipalveluiden ja sosiaalitukien rajaamista ainoastaan Suomen kansalaisille.
• Valtion takaaman perhelainan käyttöönottoa, joka leikkaantuu lapsiluvun kasvaessa ja jota ei tarvitse maksaa takaisin neljännen lapsen jälkeen.
• Lapsilisien korvaamista puolittaisella perustulolla, joka maksetaan alaikäisen lapsen vanhemmille.
• Perheverotuksen käyttöönottoa, jolloin työssäkäyvän vanhemman verotettavan tulot tulkitaan perheen yhteisiksi tuloiksi.
• Työhön, yrittäjyyteen ja opiskeluun myönnettävien oleskelulupien rajaamista ainoastaan eurooppalaisperäisille kansoille.

Islam on uhka suomalaiselle yhteiskunnalle

Maahanmuuttajaväestön lukumäärän kasvun seurauksena maahamme on rantautunut lukuisia sen kaltaisia uskontoja, kulttuureja ja ideologioita, jotka poikkeavat voimakkaasti suomalaisesta ja laajemmin läntisestä sivilisaatiosta. Näiden vieraiden kulttuurien ulkoisten piirteiden, kuten ruuan, musiikin tai puhtaussäännösten takana lymyää kuitenkin paljon merkittävämpi ulottuvuus, jota voidaan kutsua näiden henkilöiden identiteetiksi. Kyseinen identiteetti muovaa henkilön käsitystä lojaliteetista, eli siitä, ketkä ihmiskunnan edustajat kuuluvat henkilön omaan sisäryhmään ja ketkä jäävät sen ulkopuolelle, kuin myös laajemmin yksittäisen ihmisen koko maailmankatsomusta.

Uskonnon muodon ottaneena tämä vieras identiteetti pyrkii vastaamaan myös kysymyksiin hyvästä elämästä, oikeasta tavasta tulkita historiaa sekä siitä, mikä on kyseisen ihmisyhteisön tosiasiallinen olemassaolon tarkoitus. Yhteiskunnan monimuotoistuminen ei tarkoita ainoastaan monimuotoistuvaa kulutustarjontaa, vaan kilpailevien heimojen, tarinoiden ja tulkintojen päättymätöntä reviiritaistelua.

Euroopassa selkein esimerkki kasvavasta vieraasta maailmankatsomuksesta on tällä hetkellä islam, jonka kannattajien määrän kasvu selittyy sataprosenttisesti Euroopan ulkopuolisella maahanmuutolla. Islam on samanaikaisesti uskonnollinen, että poliittinen ideologia, eikä se pyri erittelemään hengellistä ja maallista regimenttiä toisistaan.

Järjestäytynyt islam toimii tällä hetkellä värillisiä vähemmistökansoja yhteen kokoavana ylikansallisena ideologiana, jolla on kaksi päämäärää: rajattoman värillisen maahanmuuton turvaaminen, sekä kyynärpäätaktiikalla tapahtuva poliittisen vallan kasvattaminen kantaväestön turvallisuuden, ilmaisunvapauden ja kulttuurin kustannuksella. Islam ei ole vain uskonto – se on aktiivinen kapinaliike valkoista läntistä maailmaa vastaan, ja sen ihailemat historialliset suurmiehet ovat olleet vuosisatojen ajan eurooppalaisten verisimpiä vihollisia.

Sinimusta Liike vastustaa tämän suomalaisille vieraan ja monilta osin vahingollisen maailmankatsomuksen leviämistä, ja haluaakin riistää siltä kasvun edellytykset. Islam on lähtökohtaisesti fyysinen verkosto, jonka vahvuus perustuu sen kannattajien kohtaamisiin, sukulaissuhteisiin sekä vieraantumisen tunteen synnyttämään katkeruuteen. Muslimiyhteisön kyky toimia alueellisena vallankäyttäjänä on siten riippuvainen vierasperäisen väestön lukumäärästä sekä kyseisten yhteisöjen kyvystä harjoittaa toimintaansa julkisesti. Islamisaatio on läntisten yhteiskuntien välinpitämättömyyden seuraus.

Puolueemme tyrmää ajatuksen ramadanista ”suomalaisena” tai ”ruotsalaisena” juhlana, sekä muut vastaavat yritykset saattaa läntistä yhteiskuntaa ja islamia lähemmäs toisiaan. Moskeijat, minareetit, kovaääniset arabiankieliset rukouskutsut sekä ei-muslimeitakin sitovat uskonnolliset käytännöt eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan, eikä niitä tule hyväksyä julkiseen tilaamme. Suomalaista koulujärjestelmää tai työelämää ei tule muovata muslimeille paremmin sopivaksi, eikä maassamme asuvan muslimiväestön tule voida määrittää sitä, kuinka eurooppalaiset heistä puhuvat.

Näiden syiden vuoksi Sinimusta Liike ajaa

• Moskeijoiden ja minareettien kieltoa.
• Islamin opettamisen poistamista suomalaisista peruskouluista.
• Halal-teurastuksen ja halal-lihan myymisen sekä maahantuonnin kieltämistä.
• Ei-lääketieteellisten ympärileikkausten kieltoa.
• Välitöntä maahantulokieltoa radikaalisaarnaajilta.
• Etnisen profiloinnin käyttöönottoa poliisin toimintaan.

SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKKA

Valta ja vastuu kohdattava sosiaali- ja terveyspalveluissa

Yli vaalikausien ajan hierottu aluehallintouudistus on tavoitteellisesti epäonnistunut. ”Sote-uudistuksen” piti taata yhdenvertaiset palvelut kaikille suomalaisille ja keventää erilaisten väestörakenteiden johdosta talouden kanssa kamppailevien kuntien taakkaa.

Sen sijaan, että nämä tavoitteet olisivat toteutuneet uudistus on luonut uuden, kalliin hallintoportaan. Tämä hallintoporras keskittää sote-palveluita suuriin kaupunkeihin ja vähentää peruspalveluita maaseudulta, täten lisäten eriarvoisuutta ja maaseudun näivettymistä.

Eduskuntapuolueet ovat esittäneet tuleville hallituksille sote-järjestelmän uudistusta, koska julkisestikin on jo myönnetty, että usean vaalikauden aikana yritettyä ongelman ratkaisua ei olla saatu aikaan, ja nykyinen järjestelmä ei toimi. Yhdeksi ratkaisuksi on jo esitetty verotusoikeutta aluehallintoportaalle.

Sinimustan Liikkeen Suomessa sote-palveluiden rahoitus ja järjestämisvastuu ovat yhden budjetin alaisuudessa. Emme kannata uutta verotusporrasta, vaan esitämme, että sekä rahoitus, että palveluiden toteutus ovat valtion hallinnon alaisia. Puolueemme perustaisi valtion alaisuuteen lakisääteisten sote-palveluiden, kuten perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, erikoissairaanhoidon ja pelastustoimen palveluorganisaation, Katen (Kansan terveys), jota johdettaisiin asiantuntijavetoisesti ja ohjattaisiin poliittisesti.

Uuden organisaation sotevaltuusto muodostettaisiin eduskuntavaalien tuloksen mukaan valituista kansanedustajista, jotka puolestaan päättäisivät hallituksen kokoonpanosta siten, että kaikki maakunnat olisivat edustettuna. Sen lisäksi hallituksessa olisi asiantuntemus kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen osa-alueilta. Jokaiseen maakuntaan perustettaisiin valtakunnallisen sote-organisaation tulosyksikkö, jonka alaisuuteen palvelut jaetaan.

Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut tulee olla suomalaisille maksuttomia lähipalveluita, jotka löytyvät jokaisesta kunnasta ja jokainen suomalainen saa viipymättä tarvitsemansa palvelut sosiaalisesta tai taloudellisesta asemastaan riippumatta. Keskus- ja yliopistollisten sairaaloiden tulee sijaita siten, ettei kenenkään matka hoitoon ole kohtuuton. Myös pelastuspalvelut on järjestettävä niin, että henkilöstö pääsee ajoissa paikalle tarvittaessa. Tähän kaikkeen ei tarvita kallista ja monimutkaista hallintohimmeliä, vaan valtion kustantama ja johtama asiantuntijavetoinen palveluorganisaatio, jossa verotulot laitetaan suomalaisten sote-palveluihin, ei hallintobyrokratiaan.

Vuonna 2025 yli 70-vuotiaiden määrä ylitti miljoonan. Lukema vastaa noin 18% väestöstä. Myös ihmisten elinajanodote on pitkällä aikavälillä kasvanut ja trendi näyttää jatkuvan ylöspäin.

Sinimustan Liikkeen senioriohjelma perustuu ajatukselle, että ikääntyvä väestö pysyy terveenä, hyvinvoivana ja aktiivisena mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää kannustusta kokonaisvaltaisesti terveellisiin elämäntapoihin kaikissa ikäluokissa sekä sosiaalisten ja fyysisten aktiviteettien lisäämistä ikääntyville. Näin ennaltaehkäistään sairauksien puhkeamista ja lääkintää sekä vähennetään terveydenhoitokustannuksia ja laitoshoidon tarvetta vanhustenhoidossa. Ikäihmisten kotihoito ei saa olla sekuntikellon kanssa juoksemista, vaan jokaisen on saatava riittävät ja laadukkaat palvelut. Sinimusta Liike palauttaisi julkiset kotiavustajan palvelut pienituloisille ikäihmisille.

Hyvinvointialueiden perustamisen myötä ikäihmisten laitoshoitopaikkoja ja ympärivuorokautista hoivaa on vähennetty merkittävästi. Tilanne on johtanut siihen, että laitoshoitoa tarvitsevia vanhuksia on terveyskeskusten sairasosastoilla odottamassa paikkaa jopa useita kuukausia. Terveyskeskusten osastot eivät sovellu vanhusten laitoshoitoon, vaan on tarkoitettu sairaiden tai toipuvien akuuttihoitoon.

Vaikka puolueemme kannattaa ensisijaisesti kotihoitoa, on yhteiskuntamme tarjottava myös riittävä määrä paikkoja laitoshoitoa tarvitseville. Tässä tulee painotus olla kodinomaisessa palveluasumisessa. Hoitajien määrä tulee olla riittävä ja hoito ammattitaitoista ja laadukasta. Myös kotihoitoon on määrättävä riittävä hoitajamitoitus.

Laitoshoito ei saa olla vanhuksen sitomista sänkyyn lääkitsemällä, vaan jokaisella on oikeus elää arvokasta elämää loppuun asti. Ikäihmisen oikeus pysyvään asumiseen puolisonsa kanssa pitää turvata myös palveluasumisessa.

