Valikko Sulje

Blogit

Suojeluperusteiset aseet kansalaisille

Facebook aseet
Copyright Rex Features Ltd 2012 All Over Press

”Suomessa turvallisuustilanne on heikentynyt nopeasti, eikä poliisi pysty enää suojelemaan yksittäisiä kansalaisia väkivallalta. Jos katsotaan Ruotsin tilannetta, niin sieltä tulevat trendit Suomeen. Katujengejä on meilläkin toistakymmentä ja niihin liittyy murhaoikeudenkäyntejä. Tämä on jo itsessään osoitus siitä, että turvallisuustilanne heikkenee koko ajan”, kertoo itsepuolustusperusteista aseenkantolupaa puoltavan kansalaisaloitteen ajaja, Vanhempi konstaapeli Seppo Vesala YLE:n artikkelissa.¹

Suomalainen yhteiskunta on perustettu yhteisen luottamuksen varaan, jolla saavutetaan niinsanotusti turvallisuuden illuusio. Tämä on sallinut sen, että suomessa on vähiten poliiseja väkilukuun nähden euroopassa.² Tästä huolimatta meillä suomessakin on aikaisemmin ollut käytössä suojeluperuste aseluvan hankinnassa, eikä tämä näkynyt ampuma-aserikoksina, jotka tehdään lähes poikkeuksetta laittomilla aseilla.³ Suojeluperuste oli käytössä suomessa vuoteen 1998 saakka, jolloin otettiin käyttöön nykyinen aselaki EU-standardisoinnin nähden.

Tämän jälkeen suomen turvallisuustilanne on kuitenkin heikentynyt, eikä poliisin tai muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten voimavaroja ole merkittävällä tavalla suurennettu. Yhdellä esivallan miekalla on vastuullaan 733 kansalaista. Tämä on lähes kaksinkertainen määrä eurooppalaiseen keskiarvoon.²

”Tällä vuosikymmenellä poliisien määrä on vähentynyt lähes 400 henkilöllä Suomessa. Se kasvu, mitä viime vuosina on saatu määrärahoissa, on mennyt ICT- ja toimitilamenojen huomattavaan kasvuun. Vuonna 2010 meillä oli noin 7660 poliisia, ja vuonna 2019 enää 7280 poliisia. Määrä on vähentynyt lähestulkoon 400 vakanssilla. Poliisien määrän leikkaus vuosikymmenen ajan valitettavasti näkyy tutkintojen kasautumisena, tutkinta-aikojen pituudessa ja harvaan asutuilla alueilla toimintavalmiudessa.” kirjoitti loppuvuodesta 2019 sisäministeriön blogissa nykyinen Euroopan unionin terrorismintorjunnan koordinaattori Ilkka Salmi.⁴

Vuoden 2020 Kaivohuoneen tapahtumat⁵ kuitenkin todentavat, ettei poliisin vasteaika riitä edes ydin-Helsingissä puuttumaan kuolettavan voiman käyttöön. Tämä maksoi vuonna 2001 syntyneen pojan hengen.

kaivohuone20
Kuva: Poliisi

Kuvassa Kaivohuoneen kuolemantuottamuksesta epäillyt.

Poliisin voimavarat eikä jaksaminen riitä turvaamaan kansalaistensa turvallisuutta. ”Kaikista vastaajista (poliiseista) lähes puolet harkitsee alanvaihtoa, 14 % jatkuvasti ja 34 % toisinaan. Alanvaihtoa harkitsevien määrä kertoo kuormituksesta. – Poliiseista yli puolet näkee jengirikollisuuden lisääntyneen omalla alueellaan. Kansainvälinen ja rajat ylittävä rikollisuus lisääntyy, mutta viitteitä on myös nuorten jengeistä.” kertoo Suomen Poliisijärjestöjen Liitto artikkelissaan.⁶

SPJL järjestöpäälikkö Mika Nygård kirjoitti lehdessä Poliisi & Oikeus 1/2019 ”yksi huolestuttavimmista signaaleista, joka tuoreimmasta kyselystä nousi esille, on työuupumus; vastaajista jopa yli 90 % koki havainneensa työyhteisössään uupumista. – Tuoreimmat kysymykset liittyivät jaksamiseen, resursseihin ja turvapaikanhakijoihin. 97 % vastaajista koki poliisin resurssit riittämättömiksi takaamaan suomalaisten turvallisuuden.”

2017 tapahtuneen Turun puukotusten jälkeen poliiseilta kysyttiin maahanmuuttajien uhasta yhteiskunnalle. ”Iso osa vastaajista eli noin 90 % koki, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet vaarantavat yleisen turvallisuuden. Hieman suurempi osa vastanneista koki poliisin resurssit riittämättömiksi tulevien terrori-iskujen ehkäisyyn. 2018 kyselyssä yli 95 % vastanneista piti terrori-iskua vähintäänkin ”jonkin verran todennäköisenä””. Turun puukotuksia muistetaan yhä vuosittaisella Kukkavirta -muistokulkueella.

Yhteiskuntamme kulmakivi, yhteinen luottamus murenee maahanmuuton noustessa ja kun rotumuukalaiset kävelevät kaduillamme. Moraalimme ja kansakuntamme ominainen luonne on heille vieras, ja he hyväksikäyttävät sitä.

Jo nykyisellään useassa eurooppalaisessa valtiossa on sallittua käsiaseen kanto julkisella paikalla itsesuojelutarkoituksessa. Näin on esimerkiksi Puolassa, Itävallassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Pohjois-Irlannissa, joissain entisen Jugoslavian maissa, Tšekissä sekä Slovakiassa. Tämä ei korreloi nousseena kuolemantuottamuksien, surmien, tappojen tai murhien määrinä kyseisissä valtioissa,⁷ joista kantolupien vastustajat usein tietämättömyyttään vauhkoavat.

Vähän tunnettu tosiasia: suomessa on jo nyt kaikista eniten aseita koko euroopassa suhteutettuna väkilukuun. Esimerkiksi Kainuun ja Ahvenanmaan maakunnissa on enemmän aseita kuin ihmisiä.³ Mikäli suomeen palautettaisiin oikeus kantaa asetta julkisella paikalla itsesuojelutarkoituksessa, aseistaisimme huolellisen ja hyvin koulutetun kansan, jolla on jo nyt valmis asekulttuuri.

Tämän lisäksi suomessa suuri osa väestöstä poiketen muusta maailmasta on myös saanut sotilaskoulutuksen, missä aseenkäsittely on merkittävässä osassa. Aseenkäsittely on kansalaisillemme tuttua ja luontevaa. Jo olemassaolevat lait mahdollistavat tulevien luvanhaltijoiden taustojen tutkimisen. Aseluvat voivat lähteä pienimmistäkin rikkeistä, mikä kannustaa luvanhaltijoita olemaan entistä lainkuuliaisempia.

Sisäpoliittisten ongelmien paikkaamisen lisäksi terveen asekulttuurin edistäminen ja rakentaminen sen rankaisemisen sijaan kehittäisi myös sotilaallisia valmiuksia ulkopoliittisia uhkia vastaan, mikä on Ukrainan sodan myötä ajankohtaista. Meillä ei Suomessa esimerkiksi ole Viron Kaitseliiton vertaista vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa, kun Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutusmahdollisuudet kärsivät muun muassa Puolutusvoimain haluttomuudesta lainata MPK:lle aseita koulutuskäyttöön. Aseenomistajuus siis antaisi mahdollisuuden myös mitä parhaimpaan kansalaisaktiivisuuteen.

Kodin, hengen, omaisuuden sekä koskemattomuuden suojaksi ei parempaa puolustuskeinoa löydy kuin ampuma-ase, eritoten useampaa hyökkääjää kohtaan. Tämä auttaisi erityisesti yhteiskunnan haavoittuvaisimmassa asemassa olevia, kuten naisia, esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa vastaan.

Tässä linkki aselupien suojeluperusteisesti myöntämistä ajavaan kansalaisaloitteeseen.

Lähdemateriaali

1* https://yle.fi/a/74-20004565

2* https://www.spjl.fi/viestinta/mediapankki/tilastoja

3* https://yle.fi/a/3-8588611

4* https://intermin.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/poliisin-maararahat-vaihdelleet-vuosittain-poliisien-maaraan-vihdoin-korjausta

5* https://yle.fi/a/3-11468377

6* https://www.spjl.fi/liitto/ajankohtaista/uutiset/spjl_n_jasenista_58_kertoo_tyoviihtyvyyden_heikentyneen_-_tyomaara_kasvaa_henkilosto_vahenee_ja_vakivalta_kentalla_lisaantyy.4685.news

7* https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Archive:Crime_statistics/fi&oldid=259696

Poliisi & Oikeus 1 / 2019 sivut 16-17.

Lähdemateriaalit luettu 24.11.2022

Kirjoittaja Kettunen on sinimustan liikkeen jäsen, ampuma-aseharrastaja sekä aktiivinen reserviläinen.