Puolueemme vaatii

• Kalliin ja toimimattoman aluehallinnon purkamista.
• Valtion alaisuuteen perustettavaa sote-palveluiden organisaatiota.
• Perusterveydenhuollon ja vanhustyön toteuttamista julkisen sektorin palveluina.
• Nykyisen ulkoistamis- ja yksityistämiskierteen lopettamista.
• Suomalaisille maksuttomat lähipalvelut jokaiseen kuntaan.
• Ulkomaalaisten rajaamista sote-palveluiden ulkopuolelle.
• Omaishoitajan palkkiojärjestelmän muuttamista työehtojen mukaiseen palkkaan työn vaativuuden mukaan.
• Julkiset kotiavun palvelut pienituloisille ikäihmisille.
• Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavien laitospaikkojen riittävää määrää.
• Hoitajamitoituksen kasvattamista ja sen määräämistä myös kotihoitoon.
• Puolisoiden pysyvää yhdessä asumista myös laitoshoidossa.

YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

Luonto on perintömme ja kansallisomaisuutemme

Puhdas suomalainen luonto, vesistö ja maaperä ovat pohjimmainen edellytys kansamme tulevaisuudelle sekä tärkein kansallisomaisuutemme, joka tulee säilyttää meitä seuraaville sukupolville.

Valtion tulee säilyttää, kehittää ja lisätä luonnonsuojelualueita, kansallispuistoja ja vaellusreittejä sekä aktiivisesti kasvattaa, valvoa ja kehittää monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja näiden suojeluohjelmaa. Luonnon monimuotoisuutta on lisättävä ja vieraslajien leviämistä ehkäistävä. Perinneympäristöjen määrää lisäämällä on suojeltava kotimaisten uhanalaisten lajien elinolosuhteita. Haitalliset tulokaslajit on tunnistettava, ja niihin on sovellettava samoja valtuuksia kuin haitallisiin vieraslajeihin.

Luontoon liittyvää kansalaistoimintaa on tuettava ja kannustettava. Yhteiskunnan tulee pyrkiä korostamaan ihmisen vastuuta oman ympäristönsä kunnossapidosta. Lapsille on painotettava varhaiskasvatuksesta lähtien syväekologista näkemystä ja monimuotoisuuden ymmärrystä, kuten lajituntemusta, sekä ympäristöopissa että biologiassa. Jokamiehenoikeudet tulee kuulua vain suomalaisille.

Vapaaehtoinen yksityisten metsien suojeluohjelma METSO on vakinaistettava. Tähän mennessä METSO-ohjelma on toiminut määräaikaisesti. Suosimme ympäristönsuojelun kohdalla enemmän porkkanaa kuin keppiä: vapaaehtoisesta suojelemisesta on aiheellista palkita.

Metsästyskäytäntöjen ja riistanhoidon menetelmien tulee olla joustavia ja alueellisia erityispiirteitä mukaileva. Joidenkin elinvoimaisten lajien, kuten valkoposkihanhien, tarpeettomat metsästysrajoitukset tulee olla poistettavissa. Suojametsästys muun muassa peltojen turvaksi tulee olla joustavasti käytettävissä.

Kaivosteollisuus tulee olla vastuullista ja kotimaisissa käsissä. Kaivosten jälkikäyttöön on kaivosyhtiöiden rahastoitava riittävästi varallisuutta syntyvien ympäristöhaittojen korjaamiseksi ennen kaivostoiminnan aloittamista. Valtion tulee tukea kotimaista kaivosteollisuutta perustamalla rahasto, jonka varoja käytetään suomalaisten yritysten hyväksi. Rahaston on oltava myös riippumaton siltä varalta, että kaivoksen toiminta voi lakata suunnittelemattomasti.

Sinimusta Liike kannattaa

• Luonnonsuojelualueiden, kansallispuistojen, vaellusreittien lisäämistä ja kehittämistä.
• Kotimaisten uhanalaisten lajien suojelua ja vieraslajien leviämisen ehkäisemistä.
• Luontoon liittyvän opetuksen ja kansalaistoiminnan painotusta.
• Suomalaisen luonnon vastuullista hyödyntämistä.
• Vapaaehtoisesta metsien suojelusta palkitsemista.
• Riistanhoidon joustavuutta alueelliset erityispiirteet huomioiden.
• Kaivosteollisuuden kotimaisuutta sekä kaivostoiminnasta aiheutuviin ympäristöhaittoihin varautumista.

Suomalaista ruokaa pellolta pöytään

Pienviljely on ollut maatamme ja väestöämme kantava tekijä menneinä vuosina. Pienten tilojen hävitessä useat maaseutupitäjät tyhjenevät, hajautettu huoltovarmuus heikkenee sekä useiden eliöiden elinympäristöt uhanalaistuvat.

Suomalaisen maatalouden huoltovarmuus on yhteiskuntamme kestävyydelle hyvin oleellista. Kannatamme laajempia valtion takauksia uusien maatilojen perustamiselle ja olemassa olevien tilojen investoinneille sekä laajentamisille. Hyvien ja potentiaalisten maatilahankkeiden aikaansaaminen ei saa jäädä rahoituslaitosten epävarmojen lainapäätösten varaan.

Suomalaisen maatalouden suurimpia uhkia on kuluttajamarkkinoiden sekä jalostuksen keskittyneisyys. Suuret kauppaketjut polkevat kotimaisen ruuan tuottajahintoja ja samalla tekevät ennätystulosta vuodesta toiseen. Pitkät joustamattomat sopimukset tilallisten ja jalostajien kanssa eivät myöskään mahdollista muun muassa lihan tosiasiallisen markkina-arvon heijastuvan tuottajien taloudessa.

Suomalaisen ruokakaupan keskittyminen kahdelle isolle ketjulle yli 80 % markkinaosuudella on vahingoksi sekä tuottajille, jalostajille kuin kuluttajille. Suomen kilpailuviranomaisten ei tule sallia näiden suurketjujen aseman vahvistumista ja laajentumista, vaan pyrkimyksenä on oltava pienentää keskittyneitä markkinoita. Tarvittaessa viranomaispäätöksellä voidaan määrätä kauppoja suljettavaksi, pienemmille kilpailijoille myytäväksi tai jopa julkisen vallan pakkolunastamaksi, mikäli kehitys ei muuten parane ruokakaupan sidosryhmien kannalta.

Tunnistamme Suomen olevan haasteellinen ympäristö maataloudelle. Sen vuoksi suomalaista maataloutta on tuettava julkisin varoin jatkossakin. Katsomme useat tukimuodot tarpeelliseksi niin suomalaisen maatalouden elinvoimalle, huoltovarmuudelle kuin ekosysteemien hyvinvoinnille. Tuilla on madallettava aiempaa enemmän aloittavan yrittäjän kynnystä tuottaa kotimaisia raaka-aineita. Katsomme, että maanviljelijää ei saa aiheettomasti syyttää tukisopimusten rikkomisesta tai väärinkäytöstä pelkkien satelliittikuvien perusteella: todistustaakka tulisi olla valvovalla viranomaisella eikä tuen hakijalla.

Mielivaltaiset ja yksipuoliset vaatimukset maatilojen peltolohkojen ennallistamisesta tulisi torjua. Käyttökelpoinen ja tuottava turvepelto olkoon jatkossakin tuottavana peltolohkona. Jos maanomistaja on kuitenkin suostuvainen ennallistamaan peltolohkon, sille tulisi antaa selvä taloudellinen tuki. Ennallistaminen on toteuttava ennemmin porkkanalla kuin kepillä.

Kansallisen politiikan tulee kannustaa luomuviljelykäytäntöihin, ja tarjota kannustimia siirtymiseen kemikaalittomaan maatalouteen. Tämä varmistaa puhtaan ja kestävän elintarviketuotannon tuleville sukupolville, ja vähentää Suomen riippuvuutta ulkoisesta tuonnista. Eettinen viljely ei ole vain ruoan tuottamista, vaan sen tekemistä tavalla, joka on linjassa suomalaisten luonnon ja elämän kunnioittamisen arvojen kanssa.

Kalastusalalle tulee kannustaa ja kouluttaa lisää uusia pää- ja sivutoimisia ammattikalastajia. Katsomme kalastuksen olevan tarpeellinen suomalaiselle ruoantuotannolle, vesistöjen hoidolle sekä kansanperinteelle.

Ruoan alkuperä on tuotava selkeästi esille niin kaupassa kuin ravintoloissa. Tuotteiden alkuperän merkintää ei tule typistää epämääräisiin merkintöihin kuten “EU” tai “muu kuin EU”. Mikäli ruoan pääraaka-aineet eivät ole suomalaista, tulisi tieto tuotteen alkuperästä ja toimitusketjusta olla helposti kuluttajan saatavilla. On varmistettava, että kuluttajamarkkinoilla suomalainen ruoka on aina paremmassa asemassa kuin ulkomainen ruoka.

Julkisen sektorin ruokapalvelut on määrättävä käyttämään kotimaisia raaka-aineita aina siltä osin kuin se on toteutettavissa. Kouluissa ja palvelulaitoksissa tulisi ruoan pohjautua ensisijaisesti suomalaisten kasvisten, meijeri- ja leipomotuotteiden sekä kalan ja lihan varaan huomioiden laajalti tarkoituksenmukaiset ravitsemustarpeet.

Sinimusta Liike tukee

• Suomalaisen maatalouden huoltovarmuuden kasvua.
• Suomalaisen ruokakaupan suurketjujen aseman pienentämistä.
• Suomalaisen maatalouden tukemista julkisin varoin.
• Ennallistamisen toteuttamista porkkanalla, ei kepillä.
• Luomuviljelyyn kannustamista.
• Kannustusta ja koulutusta kalastusalalle.
• Myytävän ruoan alkuperän tunnistettavuusvaatimuksia.
• Julkisen sektorin ruokapalveluiden kotimaisuusasteen maksimointia.
• Maanomistajilla ja viljelijöillä tulee olla oma edustuksensa tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa, joissa käsitellään esimerkiksi ulkomaalaisten elintarvikkeiden tuontitulleja, kotimaiseen ruuantuotantoon ohjattuja tukia, sekä maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä, painottaen erityisesti valtiollisen ruokaomavaraisuuden turvaamista.

Eläimen hyvinvointi on ihmisen peili

Uusi eläinten hyvinvointilaki toi kaivattuja velvoitteita eläinten olosuhteiden parantamiseen, mutta merkittäviä puutteitakin jäi. Eläin on aina ihmisen armoilla, oli se sitten villieläin, tuotantoeläin tai lemmikkieläin. Ihmisellä on oltava vastuu eläinten hyvinvoinnista ja rikkomuksiin tulee lain voimalla asettaa riittävä valvonta ja ankarammat rangaistukset. Ihmisten luontosuhteen heikentyminen ja toisaalta vieraiden kulttuurien mukanaan tuoma välinpitämättömyys luontokappaleita kohtaan ovat luoneet uusia ongelmia niin tuotanto- kuin lemmikkieläinten kohteluun.

Suomessa turkistarhojen määrä on laskenut voimakkaasti, vuonna 2023 tarhoja oli 400 ja työllistävyys 1600 henkilöä. Sinimusta Liike kannattaa turkiseläinten elinolojen parantamista ja tiukempaa valvontaa.

Rituaaliteurastukset ovat kiellettyjä laajalti Euroopassa. Sinimusta Liike ei hyväksy eläimen kivuliasta kuolemaa veren vuodatuksella, vaikka tainnutus tapahtuisi samaan aikaan. Uskonnollisin perustein ei pidä voida aiheuttaa eläimille kärsimystä.

Julkiset pieneläinten terveyspalvelut ovat nykyisellään riittämättömät ja vaikka Suomessa ei ole varsinaista eläinlääkäriasemien monopolia, niin markkinat ovat keskittyneet voimakkaasti muutamalle suurelle kansainväliselle ketjulle. Ketjuuntuminen on johtanut kohtuuttomaan hintojen nousuun. Vaikka laki velvoittaa kunnat järjestämään lemmikkien peruspalvelut, resurssipula on johtanut ostopalveluihin ja vahvistanut entisestään suurten ketjujen asemaa.

Kunnaneläinlääkäreillä ei ole tarjolla riittävää varustelua diagnostiikkaan, kuten esimerkiksi kuvantamiseen. Koko maassa eläinten erikoissairaanhoitoa tarjoaa suurten yksityisten ketjujen lisäksi vain yksi julkinen eläinsairaala Helsingissä.

Pieneläinten julkisen terveydenhuollon rahoitus on saatettava sellaiselle tasolle, että yhdenkään lemmikin tai tuotantoeläimen terveys ja hyvinvointi ei tule laiminlyödyksi eläinlääkäripalveluiden kohtuuttoman hinnan tai riittämättömien tutkimus- ja hoitomenetelmien vuoksi. Kunnaneläinlääkäreiden määrä on suhteutettava kunkin alueen rekisteröityjen eläinten määrän mukaan riittäväksi.

Suomessa rehulainsäädännön laatuvaatimukset itsessään ovat kohtuulliset, mutta Suomessa tuotetun pieneläinruoan osuus myynnistä on alle 10 %, eikä valmistusmaiden rehulainsäädäntö ole samalla tasolla. Tuontiruoan pakkausmerkinnät tulee olla tasolla, joka täyttää suomalaisen rehun vaatimukset. Rehun valmistusmaan lisäksi sen raaka-aineiden alkuperä tulee löytyä pakkauksesta. Lisäksi siinä on ilmoitettava synteettiset lisäaineet ja E-koodit, toisin kuin nykyisin.

Liikkeemme haluaa

• Resurssien lisäämistä eläinsuojelun valvontaviranomaisille.
• Turkiseläinten mahdollisuutta lajikohtaiseen käyttäytymiseen.
• Rituaaliteurastusten kieltoa, rituaaliteurastetun lihan maahantuonnin sekä myynnin kieltoa.
• Resurssien lisäämistä julkiseen eläinterveydenhuoltoon.
• Ulkomailta tuodun eläinrehun pakkausmerkintöjen vaatimusten nostoa samalle tasolle suomalaisen rehun kanssa.

SIVISTYS, KIELI JA KULTTUURI

Menestyvä peruskoulu on suomalainen peruskoulu

Suomalaiseen peruskoulujärjestelmään kohdistuu vuosittain kasvava määrä odotuksia, ja vastuualueet kodin ja koulun välillä ovat monilta osin hämärtyneet. Peruskoulun idea on tarjota oppilaalle mahdollisimman tasavertainen mahdollisuus henkilökohtaiseen menestymiseen riippumatta siitä, minkälainen sosioekonominen tausta lapsen vanhemmalla on. Tässä päämäärässä on oltu suhteellisen onnistuneita, sillä 1990-luvulle tultaessa oppilaiden ja koulujen väliset tasoerot olivat maassamme pienimmillään, ja koulutietään aloittavan oppilaan kannalta oli käytännössä samantekevää, suorittiko hän koulunsa pääkaupunkiseudulla vai Kuusamossa.

Peruskoulun tasoittava vaikutus onnistui kuromaan umpeen yhteiskuntaluokkien välillä esiintyviä kuiluja, mutta toisistaan poikkeavien etnisyyksien osalta se on monelta osin hampaaton. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat edustavat monilta osin suomalaisista poikkeavaa oppilasainesta, sillä he vaativat opinnoissaan suomalaisia enemmän julkisia resursseja ja suoriutuvat koulumaailman haasteista yleensä suomalaisia huonommin.

Maanlaajuinen vääjäämätön eriytyminen supisuomalaisiin ”eliittikouluihin” ja levottomiin monietnisiin gettokouluihin on monietninen yhteiskunnan valitettava seuraus: yhdenvertaisuus toteutuu vain tasalaatuisessa populaatiossa, mitä monikielinen, monirotuinen ja monikulttuurinen oppilasaines ei voi koskaan olla. Oma ironiansa on myös siinä, että mitä levottomampi ja surkeampi koulu, sitä suuremman julkisen erityistuen piirissä se on. Suomalaiset koulut saavuttavat paremman koulumenestyksen pienemmällä oppilaskohtaisella panoksella.

Monietnisen oppilasaineen alati kasvavat erityistarpeet eivät ole ainoita peruskouluinstituutioitamme kuormittavia asioita. Inkluusion henkeen vetoava moderni koululaitos pyrkii näkemään peruskoulun eräänlaisena tasa-arvotehtaana, joka kykenee ymmärtämällä, kuuntelemalla ja hoivaamalla kumoamaan oppilaiden välillä esiintyvät pääosin perintötekijöiden aiheuttamat tasoerot, sekä suojelemaan oppilaita epäonnistumisten aiheuttamalta mielipahalta.

Siinä missä peruskoulun tulisi tarjota suomalaiselle lapselle tarvittavat työkalut myöhempää ammatillista erikoistumista varten, siitä on enenevässä määrin muodostunut koulun, päiväkodin ja terapeutin yhteensulautuma. Laitoksen tehtävä ei ole enää luoda suomalaisen yhteiskunnan ja valtion tarvitsemaa tietotaitoa tai osaamista, vaan keskittyä yksittäisten oppilaiden henkiseen kasvuun ja onnellisuuteen. Tätä silmällä pitäen myös oikeus kotiopetuksen järjestämiseen tulisi vahvistaa lisäämällä mahdollisuus suorittaa oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat opinnot kotiopetuksena ilman erillistä perustetta.

Puolueemme näkee, että epäonnistuminen on epämiellyttävä, mutta normaali osa nuoren yksilön elämää, joka pakottaa tätä joko muuttamaan käyttäytymistään tai sitten hyväksymään heikon suoriutumisensa myöhemmät seuraukset. Tämä tekee hänestä parhaimmillaan varoittavan esimerkin muille kanssaihmisille. Heikosti menestyvien oppilaiden läsnäolo ei saa heikentää lahjakkaiden oppilaiden menestystä, eikä taitotasoltaan merkittävästi toisistaan poikkeavien suoriutujien laittaminen samaan luokkahuoneeseen palvele kumpaakaan osapuolta.

Inkluusion ja henkilökohtaisen kehityksen sijasta julkisen vallan tulee asettaa oppilaille kollektiivisia laatustandardeja, joiden täyttäminen on lähtökohtaisesti oppilaiden ja heidän vanhempiensa omalla vastuulla, koulun ja sen henkilökunnan ollessa pääosin vain kyseistä kehitystä tukevassa roolissa. Opettajien tulee voida keskittyä varsinaiseen opetustyöhönsä, eikä heille tule ulkoistaa sen kaltaista kasvatuksellista roolia, jonka tulisi olla lasten vanhemmilla. Koulun tehtävä ei ole kasvattaa oppilaista hyviä ihmisiä, vaan auttaa lapsia ja nuoria jalostamaan heidän lahjakkuuksiaan suomalaista yhteiskuntaa parhaiten hyödyttävällä tavalla.

Näiden syiden vuoksi Sinimusta Liike kannattaa

• Tarkkailuluokkien palauttamista peruskouluihin.
• Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskittämistä omiin erityiskouluihin.
• Luokalle jättämisen laajempaa hyödyntämistä ja koulusta erottamisen helpottamista.
• Häiriökäyttäytyvien oppilaiden suljettuja oppilaitoksia.
• Opettajien laajoja oikeuksia opiskelurauhan varmistamiseksi.
• Suomen nostamista jälleen PISA-maiden kärkeen .
• Luonnontieteiden, liikunnan ja suomen kielen opetuksen lisäämistä.
• Maltillisia luokkakokoja ja kyläkoulujen uudelleenelvyttämistä.
• Kotiopetusta.

Toisen ja kolmannen asteen koulutus

Sinimustan Liikkeen näkökulmasta peruskoulun jälkeisellä koulutuksella on kaksi pääasiallista tehtävää. Koulutuksen tulee ensinnäkin jalostaa esiin yksittäisessä oppilaassa esiintyviä lahjakkuuksia sekä vahvistaa nuorten suomalaiskansallista identiteettiä. Lahjakkuus tarkoittaa tässä yhteydessä erityisesti sen kaltaista ammattiosaamista, jota henkilö tarvitsee monimutkaisten yhteiskunnallisten, teknisten ja lääketieteellisten haasteiden ratkaisemisessa. Koulutus on siten lähtökohtaisesti aina tavoitteellista, ja se tavoite on kansakunnan kollektiivinen hyöty.

Yksittäisistä suomalaisista opiskelijoista on pyrittävä saamaan irti sen kaltaisia taitoja, jotka vastaavat korkeateknologisen ja syväekologisen yhteiskunnan tarpeisiin, ja jotka samalla edistävät suomalaisten kansanterveyttä, onnellisuutta, syntyvyyttä ja riittävää materiaalista hyvinvointia. Korkeamman asteen koulutusta ei tule tarjota ainoastaan kouluttamisen ilosta, vaan sen mahdollistamalla tutkimuksella tulee olla suomalaista yhteiskuntaa selvästi hyödyttävä tavoite. Tähän tärkeään tehtävään sille tulee myös varmistaa kaikissa tilanteissa riittävä rahoitus.

Koulutus voi jalostaa oppilaissa esiintyviä lahjakkuuksia, mutta se ei voi synnyttää lahjakkuutta sinne, missä sitä ei valmiiksi esiinny. Kaikkien oppilaiden keinotekoinen siirtäminen toiselle asteelle oppivelvollisuuden pidentämisen nimissä tai entistä useamman nuoren patistaminen korkeakoulutukseen toisen asteen jälkeen ei taianomaisesti lisää näiden oppilaiden älykkyyttä tai kykyjä, vaan ainoastaan laskee koulutuslinjojen vaatimustasoa vastaamaan uuden oppilasaineksen suorituskykyä.

Työelämässä pelkät tutkintotodistukset ovat arvottomia, mikäli ne eivät kykene uskottavasti osoittamaan muista ihmisistä poikkeavaa osaamista. Pelkkien tutkintomäärien sijasta oppilaitosten tulisikin tarkastella niiden vaikutusta valmistuvien työllistymiseen, minkä tulisikin toimia oppilaitosten rahoituksen mittarina. Mitä useampi tutkinnon suorittanut työllistyy vuoden sisällä valmistumisesta, sitä enemmän oppilaitos saa julkista rahaa toimintansa pyörittämiseen.

Koulutuksen tulee myös vahvistaa suomalaisten oppilaiden suomalaiskansallista identiteettiä suomen kielen, kulttuurihistorian ja kansansivistyksen keinoin, joiden tarkoituksena on lisätä oppilaiden tietämystä omista juuristaan sekä sitouttaa heidät tiukemmin oman kansalliseen yhteisöönsä ja kotimaahansa. Yksikään ihminen ei ole muista irrallinen ja tyhjiössä leijaileva atomi, vaan osa verisiteiden muodostamaa orgaanista yhteisöä. Tämä yhteys asettaa jäsenilleen oikeuksia ja velvollisuuksia, joita tulee käsitellä osana jokaista tutkintoa riippumatta niiden koulutusasteesta.

Akateemisten suoritusten tulee olla opetuksellisten osuuksien lisäksi myös kansalaistaitoja kehittäviä, sisältäen esimerkiksi metsässä tarvittavia kädentaitoja, ensiaputaitoja, luonnonsuojelua, palonsammutustyötä sekä lähiympäristömme puhtaanapitoa.

Kaikkien koulutusasteiden tulee pysyä suomalaisille opiskelijoille maksuttomina, ja tutkintojen tulee olla erityislinjoja lukuun ottamatta suomenkielisiä. Eri alojen työantajayritysten ja valtion laitosten tulee ottaa nykyistä suurempaa roolia opintokokonaisuuksien suunnittelussa ja luoda opiskelijoille urapolku jo opintojen aikana.

Opiskelijoiden sosiaaliturva tulee varmistaa perustulolla, jonka maksaminen ei ole sidottu yksittäisiin opintosuoritteisiin. Perheellisille opiskelijoille tulee tarjota ohituskaista kohtuuhintaisiin julkisiin vuokra-asuntoihin ja opiskelevalle perheelle tulee tarjota valtion takaama perhelaina jälkikasvusta syntyvien lisäkustannusten kattamiseksi. Kansainvälisestä vaihto-opiskelusta ei tule tehdä kehitysmaahanmuuton väylää, vaan kansainvälisten opintolinjojen tulisi olla auki ainoastaan länsimaalaisille opiskelijoille, minkä lisäksi niistä tulee periä riittävä lukukausimaksu.

Puolueemme tukee

• Toisen asteen koulutuksen poistamista oppivelvollisuuden piiristä sekä oppivelvollisuusiän palauttamista 16 vuoteen.
• Koulujen rahoituksen muuttamista valmistuvien määristä työllistyvien lukumääriin.
• Evoluutiopsykologian sekä muiden perinnöllisyyttä tutkivien alojen rahoituksen lisäämistä.
• Kansalaistaitojen ja kansansivistyksen sisällyttämistä suoritettaviin tutkintoihin.
• Aloituspaikkojen määrän jäädyttämistä erityisesti korkeakoulututkintojen osalta.
• Maksutonta koulutusta sekä turvattua elintasoa suomalaisille opiskelijoille ilman pelkoa tulorajoista.

Suomalainen kulttuuri on puolustamisen arvoinen

Suomalaisen kulttuurielämän edellytykset päästä esiin maailmanlaajuisella massaviihteen aikakaudella edellyttävät pääsyä ulkomaalaisen kulttuurin edelle. Kaikki julkiset taide-, kirjallisuus- ja kulttuuriavustukset tulee suunnata kansallista henkeä edistäville suomalaisille taiteilijoille. Museoiden, arkistojen ja muun kansallisen muistin vaalimisen rahoitus on turvattava, minkä lisäksi valtion on panostettava etenkin kansalliselle tietoisuudelle merkittäviin museoihin. Isänmaan historia ja kansallissankarit täytyy pitää esillä aktiivisella historiapolitiikalla, ottaen esille kaikki kansakuntamme kohtalon käänteet muinaisesta esihistoriasta tähän päivään.

Suomalaisten valtiollisten instituutioiden on voitava toimia vapaasti arvorakennuksissa, jotka ovat niitä varten rakennettu. Nykyinen käytäntö, jossa Senaatti-kiinteistöt perii markkinahintaisia vuokria ja suunnittelee tilojen käyttöä omilla ehdoillaan, on merkittävä vääryys ja täten hylättävä. On kulttuuriskandaali ja häpeilemätöntä rahavaltaa, että Museovirasto on jatkuvissa talousvaikeuksissa, koska Kansallismuseon tilojen vuokramaksut ovat niin korkeat, että Kansallisarkisto ei saa itse päättää, miten se järjestää toimintansa toimitiloissaan, ja että Helsingin yliopisto joutuu maksamaan omien luentosaliensa käytöstä, mikä kannustaa pitämään tiloja tyhjänä tai muussa kuin opetuskäytössä.

28. helmikuuta 2035 on Kalevalan 200-vuotispäivä. Päivä säädetään yleiseksi vapaapäiväksi. Juhlavuoden valmistelua varten nimitetään toimikunta, joka organisoi juhlavuoden valtiolliset ja kansalaisjuhlat. Tätä päivämäärää varten Sinimusta Liike vaatii rakennettavaksi Kalevalatalon suomalaisen kulttuurin keskukseksi ja mahdollistamaan suomalaisen muinaisuskon elävöittämistä.

Suomen elokuvasäätiön tuotantotukia on nostettava kohdistetusti yllä mainittujen tavoitteiden hengessä ja kotimaista yleisöä ajatellen. Jos Suomessa ei tehdä elokuvia, suomalaisia ja suomenkielisiä elokuvia ei enää tule yleiseen levitykseen, vaan englanninkielinen sisältö hallitsee täysin audiovisuaalista kulttuuriamme ja todellisuuden- ja moraalitajuamme. Televisio- ja radiokanaville sekä suoratoistopalveluille tulee asettaa suomenkielisen ohjelman vähimmäiskiintiöt ja Suomessa toimivien maailmanlaajuisten elokuva-, kirjankustannus- ja muiden vastaavien yhtiöiden tulee osallistua suomalaisen kulttuurin tuotannon rahoittamiseen.

Englanninkieliseen korkeakoulutukseen on väärin kohdistettu liikaa kiihkoa ja arvostusta. Sinimusta Liike tulee suomenkielistämään kaiken korkeakoulutuksen Suomessa. Koulutusta ei pidä rakentaa ulkomaisten opiskelijoiden tai ylenpalttisen kansainvälisyyden ehdoilla, vaan opiskelija voi oppia lukemaan ja kirjoittamaan myös englanninkielisiä tekstejä ilman, että kurssi- ja opinnäytetöiden tai opetuksen kieli on englanti.

Asiakaspalvelua tarjoavat yritykset tulee velvoittaa tarjoamaan palvelua suomeksi, vähintään B2-tasoisesti. Viranomaisten tulee valvoa palveluvelvoitteen toteuttamista ja määrätä sanktioita rikkomuksista. Kaiken mainonnan ja julkisten ilmoituksien tulee olla ensisijaisesti suomeksi. Myös yritysten nimien, tuotteiden tuotenimien ja pakkaustekstien tulee olla ensisijaisesti suomenkielisiä. Englanninkieliset sallittaneen toissijaisina ulkomaan viennin tarkoituksiin.

Sinimusta Liike kannattaa Suomen ainoana valtion kielenä suomea. Ruotsin kielen ylimitoitettua roolia ei tule ylläpitää, vaan se luokitellaan käyttöasteensa mukaisesti vähemmistökieleksi, jolla tarjotaan perusopetus, terveyspalvelut ja muut kansalaisten peruspalvelut kunnissa, joissa ruotsia puhuu vähintään 25 % asukkaista. Valtion viroissa ruotsin kielen taitoa tulee vaatia vain tehtävissä, joissa se on tehtäväkohtaisesti välttämätöntä.

Ruotsin kielen pakollisesta opetuksesta tulee luopua ja suomen kielellä on saatava palvelua koko maassa. Tähän kokonaisuuteen sisältyy myös ruotsinkielisen korkeakoulutuksen suomenkielistäminen. Nykyinen tilanne tekee korkeakouluun pääsyn ruotsinkielisille helpommaksi kuin suomenkielisille, ja koska korkeakoulutus ei ole opiskelijalle tarjottava peruspalvelu, vaan se tuottaa osaamista koko isänmaalle, sen muuttaminen suomenkieliseksi voidaan toteuttaa nopeasti.

Terveen mediaympäristön luomiseksi Yle-lain julkisen palvelun velvoitteisiin tulee päivittää maanpuolustushengen ja isänmaallisuuden tukeminen, minkä lisäksi velvoite tukea suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta tulee poistaa. Ulkomaisten yhtiöiden omistusosuudelle suomalaisissa mediayhtiöissä pitää asettaa ylärajat, sillä vieraan vaikuttamisen mahdollisuudet ovat uhka itsenäisyydellemme.

Sosiaalisten median alustojen toimintamallit yhä enemmän tarkoituksenmukaisesti tai käytännön seurauksena aiheuttaa käyttäjissään riippuvuuden tunnetta, sosiaalista ahdistusta tai vahingoittaa käyttäjän keskittymiskykyä. Terveiden sosiaalisten taitojen muodostamiseksi nuoriin ajamme sosiaalisen median kieltoa alle 15-vuotiailta. Piilomainonta ja alaikäisille suunnattu mainonta on kitkettävä myös some-alustoilta kuten muussakin mediassa. Sosiaalisen median videopalvelut pitää saattaa saman ikärajavalvonnan pariin kuin elokuvat, TV-ohjelmat ja videopelit eikä ikärajaluokittelematonta sisältöä tule näyttää alaikäisille.

Kuvaohjelmalakiin perustuvien ikärajojen valvonta on puutteellista. Lapset voivat keskellä päivää kuulla tai nähdä mediasta väkivaltaa tai siveellisyyttä loukkaavia asioita. Lasten täytyy olla turvassa heille haitallisilta asioilta kasvaakseen yhteiskunnan täysipainoiseksi jäseneksi. Kannustaminen sukupuolen vaihtamiseen, sukupuolen luonnollisen kehityksen häiritsemiseen tai epäterveellisiin heteronormatiivisuudesta avoimesti poikkeaviin elämäntapoihin on poistettava. Internetin palveluntarjoajia on kiellettävä välittämästä Suomeen sisältöä, kuten nettikasinoita, jotka rikkovat Suomen lakia.

Suomalaisten tulee enenevissä määrin tiedostaa asemansa suomalais-ugrilaisena kansana, jonka kielisukulaisia asuu Ruijasta Volgan mutkaan. Yksi merkittävä asia millä voimme edistää tätä on tuomalla viron kielen opetusta suomalaisille: viro voidaan lisätä perusopetukseen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden vieraiden kielten joukkoon ja siitä tulee tehdä myös kirjoitettava oppiaine ylioppilaskirjoituksiin. Pidemmän vision luomiseksi suomalaisen kirjallisuuden klassikkoja ja muita valikoituja teoksia tulee kääntää järjestelmällisesti kirjallisuuden vientikeskuksen organisoimalla pysyvällä sukukansaohjelmalla sellaisille suomalais-ugrilaisille kielille, joille kaupallinen kielenkääntö ja kirjankustannus eivät ole vielä vakiintuneet.

Sinimusta Liike kannattaa

• Isänmaallisen ja kansallisesti omaleimaisen suomalaisen kulttuurin tukemista.
• Aktiivista kansallista historiapolitiikkaa mediatuotannossa ja koulutuksessa.
• Suomalaisten kulttuuri-instituutioiden oman päätösvallan ja toimintavapauden lisäämistä omien tilojensa käyttöön sen sijaan, että Senaatti-kiinteistöjen annetaan rahastaa ja rajoittaa tilojen käyttöä.
• Mediapalveluiden velvoittamista suomenkielisen kulttuurin rahoittamiseen.
• Englannin- ja ruotsinkielisen korkeakoulutuksen suomalaistamista.
• Pakkoruotsin ja ruotsin ylimitoitetun aseman poistamista.
• Suomen kielen palveluvelvoitetta kaikissa asiakaspalvelutehtävissä .
• Isänmaallisuuden ja maanpuolustushengen edistämistä Ylen julkisissa palveluissa.
• Ulkomaisten omistuksen enimmäisrajoja mediayhtiöille.
• Sosiaalisen median kieltoa alle 15-vuotiaille .
• Alaikäisille sopimattoman materiaalin kuten sukupuolenvaihdokseen kehottavan sisällön levityskieltoa.
• Suomalaisten viron kielen osaamisen lisäämistä.
• Itämerensuomalaisten esikristillisten perinteiden uudelleen elävöittämistä, lisäämistä koulutukseen sekä suomenkieliseen mediatuotantoon.

Sinimusta Liike ja uskonto

Sinimusta Liike ei näe myönteisenä kehityksenä koulutuksen tai yhteiskunnallisen keskustelun sekularisaatiota, poliittisen päätöksenteon erottamista moraaleista tai vieraiden uskontokuntien nostattamista kristinuskon rinnalle. Puolueemme katsoo tarpeelliseksi säilyttää luterilaisen sekä ortodoksisen kirkon erityisasema, sillä nämä hengelliset instituutiot toimivat kilpenä vieraita uskontoja ja kulttuureja vastaan. Kirkon ja valtion täydellinen erottaminen toisistaan ei ole tavoiteltavaa, sillä se synnyttää tyhjiön joka täyttyisi vierailla elämäntavoilla. Tästä syystä valtiokirkon aseman turvaaminen on välttämätöntä.

Kirkon perinteiset yhteiskunnalliset tehtävät, kuten hautaustoimen hoitaminen, väestökirjanpidon, valtiopäivien jumalanpalvelukset, varusmiesten valatilaisuudet, sotilaspastorien ja vankilapappien roolit, historiallisen perinnön vaaliminen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen ylläpito, tulee jatkossakin pitää tiukasti kirkon tai muun vastaavan tahon vastuulla ja valtion turvaamana. Myös kirkollinen vihkimisoikeus on säilytettävä suojeltuna ja tuettuna osana suomalaista tapakulttuuria. Nykyisellään peruskouluissa tavoitellaan neutraalia ja sekulaarista suhtautumista kaikkiin uskontoihin, mitä puolueemme ei näe tarkoituksenmukaisena. Uskonnonopetuksessa on kansankirkkojemme aseman näkökulmasta painotettava vahvasti kristinuskoa läpi peruskoulun, että nouseva sukupolvi ymmärtää oman kulttuuriperimänsä arvon. Emme kannata esimerkiksi kaikille yhteistä katsomusainetta, koska sellainen asettaisi valtionuskonnon ja oman hengellisen perintömme samaan asemaan vieraiden kulttuurien uskomusten kanssa.

Esikristillinen muinaisusko tulee huomioida kouluissa järjestettävässä uskonnonopetuksessa, jotta suomalaiset lapset ja nuoret voisivat hyödyntää kansallisista myyteistämme kumpuavaa symboliikkaa ja opetuksia oman identiteettinsä rakennusaineena.

Myönteinen ja elävä suhtautuminen kristinuskoon ja muinaisuskoon on säilytettävä myös luokkahuoneen ulkopuolella: virret ja runot, koulujumalanpalvelukset, kouluvuoteen kuuluvat kirkkokäynnit ja vierailut pyhillä paikoilla sekä vierailut sankarihaudoilla on pidettävä erottamattomana osana suomalaista kouluvuotta.

Homoavioliitot eivät kuulu kirkolliseen perinteeseen, emmekä tue muunsukupuolisten tai homojen oikeutta vihkiytyä pyhästi.

Sinimusta Liike puoltaa

• Luterilaisen sekä ortodoksisen kirkon valtionkirkollisen erityisaseman, erioikeuksien, kuten verotusoikeuden ja julkisoikeudellisen aseman säilyttämistä.
• Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien pitämistä kirkon vastuulla.
• Vahvaa kristinuskon sekä muinaisuskon painotusta peruskoulun uskonnonopetuksessa oman kulttuuriperimän arvon ymmärtämiseksi.
• Kristillisten ja suomalaisten perinteiden pitämistä osana kouluvuotta.

KANSALLINEN TURVALLISUUS

Kansallinen itsenäisyys nojaa kansalliseen puolustukseen

Maanpuolustuksemme on koko itsenäisyytemme ajan nojannut asevelvollisuuteen ja vahvan reserviin. Nyt kuitenkin väestörakenteen muuttumisen muodostama uhka sekä alati muuttuva maailmanpolitiikan näyttämö vaatii sopeutumista myös meiltä.

Alhainen syntyvyys johtaa asevelvollisten määrän vähenemiseen. Tämän ongelman ratkaisut ovat vain pitkäjänteisiä, mutta sillä välin tulee meidän hyödyntää olemassa olevia voimia mahdollisimman tehokkaasti: aktiivireserviläiset usein hankkivat omat varusteensa ja moni maakuntakomppania hankkii komppaniakohtaisia varusteita omarahoitteisesti. Näiden varusteiden hankintaa tulee tukea tekemällä niistä verottomia. Tämän tukeminen vapauttaa resursseja Puolustusvoimille.

Maanpuolustuksemme tukipilari on vahva sekä ammattitaitoinen reservi. Reservin toimintakykyä tulee parantaa ja ylläpitää kertausharjoituksilla. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja reserviläisten oma-aloitteista kouluttautumista ja kehittämistä tulee jatkaa.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja Puolustusvoimien välistä operatiivista ja strategista kumppanuutta tulee syventää. MPK:lle tulee myöntää oikeus kouluttaa sodan ajan joukkoja, niille kuuluvilla varusteilla ja aseilla. MPK:n rahoitus tulee lisätä valtion budjettiin, nykyisen valtionavustusrahoituksen sijaan. Näillä toimilla vapautetaan Puolustusvoimien henkilöresursseja koulutustyöstä operatiivisiin tehtäviin.

Naisten vapaaehtoistoimintaa tulee tukea, Naisten Valmiusliiton rahoitus tulee MPK:n tavoin sisällyttää valtion budjettiin. Kouluissa tulee olla nuorille naisille ja miehille suunnattuja tutustumispäiviä, joissa tutustutaan sekä varusmiespalvelukseen sekä vapaaehtoistoimintaan.

Reserviläisten ampumataidon ylläpitoa tulee tukea rakentamalla enemmän ampumaratoja ja tukemalla niiden toimintaa. Reserviläiskiväärien hankintaa tulee tukea tekemällä niistä verottomia.

Ulkopolitiikka

Yhdysvaltojen viimeaikainen toiminta osoittaa transatlanttisen liittouman epäluotettavuuden, ja korostaa paikallisen yhteistyön merkitystä. Suomi ja Eurooppa kokonaisuutena ei voi luottaa Yhdysvaltojen jatkuvaan tukeen. Tämän vuoksi Suomen tulee edistää muiden Pohjoismaiden sekä reunavaltioiden välistä puolustusyhteistyötä Naton korvaajana.

Maailmassa itsenäisyyden ainoa todellinen tae on kyky puolustaa itseään. Ydinaseaikakaudella tämä tarkoittaa omaa ydinpelotetta, jonka hallinta on yksinomaan Suomen käsissä. Vaadimme, että Suomi käynnistää oman ydinaseohjelmansa ulkomaisten uhkien torjumiseksi. Suomen huoltovarmuuden varmistamiseksi täytyy puolustushankinnat lähtökohtaisesti aina järjestää kotimaisesti tai vähintään naapurimaista.

Luontomme on yksi tärkeimmistä eduistamme myös maanpuolustuksessa. Kannatamme luonnon ennallistamisprojekteja itärajalle, mukaan lukien suomaiden ennallistamisen, tukemaan maanpuolustustamme.

Ahvenanmaan demilitarisointi on vakava aukko Itämeren puolustuksessa ja perustuu meille venäläisten sodalla pakottamaan sopimukseen. Kannatamme Ahvenanmaan militarisointia, linnoittamista, asevelvollisuuden asettamista ahvenanmaalaisille sekä Venäjän konsulaatin sulkemista Ahvenanmaalla.

Sinimusta Liike ja EU

EU on kahminut valtaa kansallisvaltioilta erityisesti talouspolitiikassa Suomelle taloudellisesti haitallisen yhteisvaluutan muodossa. Yhteinen talouspolitiikka on muotoiltu unionin kokonaisetua ajatellen. Euro on valuuttana koko unionille suunniteltu, jolloin se on Suomen tarpeisiin joustamaton ja merkittävä vastuun ja vallan periksianto poliittisten ideaalien vuoksi, jotka eivät palvele suomalaisia. EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus on myös mahdollistanut halpatyövoiman tuonnin Suomeen köyhemmistä EU-maista ja siten aiheuttanut painetta palkkojen laskemiseen lähes kaikilla aloilla. Maataloudessa kansallisten tukien siirto EU:n hallintaan ja kilpailu Suomea pidemmän kasvukauden omaavien maiden kanssa samoilla yhteismarkkinoilla, on aiheuttanut monenlaista haittaa, johtanut maatilojen lopettamiseen, sekä tuhonnut osaltaan maamme ruokaomavaraisuutta.

EU on pyrkinyt kaventamaan sananvapautta lisäämällä nettisensuuria ja asettamalla somealustoille sakkoja, jos ne eivät EU:n tulkinnan mukaan valvo riittävän tehokkaasti laittomiksi määriteltyjä poliittisia näkemyksiä. EU:ssa on tehty myös muuta uutta ”vihapuhetta” rajoittavaa lainsäädäntöä, joka on osaltaan kaventanut juridista sananvapautta myös Suomessa. EU:n hampaissa on erityisesti mm. maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia ajavat nettikirjoitukset.

Jos EU:ssa on yksikin löysää rajavalvontaa harjoittava maa, voi sen huonosta rajavalvonnasta kehittyä koko EU-alueen ongelma. Suomi saattaakin päätyä maksamaan toisen EU-maan löysän rajavalvonnan seuraamuksia joko tukena kyseiselle maalle tai Suomeen kyseisestä maasta tulevien turvapaikanhakijoiden muodossa.

EU:n sisällä on myös merkittäviä voimia, jotka pyrkivät kehittämään EU:ta yhä liittovaltiomaisempaan suuntaan ja osa heistä puhuu jo avoimesti liittovaltiosta. Viime vuosina EU:n siirtyminen kohti liittovaltiota on näkynyt esimerkiksi EU:n budjettia kasvattavissa yhteisvelkapaketeissa, joissa Suomi on jäänyt taloudellisesti tappiolle. EU:n liittovaltiokehitys muodostaa vakavan uhan Suomen itsenäisyydelle. EU:ssa toimii merkittäviä voimia, jotka pyrkivät viemään unionia yhä liittovaltiomaisempaan suuntaan, ja osa niistä puhuu jo avoimesti liittovaltiosta. Viime vuosien kehitys on näkynyt muun muassa EU:n budjettia kasvattavissa yhteisvelkapaketeissa, joissa Suomi on jäänyt taloudellisesti tappiolle. EU:n liittovaltiokehitys muodostaa vakavan uhan Suomen itsenäisyydelle.

Puolueemme kannattaa itsenäistä Suomea ja vapaata kansallisvaltioiden muodostamaa Eurooppaa. Siksi kannatamme Suomen eroa Euroopan Unionista ja euron korvaamista kansallisella valuutalla. Myös perustuslain maininta EU-jäsenyydestä tulee poistaa.

Sinimusta Liike ja Venäjä

Venäjä on Suomelle sotilaallinen uhka. Venäjän tapa käydä sotaa ja kohdella suomalais-ugrilaisia kansoja tekee siitä olemassaolon uhan suomalaisille ja laajemmin sukulaiskansoillemme.

Suomen ulkopoliittisena tavoitteena tulee olla Venäjän ajaminen täyteen kauppasaartoon, jotta minimoidaan vihollisvaltion kyky aiheuttaa sotilaallista haittaa naapurimailleen. Suomen tulee ennestään rajoittaa taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa sekä vähentääksemme omaa riippuvuuttamme itänaapuristamme että välttääksemme rahoittamasta Venäjän valtiota. Korkean teknologian sekä kaksikäyttötuotteiden Venäjälle viennin valvontaa tulee tiukentaa.

Venäläisvähemmistö on turvallisuusriski, jota Venäjä käyttää maamiespolitiikallaan hyväksi. Venäläisille myönnettyjä kansalaisuuksia ja oleskelulupia on tarkasteltava laajassa mittakaavassa uudelleen. Venäläisten toimiminen Suomen valtionhallinnossa ja muissa yhteiskunnan kriittisissä tehtävissä on estettävä, minkä lisäksi Suomen, Viron ja Latvian tulee tehdä väestö-, turvallisuus- ja kulttuuripoliittista yhteistyötä venäläisväestön muodostaman uhan torjumiseksi.

Nykytilanteessa, jossa yhteistyön edellytyksiä ei Venäjän toiminnan vuoksi ole, Suomen ja Venäjän välinen diplomaattinen yhteistyö on pidettävä vähimmäistasolla. Maarianhaminan konsulaatti on määrättävä poistumaan ja Venäjän suurlähetystölle on osoitettava nykyistä Helsingin Tehtaankadulla sijaitsevaa palatsia vaatimattomammat työtilat. Tehtaankadun suurlähetystön kiinteistö antaa Venäjälle liian hyvät mahdollisuudet vakoiluun ja jopa mahdolliseen erikoisjoukkojen piilotteluun. Suomen on vastustettava Venäjän jäsenyyttä kaikissa kansainvälisissä toimielimissä ja kaikessa kansainvälisen yhteistyön toiminnassa, josta Venäjä voisi saada hyötyä tai hyväksyntää sotilaalliselle toiminnalleen.

Pakotteiden poistaminen, yhteistyön palauttaminen normaalille tasolle ja Venäjän hyväksyminen tasavertaiseksi yhteistyökumppaniksi ovat mahdollisia, mutta Suomen on asetettava niille selkeät ehdot. Emme voi hyväksyä liennytystä vain sen vuoksi, että Ukrainan sodassa solmitaan rauha tai muu maailma kyllästyy vaatimusten esittämiseen Venäjälle.

Välien palauttaminen edellyttää, että Venäjä palauttaa Suomelle Karjalan Kannaksen, Laatokan Karjalan ja muut Neuvostoliiton toisessa maailmansodassa miehittämät alueet. Suomalaisten on luotava keskenään kansallinen konsensus siitä, että nämä menetetyt alueet kuuluvat moraalisesti ja juridisesti Suomelle ja niiden palauttaminen isänmaan yhteyteen on oikein ja valtion pidemmän aikavälin tavoite.

Virallisiin Suomen karttoihin merkitään jatkossa miehitetyt alueet katkoviivalla erillisenä Suomelle kuuluvana alueena. Aluepalautusta varten perustetaan valtion virasto, uusi Viipurin lääni, jonka tehtävä on valmistella palautusta. Virasto suunnittelee alueen kehittämistä ja aloittaa alueen maanomistusolojen ja kiinteistön omistusten selvittämisen jo Venäjän vielä pitäessä aluetta hallussaan. Palautus tehdään väestöstä tyhjänä, niin että Venäjä evakuoi alueen väestön eli samalla tavalla kuin Suomi alueen Neuvostoliitolle luovutti. Lisäksi Suomi tukee ulkopolitiikallaan myös muiden maiden vaatimuksia saada takaisin Neuvostoliiton miehittämät alueet, etenkin Viron oikeutta Petserimaahan ja Viron Inkeriin.

Lisäksi Venäjän on taattava kulttuuriautonomia sen perinteisille vähemmistökansoille, suomalaisten oikeus harjoittaa vapaata yhteistyötä sukulaiskansojemme kanssa ja näiden kansojen rauhanomainen oikeus täyteen itsenäisyyteen, kun niillä on siihen edellytykset ja tahto.

Sinimusta Liike haluaa

• Venäjän eristämistä taloudellisesti, poliittisesti ja diplomaattisesti
• Suomen venäläisvähemmistön muodostaman turvallisuusuhan torjumista.
• Karjalan palautusta.

Sinimusta Liike kannattaa Israelin asettamista kauppasaartoon

Kansainvälisessä politiikassa jokainen päätös yhteistyöstä on samalla askel keskinäiseen riippuvuussuhteeseen: mitä voimakkaammin suomalaisen julkisen vallan instituutiot ovat sidoksissa Suomen ulkopuolisiin toimijoihin, sitä vähemmän kansallisella hallinnolla on tosiasiallista päätösvaltaa.

Kansallismielisenä liikkeenä kaiken toimintamme keskiössä on suomalainen synnyinmaamme ja sitä asuttavan kansan oikeus elää ja kukoistaa muista kansoista riippumattomana toimijana. Itsemääräämisoikeutemme turvaaminen ei onnistu, mikäli omaksumme jokapäiväiseen elämäämme vieraiden kansojen mieltymyksiä, moraalia ja ratkaisevia historiallisia narratiiveja, tai teemme esimerkiksi oman maanpuolustuksemme toiminnan näistä vieraista kansoista riippuvaisen.

Sinimusta Liike vastustaa vaikuttamispyrkimyksiä niin suomalaisen yhteiskunnan sisällä kuin myös maiden välisessä yhteistyössä. Suhtaudumme hyvin kriittisesti kaikkeen sen kaltaiseen lainsäädäntöön, jolla pyritään rajoittamaan suomalaisten kansalaisoikeuksia tai poliittisia toimintavapauksia vieraiden kansojen intressien nimissä.

Yhdenkään vieraan kansan edut ja tarpeet eivät ole peruste suomalaisten sortamiselle näiden omassa kotimaassaan. Sinimusta Liike vastustaa suomalaisten ilmaisunvapauden rajaamista holokaustilakien perusteella, sekä torjuu juutalaisvetoisten intressiryhmien, kuten IHRA:n, edistämät lainsäädännölliset muutokset.

Liikkeemme näkökulmasta Israelin kanssa tehdyt asehankinnat ovat uhka suomalaiselle puolustuskyvylle, sillä Israelista hankittujen asejärjestelmien ylläpitäminen edellyttää diplomaattisten suhteiden ylläpitämistä valtioon, joka on syyllistynyt olemassaolonsa aikana lukuisiin etnisiin puhdistuksiin ja sotarikoksiin, ja jonka kansainvälisen oikeuden näkökulmasta rikollinen sotilaallinen toiminta ainoastaan lietsoo konflikteja valmiiksi levottomassa Lähi-idässä.

Suomalaisen puolustuskyvyn asettaminen juutalaisten myötämielisyydestä riippuvaiseksi lisää hallintomme tarvetta hillitä suomalaisessa yhteiskunnassa käytyä julkista keskustelua, sillä vääränlaiset poliittiset julkilausumat tai juutalaisjärjestöjä ärsyttävät hallituskokoonpanomme voisivat aina uhata sotilaskalustomme toimintakykyä.

Potentiaalisen liittolaisen sijasta liikkeemme näkee Israelin, ja sitä tukevat juutalaiset lobbausjärjestöt, uhkana Suomelle ja laajemmin myös eurooppalaisille kansallisvaltiolle. Lähi-idässä esiintyvät levottomuudet lisäävät siellä asuvien ihmisten muuttopainetta Eurooppaan, samalla kun EU:ssa julkisella rahalla toimivat, usein juutalaisvetoiset antirasistiset järjestöt, riistävät eurooppalaisilta kansoilta heidän oikeutensa ilmaista huolensa maanosaansa saapuvista muuttovirroista.

Puolueemme pitää kestämättömänä sen kaltaista tilannetta, jossa Euroopan ulkopuoliselle kansalle annetaan Suomen tai Euroopan unionin toimesta etuoikeus päättää siitä, mistä aiheista eurooppalaiset saavat omissa maissaan vapaasti puhua, ja jolle annetaan lupa suorittaa tarvittaessa kansanmurha heidän omassa kotimaassaan ilman seuraamuksia. Suomalaiset eivät tarvitse Euroopan ulkopuolista kansaa omatunnoksemme.

Sinimusta Liike vaatii

• Israelin asettamista Euroopan laajuiseen kauppasaartoon.
• Israelin kanssa tehdyn aseellisen yhteistyön välitöntä lopettamista.
• EU:n antisemitismin vastaisesta strategiasta luopumista.
• Holokaustin kiistämistä kieltävän lain kumoamista.
• Kansanryhmää vastaan kiihottamisen poistamista rikoslaista.
• Juutalaisseurakuntien erillisen turvallisuusrahoituksen poistamista.
• Ei-lääketieteellisten ympärileikkausten kieltoa.

TALOUSPOLITIIKKA

Valtionvelan koko on valtion orjuutusaste

Valtionvelan kasvu nakertaa itsenäisyytemme perustaa. Suomen valtion ottama velka on heijastus jälkeläisiltämme otetuista rahallisista resursseista. Kun valtio ottaa velkaa miltä tahansa taholta, se on alisteinen tälle taholle. Tällä hetkellä velkaa on yli 190 miljardia euroa ja summa on kasvanut jokaisen hallituksen aikakaudella vuodesta 2008 lähtien.

Suomen valtionvelka on pitkälti kansainvälisten sijoittajien salkuissa. Siltä osin kuin se on esimerkiksi läheisten, myötämielisten valtioiden hallussa, tämä ei tuota geopoliittisia ongelmia yhtä paljoa, kuin riippuvuus yksityisiin, kansainvälisiin finanssilaitoksiin tai kaukaisiin maihin. Sinimusta Liike haluaa korostaa omavaraisuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, myös taloudessa. Japani on malliesimerkki valtiosta, jonka velka on kotimaisen keskuspankin hallussa.

Kun valtionvelka on enemmän oman julkisesti hallinnoidun keskuspankin, sekä läheisten maiden hallussa, se kuvaa enemmän omaan tulevaisuuteen ja omaan ympäristöönsä sijoittamista ja sitoutumista, eikä hätäistä julkisen rahoituksen paikkaamista millä keinoilla hyvänsä. Yksityisten, kansainvälisten arvopaperikeskusten kautta liikkeelle laitettu velka tällä hetkellä pimittää valtionvelan lopulliset omistajat suomalaisilta. Tämä voidaan korjata laskemalla velkakirjat liikkeelle itse tai sellaisten tahojen kautta, jotka avaavat velkojaluettelon suomalaisille.

On myös huomattavan paljon vaikeampaa vähentää valtionvelkaa, joka on ulkomaisen tai ylikansallisen tahon liikkeelle laittamassa valuutassa kuten eurossa. Kansa on tulevaisuuden velkaa jälkeläisilleen. Sinimusta Liike katsoo, että näillä keinoilla velan paljon puhuttuun pienentämiseen on todellinen mahdollisuus pitkällä tähtäimellä.

• Tulevaa velanottoa tulee järjestelmällisesti ohjata enemmän kohti:
  • Kotimaista, itsenäisestä valuutasta vastuussa olevaa keskuspankkia.
  • Kotimaisia yksityisiä tahoja, kuten eläke- ja sijoitusrahastoja.
  • Lähimpiä yhteistyökumppaneitamme Baltiassa, Pohjoismaissa ja Euroopassa.
• Valtion joukkovelkakirjoja tulee laskea liikkeelle suomalaisen keskuspankin kautta eikä kansainvälisten, yksityisten arvopaperikeskuksien kautta.
• Suomalaisten tulee saada tietää tarkalleen, kenelle heidän valtionsa on velkaa ja mitä.

Suomalainen työ on hyvinvointimme perusta

Maatamme vaivaa korkea työttömyys, jota Suomen ulkopuolelta saapuva halpatyövoima pahentaa entisestään. Työvoiman liikatarjonta johtaa työnantajien kannalta edulliseen tilanteeseen, jossa jokaiseen perustason työtehtäväänkin löytyy moninkertaisesti enemmän hakijoita, mikä vie työnantajilta tarpeen sitouttaa työntekijöitä osaksi yrityksen vakituista työvoimaa.

Liikatarjonnan seurauksena kasvava osa avoimista töistä ulkoistetaan herkästi vuokratyösektorille, jossa työt ovat usein epäsäännöllisiä ja nollatuntisopimuksen alaisia, jolloin työntekijät joutuvat olemaan aina valmiudessa, mutta eivät koskaan kykeneviä suunnittelemaan tulevaisuuttaan paria viikkoa pidemmälle. Elannon epävarmuus lisää tuntuvasti yksilön kokemaa henkistä kuormaa ja lykkää suurten päätösten, kuten esimerkiksi perheen perustamista, kauemmaksi tulevaisuuteen.

Vuokratyö, määräaikaisuudet ja nollatuntisopimukset, yhdistettynä irtisanomisen helppouteen, vievät työntekijältä helposti mahdollisuuden tulevaisuuden suunnitteluun. Nämä olosuhteet mahdollistavat työntekijän tosiasiallisen irtisanomisen ilman painavaa syytä pelkästään työtuntien määrää rajaamalla, jolloin työsuhteen loppumiselle ei vaadita työnantajan toimesta edes selvästi osoitettavaa virhettä, ainoastaan yksipuolinen ilmoitus asiakasyritykseltä riittää. Kun edellä mainitut epävarmat työolot yhdistyvät työperäiseen maahanmuuttoon, kilpailutilanne vääristyy entisestään, sillä suomalaisilta työntekijöiltä poistuvat sen myötä kaikki neuvotteluvaltit työolojensa parantamiseksi.

Puolueemme haluaa uudelleen vakiinnuttaa vakaat, parhaimmillaan useita vuosikymmeniä kestävät työsuhteet, jossa työntekijät tietävät olevansa arvostettu osa yritystä, eivätkä vain hetken ajan hyödynnettävissä oleva resurssi, joka on helposti korvattavissa yksipuolisen päätöksen perusteella. Tämän vakauden tulisi koskea myös työnantajia, jotka voisivat luottaa tuotannon pyörimiseen ilman poliittisten lakkojen uhkaa, kunhan työtä vain teetetään työnantajan, työntekijän ja valtion yhdessä neuvottelemien ehtojen puitteissa.

Yhteisissä neuvotteluissa tulisi voida sopia tarvittaessa myös palkkojen ja etujen alentamisesta, mikäli kyseisillä toimilla voidaan estää työntekijöiden laajamittaisia irtisanomisia. Työntekijöiltä ei kuitenkaan voida vaatia suuria henkilökohtaisia uhrauksia, jos heidän oma työnantajansa keskittyy ainoastaan liikevoittonsa maksimointiin tai epätoivoisessa asemassa olevan vierastyövoiman taloudelliseen hyväksikäyttöön.

Työelämän haasteet säteilevät hyvin hoitoalalle, missä moni terveyden ammattilainen on jo miettinyt alan vaihtoa. Sote-ala ei houkuttele uusia opiskelijoita entiseen tapaansa. Useiden kyselyjen mukaan syitä tälle ovat muun muassa riittämätön palkka, kasvava kiire ja työaikojen joustamattomuus. Kyselytutkimusten mukaan merkittävä haaste suomalaisten hoitajien jaksamiselle on ulkomainen työvoima, joka muodostaa suomalaisille hoitajille täysin ylimääräisen kuormitustekijän heidän omien työvuorojensa aikana. Heikko kielitaito ja erilainen työkulttuuri väsyttävät suomalaista henkilökuntaa ja pahimmillaan vaarantavat potilasturvallisuuden toteutumisen hoitoalan lisäksi myös muussa laitostyössä, kuten sairaala- ja laitoshuollossa.

Työperäinen maahanmuutto rakennustyömailla vääristää kilpailua lisäämällä harmaata taloutta ja jopa työvoiman rikollista hyväksikäyttöä. Niin kauan kuin alihankkijoiden määrää ei millään tavoin rajata, voi yhdellä rakennustyömaalla olla lukematon määrä aliurakoitsijan aliurakoitsijoita, joista varsinainen rakennuttaja ei tiedä enää mitään. Tällaiset työehtosopimusten ulkopuoliset ”kevytyrittäjät” ovat käytännössä aina ulkomaalaisia.

Koska rakennusala on saatavuusharkinnan piirissä, ulkomaalaisen ei pitäisi voida helposti saada työlupaa. Näitä työllistämisen jarruja kierretään tällä hetkellä niin, että ulkomaalainen työntekijä hakee ensin työlupaa esimerkiksi saatavuusharkinnasta vapautettuun siivoustyöhön ja siirtyy sen jälkeen töihin rakennusalalle. Töihin tuleva on pääsääntöisesti joutunut maksamaan ns. kynnysrahaa useita tuhansia euroja, jota maksetaan palkasta käteisellä työnantajalle. Rehellisten yritysten kilpailuasetelma on huono, sillä ulkomaalaisia hyväksikäyttävät yritykset pystyvät tekemään työn aina rehellisiä yrityksiä halvemmalla.

Pääurakoitsijalla ei ole vastuuta aliurakoitsijoiden rikkomuksista, niistä ei ole olemassa mitään sanktioita. Myös valvontaviranomaisten resurssit ovat riittämättömät. Tähän asiantilaan on saatava muutos.

Puolueemme ajaa

• Kolmannen osapuolen työnantajayritysten kanssa tehtävien sopimusten vaikeuttamista rajoittamalla vuokratyön teettämistä, sisältäen vuokratyön maksimipituuden rajaamisen enintään neljään viikkoon, edellyttämällä samoja etuuksia vakituisten työntekijöiden kanssa sekä asettamalla vuokratyön teettäminen luvanvaraiseksi toiminnaksi.
• Tuntuvien uhkasakkojen asettamista yrityksille, jotka irtisanovat vakituista työvoimaansa ja korvaavat heidät vuokratyöntekijöillä.
• Määräaikaisten työsopimusten sallimista vain painavan syyn perusteella.
• Nollatuntisopimuksen alla työskentelevän ihmisen takuupalkan käyttöönottoa.
• Saatavuusharkinnan kiristämistä ja työperäisen maahanmuuton lopettamista.
• Vahvaa kolmikantaa, jonka tavoitteena on korkea kokonaistyöllisyys.
• Hoitotyön rajaamista ainoastaan ruotsin- ja suomenkielisille työntekijöille.
• Rakennusalan valvontaviranomaisten resurssien lisäämistä ja aliurakoitsijoiden määrän rajaamista.

Energiaomavaraisuus on itsenäisyyden ehto

Suomen sähköverkot ja yhä useammat sähkölaitokset on myyty kansainvälisille sijoittajille hetkellisesti paikkaamaan valtion ja kuntien kassavajetta. Luonnollisena monopolina sähkönjakelun ja -siirron altistaminen markkinavoimille on johtanut kuluttajahintojen jyrkkään kasvuun ja näistä saatujen voittojen valumisen ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Suomalaisten perustarpeiden altistaminen kansainvälisten sijoittajien voiton maksimoinnille on myös moraalisesti täysin kestämätöntä.

Suomen tulee pyrkiä mahdollisimman pitkälle eroon raakaöljyriippuvuudestaan, sillä se tulee täysin maamme ulkopuolelta. Tämän tavoite vaatii kuitenkin yhteiskuntamme laajempaa sähköistämistä sekä kulutustottumusten muutosta. Sähköntuotannossa Suomi on ottanut harha-askeleen luottaessaan liikaa tuulivoimaan perusvoimana.

Omavaraisuuden kasvattamiseksi ja fossiilisista energialähteistä riippuvuuden vähentämiseksi Suomen perusvoiman tulee pohjautua ydin- ja vesivoimaan. Maaperässämme on yllin kyllin ydinpolttoainetta omavaraisuuden saavuttamiseksi vuosisadoiksi ja osaamisemme ydinvoimasta on huippuluokkaa. Ydinvoima on tehokasta, halpaa ja pääosin saasteetonta. Uusiutuva energia on hyvä lisä niinä aikoina kun sitä on saatavilla, mutta perusvoiman osuuden pitää kattaa Suomen koko kulutus, kun uusiutuvaa ei ole saatavilla. Vaikka olemme suomalaista luontoa puolustava puolue, emme halua ajaa alas korkean teknologian yhteiskuntaamme.

Puolueemme kannattaa Suomen sähköverkkojen ja -yhtiöiden täysin suomalaista omistajuutta ja sähkön hinta- sekä siirtomaksut pitävät olla kohtuullisia sekä suomalaisille että teollisuudelle. Sähköverkot ja -yhtiöt ovat suomalaisten kansallisomaisuutta ja niiden tarkoitus on palvella suomalaisten hyvinvointia. Myös turvetuotannon täydellinen alasajo ja kaluston romutus ideologisista syistä, ilman laajempien vaikutusten miettimistä, niin ympäristölle kuin elinkeinolle, on ollut Suomen energiaomavaraisuudelle ja turveviljelijöille katastrofi. Turve voisi korvata kivihiilen ja muut fossiiliset polttoaineet varavoimana.

• Sähköverkot ja -yhtiöt palautettava suomalaiseen omistukseen.
• Suomen pitää irtautua Euroopan laajuisista sähköpörsseistä.
• Sähköntuotanto pitää nostaa reilusti yli kulutuksen Suomessa ydinvoimaloita rakentamalla.
• Ydinvoimaloiden rakentamisen byrokratiaa pitää järkeistää, kuten jo hyväksytyn reaktorimallin käyttöä ilman koko luparuljanssin läpikäyntiä.
• Turve pitäisi luokitella hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi ympäristövaikutukset huomioiden ja pienimuotoinen tuotanto pidettävä yllä huoltovarmuuden takaamiseksi.
• Suomen valtion tulee perustaa sähköyhtiö, joka myy energiaa suoraan datakeskuksille, jolloin saamme maksimaalisen voiton kuluttajahintoja nostamatta.

Tulevaisuuden kansallinen sosiaaliturva on perustulo

Sinimusta Liike ajaa sosiaaliturvan sitomista suomalaiseen syntyperään kansalaisuuden tavoin. Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ei tule kanavoida suomalaisella työllä ja yrittämisellä tuotettuja rajallisia resursseja maassamme vieraileville kansanryhmille. Kansan sisäinen solidaarisuus vahvan sosiaaliturvan muodossa palvelee yhtenäisen kansankokonaisuuden ihannetta. Lisäksi säästöä syntyisi paljon, kun tuen saajien piiriä rajoitettaisiin huomattavasti.

Sinimusta Liike kannattaa suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista siirtymällä jokaiselle suomalaiselle maksettavaan perustuloon. Perustulo korvaisi kaikki nykyiset tukimuodot, paitsi eläkkeet. Tämän lisäksi voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea eritysryhmille.

Perustulon määrä pienenisi sen maksimista lineaarisesti tulojen noustessa. Jokainen tienattu euro vähentäisi perustulon määrää puolella tienatusta määrästä. Perustulon tarkoitus on taata minimitoimeentulo ja kannustaa työn vastaanottamiseen kaikissa tilanteissa. Ennustettavuutensa ja pysyvyytensä ansiosta perustulo madaltaisi kynnystä ottaa vastaan osa-aikaista tai matalapalkkaista työtä. Myös esimerkiksi keikkaluonteinen elinkeinon harjoittaminen helpottuisi byrokraattisten loukkujen poistuessa. Opiskelijat voisivat vähentää velanottoaan ja työskennellä entistä vapaammin opintojensa ohessa, mikä sujuvoittaa työelämään siirtymistä.

Loputtomien lisäohjelmien luominen tulee lopettaa. Ne tuottavat vain äärettömiä poliittisia jakolinjoja erityisryhmien hyväksikäytettäväksi, hajottaen kansankokonaisuuden ideaalia ja tuottaen byrokratiaa. Kaiken sosiaalituen tulisi määräytyä perustulon kattavan kokonaisuuden mukaan.

• Perustulo takaa jokaiselle 18 vuotta täyttäneelle suomalaiselle vähintään 1000€ kuukaudessa.
• Perustulo lineaarisesti pienenisi tienestien noustessa 2000€ asti vähentyen yhdellä eurolla joka toisesta tienatusta eurosta.
• Progressiivinen verotus alkaisi jokaisesta yli 2000€ ylittävästä tienatusta eurosta ja siitä eteenpäin verotus toimisi progressiivisesti nykyiseen tyyliin, uusin marginaaliveroastein.
• Tarpeen mukaan perustulon päälle myönnettävät lisät nostaisivat tuen määrää määriteltynä murto-osana perustulosta.
• Perustulo maksetaan alaikäisten suomalaisten huoltajille puolittaisena.

Suomen eläkejärjestelmä ei vastaa nykypäivää

Kauan sitten ja nykyisistä olosuhteista erilaisten olettamuksien pohjalle rakennettujen yhteiskunnan tukijärjestelmien poliittinen joustamattomuus on nakertanut luottamuksen siihen molemmista suunnista, eläkkeensaajien ja eläkemaksuja maksavien osalta. Välittömin toimenpide, johon on löydyttävä parlamentaarinen enemmistö heti ensi vaalikauden alussa, eikä vain vaalikampanjoiden aikana, on eläkekatto.

Lisäksi Sinimusta Liike näkee, että eläkkeiden verotuksen progressiota on kiristettävä takuueläkkeiden varmistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden vuoksi tulevia sukupolvia kohtaan. Perustulo-ohjelmamme vuoksi pienentyvät eläkkeet eivät ole yhtä suuri uhka riittävyydessään pitkällä tähtäimellä. Eläkeläinen on perheiden ja siten yhteiskunnan henkinen tukipilari, joka auttaa tulevia sukupolvia lukuisilla usein näkymättömillä tavoilla, joten on velvollisuutemme huolehtia heistä.

Tulevaisuutta ajatellen Sinimusta Liike haluaa myös kartoittaa mahdollisuuksia henkilökohtaisiin, itse hallinnoituihin eläkesäästötileihin, jotka olisivat periytyvää omaisuutta jälkipolville. Näissä eläkesäästötileissä näkyisi kuinka paljon on maksanut, mihin maksut on sijoitettu ja joissain määrin itse ohjata mihin ne on sijoitettu. Se voisi korjata nykyisen järjestelmän koettua epäoikeudenmukaisuutta kahdella tavalla, nuorille tuomalla sen paremmin näkyville ja kokonaisille perheille tilanteissa, joissa eläkeläinen menehtyy äkillisesti tai ennenaikaisesti.

Sinimusta Liike haluaa toteuttaa

• Eläkekaton, joka määräytyisi puolitoistakertaiseksi mediaanipalkasta tarkastettuna joka 4. vuosi.
• Eläkeveron progression kiristyksen.
• Kartoituksen henkilökohtaisiin, periytyviin eläkesäästötileihin.

Kansainvälisen pääoman valta tulee murskata

Suomen valtio on maassamme valtaa pitävä taho, jonka toiminta tapahtuu julkisen vallan ehdoilla. Liberaali maailmankuva kieltäytyy näkemästä, että yksityiset toimijat kasvaessaan muuttuvat poliittisiksi toimijoiksi ja voivat murentaa valtion sekä kansan itsenäisyyttä ja olemassaoloamme. Tämän seurauksia on runsaasti nähtävillä tänä päivänä. Merkittävin rikos kansaamme kohtaan tältä osin on työvoiman maahantuonti palkkojen polkemiseksi.

Lakimuutosten ja sääntelyn tarkoituksena on mahdollistaa kansainvälisiä toimijoita saapumasta maahamme syrjäyttämään suomalaiset toimijat ulos omilta markkinoiltaan pääomasijoituksillaan. Sama dynamiikka myös Suomessa, missä koko maan kattaville ketjuille on mahdollistettu murskata viimeisten vuosikymmenien aikana paikallisia kauppoja, ravintoloita, vähittäismyyjiä, konepajoja, autokorjaamoja ja rakennusfirmoja.

Yksityisen sektorin vaikutusvaltaisten toimijoiden ei tule voida sanella oman markkinansa ehtoja. Yleinen ongelma länsimaissa on, että ääririkkaiden intressit sanelevat poliittiselle vallalle mitä tehdään, lähes aina kansan intressien vastaisesti. Tällainen kaupallinen toiminta täytyy lopettaa.

Jotta yritykset keskittyisivät ekologisemmin ja kustannustehokkaammin suunnittelemaan kasvuaan, Sinimusta Liike kannattaa progressiivisen yhteisöveron toimeenpanoa. Se lakkauttaisi nykyisen kasvukiihkoisen, halpatyövoimaan koukuttuneen yritysmaailman ajattelun. Yritykset tulisivat jälleen olemaan yhteiskunnan tukipilareita eivätkä kasvupyrähdyksen lottovoiton etsintää sijoittajille.

Kansaa tai työntekijöitä ei enää alistettaisi markkinaosuuksien kasvattamiseksi. Pakottaisimme yritykset kasvamaan orgaanisemmin omien tuottojensa kautta. Yritysten on enenevissä määrin ansaittava oma kasvunsa. Tämän toimintaympäristön mahdollistamiseksi Sinimusta Liike haluaa jalostaa kotimaisen markkinan rakenteellisesti myös suosimaan yrityksiä, jotka ovat täysin suomalaisomisteisia, omaavat täysin kotimaisen toimitusketjun ja maksavat veronsa Suomeen

Täten haluamme

• Kansalle haitallinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä kaupallinen toiminta tulee voida harkinnanvaraisesti kansallistaa ja uudelleen orientoida uudessa, suomalaisessa yksityisessä omistuksessa tai julkisen vallan ohjauksessa.
• Progressiivinen yhteisöverotus liikevaihdon mukaan, pienimmille yrityksille 10%, suurimmille 35%.
• Yhteisöveron lisäkerrointa tai alennuskerrointa tavallisen yhteisöverolaskelman jälkeen yrityksen kotimaisuusasteen mukaan. Täysin kotimaisen omistuksen ja toimitusketjun omaaville yrityksille veroon -25%, täysin ulkomainen omistus ja toimitusketju, +50%.

Avaa ohjelma PDF-muodossa tästä.